Mikä on sinun voiman paikkasi? Ja mikä siitä tekee sellaisen? Näitä kysymyksiä lähdimme Suomen kaupunkitutkimuksen seuran hankkeessa tutkimaan. Alkusysäyksenä oli seuran hallituksessa vuonna 2019 käymämme keskustelu, jossa silloinen sihteerimme Mikko kertoi omasta voiman paikastaan ja rohkaisi meitä muita pohtimaan omiamme. Innostava keskustelu johti konkreettiseen hankeideaan. Alusta asti oli selvää, että emme lähteneet tutkimaan mielipaikkoja tai lempipaikkoja. Ne tuntuivat yleisemmiltä valinnoilta. Niiden sijaan meitä kiinnostivati voiman paikat; paikat, jotka vaikuttavat meihin yksilöinä voimaannuttaen, eteenpäin elämässä kuljettaen – kuten “voimabiisit” parhaimmillaan.
Loppuvuodesta 2019 lanseerasimme sähköisen kyselyn, joka oli kovin yksinkertainen. Kysyimme vastaajalta, mikä on hänen voiman paikkansa ja pyysimme häntä kuvailemaan tätä paikkaa. Suomenkielisen kyselyn lisäksi jaoimme ruotsin- ja englanninkielisiä kyselyjä. Kaikkiaan saimme tammikuuhun 2020 mennessä 106 vastausta, joista 1 oli ruotsiksi, 4 englanniksi ja loput 101 suomeksi. Vastaajia oli eri-ikäisiä ja eri puolilta Suomea, kuitenkin suuri osa pääkaupunkiseudulta.
Kyselyaineisto on ilahduttavan monipuolinen, ja se tarjoaa aineksia esimerkiksi monitieteisen humanistisen kaupunkitutkimuksen kentälle. Me lähdimme ensimmäiseksi selvittämään sitä, millaisin kielellisin keinoin vastaajat ovat yksilöineet voiman paikkojaan sekä sitä, millaisia tunteita ja affekteja vastaajat paikkoihin kytkevät. Yhdistimme työssämme nimistöntutkimuksen ja kansatieteen näkökulmia.
Vastaajat toivat esiin monenlaisia paikkoja, joista valtaosa oli – ymmärrettävästikin Suomen kaupunkitutkimuksen seuran tekemässä kyselyssä – kaupunkiympäristön paikkoja. Luontoon, veden läheisyyteen ja rauhoittumiseen kytkeytyvät paikat nousivat vahvasti esiin. Useita puistoja, rantoja ja metsäalueita mainittiin. Myös muutamia siltoja tuotiin esiin, ja niidenkin kohdalla hiljentyminen ja veden läsnäolo olivat tärkeitä, toisinaan myös avarat näkymät. Mukana oli urbaaneiksi miellettyjäkin kohteita, kuten kahviloita ja kantakaupunkia. Rauhoittumaan ja elämän solmukohtia ratkaisemaan saatettiin mennä myös esimerkiksi uimahalliin. Yllättäväksi koimme kuitenkin sen, että yhtä ainutta katua ei vastauksissa ollut. Oman ryhmämme keskustelu oli lähtenyt liikkeelle nimenomaan voimaannuttavista kaduista.
Kaikkiaan kyselyssä mainittujen paikkojen kirjo oli suuri, ja se vaihteli kokonaisista kaupungeista yksittäisiin paikkoihin ja esimerkiksi patsaisiin. Useimmat paikat tulivat mainituksi vain kerran. Poikkeuksena tälle oli Helsingin Malmin lentokenttä, joka tuotiin esiin peräti 41 vastauksessa. Alue on ollut pitkään helsinkiläisen ja myös valtakunnallisen poliittisen keskustelun kohteena. Kentän alue on päätetty kaavoittaa, ja sinne on suunniteltu asuinaluetta jopa 25 000 asukkaalle. Näitä suunnitelmia myös laajamittaisesti vastustetaan, ja ilmeisesti kyselymme nähtiin myös kanavana vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun. Ei olekaan harvinaista, että neutraalina pidetyt kyselyt löytävät paikkansa myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen areenoina. Erityisen ymmärrettävää tämä on, kun kyseessä on kaupunkilaisille tärkeät paikat, joihin suhde on vahvasti latautunut.
Voiman paikan ytimessä on tunnelma
Erilaisissa elämäntilanteissa voimaa haettiin erityyppisistä paikoista. Usein voiman paikka löydettiin nimenomaan luonnosta, joko rakennetuilta viheralueilta, kuten puistoista tai vapaammasta luonnosta. Toisinaan nimenomaan urbaani kaupunkiympäristö toimi kaupunkilaisten voimanlähteenä.
Oman erityisen ryhmänsä kyselyssä muodostivat ne vastaukset, joissa ei mainittu yhtä konkreettista paikkaa vaan ylipäänsä tietynlaiset paikat. Tällöin merkityksellistä on paikan tarjoama tunnelma. Tällaisissa vastauksissa voiman paikaksi nostettiin esimerkiksi kirjastot ja metsä. Kyselyn laatijoina nämä vastaukset yllättivät meitä kenties eniten. Odotimme näet, että vastauksissa tuodaan esiin erilaisia konkreettisia ja kartalle selvästi sijoitettavia paikkoja. Kuitenkin peräti 9 vastaajaa mainitsi tällaisen yleisen paikkatyypin.
Kahvilan tuoksut ja äänet, arjen luksuksen mielikuvat ja vapaa-ajan assosiaatiot tekevät kahvilassa olemisesta ilahduttavaa, lataavaa ja rauhoittavaa vaikka tekisin töitä.
Suurimmassa osassa vastauksia paikka mainittiin konkreettisesti ja havainnollisesti. Tavallisinta oli, että esiin tuotiin paikan virallinen nimi, kuten Lapinlahti tai Hauhonpuisto. Toisinaan paikka yksilöitiin suhteellisen ilmauksen avulla, kuten Silta Kulosaaren ja Herttoniemen välissä.
Kolme vastaajaa esitteli oman voiman paikkansa slangiksi. Tätä voi pitää rohkeanakin valintana, koska käyttämällä jotakin muuta kuin virallista nimeä vastaaja ottaa riskin. Hänhän ei voi olla varma siitä, tunnistavatko kyselyn laatijat epävirallisen nimen. Kyselyymme tulleet slanginimet, kuten Sörkän silta ja Kaivarin ranta, ovat kuitenkin laajalti tunnettuja. Vastaajilla näihin paikkoihin liittyi paljon lapsuuden ja nuoruudenkin muistoja. Vastaaja saattoi käyttää slangia muutenkin, ja tämän myötä hän toi esiin lämmintä ja intiimiäkin suhdettaan paikkaan:
Hämeentie 37 on lapsuuden kotini. Sörkän (olen aina sanonut Sörkän en Sörkan) Tuolla sillalla hypättiin narua, siitä näin ratapitskulle, Pääskylänrinteen puistoon, Kurvin kulmaan, melkein kaikkialle, missä lapsena leikittiin ja braijattiin ja alkavassa nuoruudessa vain ‘notkuttiin’ friidut ja kundit kimpassa. Se oli paikka, josta kadut veivät melkein minne vain.
Rauhoittava ja elvyttävä voiman paikka
Voiman paikat kaupunkiympäristössä ovat moninaisia ja niitä voidaan yksilöidä eri tavoin. Ne vahvistavat, rauhoittavat, elvyttävät ja auttavat ongelmatilanteissa. Kun paikalle on annettu nimi, kertoo se jo osaltaan siitä, että paikka on tavalla tai toisella käyttäjilleen merkityksellinen. Nimet eivät kuitenkaan aina välttämättä paljasta konkreettisesti sitä, millaisia merkityksiä, tunteita ja affekteja paikkaan liitetään.
Kuvaukset voiman paikoista kertovat paikkojen toimijuudesta: siitä, miten ne herättävät kaupunkilaisissa sekä kehollisia että kulttuurisesti sanoitettavia tunnepitoisia kokemuksia. Paikkoja konkreettisesti kosketaan ja ne aistitaan näköhavainnoin, tuoksuin ja mauin. Voiman paikka voi olla osa arjen jokapäiväistä kokemusta, tai se voi olla paikka, johon erityisesti hakeudutaan. Se on esteettistä mielihyvää herättävä, ja tämä estetiikka koetaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäkestoisesti. Sen vuoksi onkin hedelmällistä tutkia sitä, millä tavoin paikasta puhutaan ja mitä siitä kerrotaan. Voiman paikat tuovat esiin paikkojen voiman!
Lue lisää:
Ainiala, Terhi & Olsson, Pia 2021: Places of power: Naming of affective places. Journal of Nordic Socio-onomastics 1, 9-32. https://kgaa.bokorder.se/sv-SE/article/4327/noso-12021
Terhi Ainiala & Pia Olsson
Kirjoittajat ovat Suomen kaupunkitutkimuksen seuran hallituksen jäseniä
Kuva © Heinonen, Eino. Helsingin kaupunginmuseo.