Vuoden 2009 Kaupunkitutkimuksen päivien tilinpäätöstä viimeistellään, ja samaan aikaan vuoden 2010 päivät ovat jo hyvää vauhtia rakenteilla. Päivien teemaksi on nyt valittu Oikeus kaupunkiympäristöön , sessioiden aiheet ovat esillä päivien nettisivuilla ja call for papers on käynnissä. Päävastuu päivistä on siirtynyt vuoroperiaatteen mukaan Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuralta (SKTS) Yhdyskuntasuunnittelun Seuralle (YSS) siirtyäkseen taas seuraavana vuonna päivien kolmannelle järjestäjälle, Alue- ja Ympäristöntutkimuksen seuralle (AYS).
Kaupunkitutkimuksen päivät järjestetään nyt kahdeksannen kerran. Kahdeksassa vuodessa on jo ehtinyt syntyä vahvoja perinteitä ja vankkoja rutiineja, ja päivät ovat saaneet monia vakikävijöitä. Vuosittain Tieteiden talolle Helsinkiin kokoontuu säännöllisesti noin 200 kaupunkitutkimuksesta kiinnostunutta; mukana on paitsi kaupunkitutkimusta päivätyökseen tekeviä tutkijoita myös paljon niitä, jotka hyödyntävät työssään muiden tekemää tutkimusta. Asiat näyttävät kulkevan omalla painollaan, mutta silti on hyvä välillä pysähtyä tekemään tilannearviota: pohtia tehtyjä valintoja ja miettiä uusia haasteita. Minkälaisten haasteiden edessä ollaan nyt, kun kahdeksan vuotta on takana?
Esimerkki hyvistä perinteitä on päivien laaja-alaisuus ja moni- ja poikkitieteellisyys. Koska päiviä on järjestämässä kolme tieteellistä seuraa, mahdollisuudet tieteenalojen väliseen keskusteluun ovat erinomaiset. Mutta nämä mahdollisuudet voidaan myös hukata: on niin helppo päätyä juttelemaan omassa ryhmässään, omille kollegoilleen. Kaupunkitutkimuksen päivillä on moni- ja poikkitieteellisyyden eteen tehty jatkuvasti töitä esimerkiksi sessioita suunniteltaessa. Keskeisenä tavotteena on ollut luoda sellaisia työryhmiä, joiden puheenjohtajat ja esitelmänpitäjät edustaisivat useita eri tieteenaloja. Sama tavoite on pidetty mielessä mietittäessä päivien pääpuhujia: keynote speakereita on haettu eri tieteenaloilta, eri kielialueilta ja eri toimintaympäristöistä.
Perinteistä ja rutiineista on monella muullakin tapaa hyötyä. Kaukana tuntuvat olevan ne ajat vaikka niistä on vain muutama vuosi jolloin järjestelyissä mukana ollut Sampo Ruoppila kirjoitti lähes kymmensivuisen oppaan Kaupunkitutkimuksen päivien järjestämisestä. Oppaalle tuntui olevan tarvetta, koska oikein mikään ei vielä sujunut rutiinilla. Monet asiat tehtiin viime hetkellä tai liian myöhään, eikä mikään tuntunut menevän kerralla oikein. Ratkaisujen sijaan tuli tehtyä monia hätäratkaisuja. Näistä lastentaudeista on nyt selvitty. Pitävät aikataulut ja rutiinit ovat antaneet aikaa keskittyä enemmän päivien sisältöön.
Perinteiden myötä myös yhteistyökuviot ovat monipuolistuneet. Kaikkea ei enää tarvitse ideoida itse, vaan voidaan myös tarttua erilaisiin yhteistyötarjouksiin. Esimerkiksi tästä käy hyvin viimevuotinen yhteistyö Helsingin ja Tallinnan kaupunkien yhteisen Helsinki-Tallinn Euregio yhdistyksen kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena järjestettiin kaupungintalon Empiresalissa aamukahvitilaisuus, jossa Demos Helsinki esitteli oman visionsa kaksoiskaupunkikehityksestä ja paneeli kommentoi ja keskusteli aiheesta.
Perinteet ja rutiinit ovat erinomaisia asioita, mutta niistä voi myös tulla suuria uudistumisen esteitä. Miten löydetään uusia aiheita ja uusia näkökulmia, kun on helpompaa järjestää päivät saman kaavan mukaan? Miten päivät pysyvät atraktiivisina? Päivien uudistamiseksi on tärkeää saada palautetta. Uusia ideoita ja kritiikkiä tulee järjestäjille joka vuosi jonkun verran, mutta niitä toivoisi enemmänkin. Täydellisiä päivistä ei koskaan saada, mutta palautteen avulla niitä voitaisiin rakentaa edelleen siihen suuntaan, että kaikki kävijät löytäisivät sieltä jotakin kiinnostavaa ja innostavaa.
Tärkeää on myös, että Kaupunkitutkimuksen päivien järjestelytoimikunnassa vaihtuu väki tarpeeksi usein. Tarvitaan toki jatkuvuutta, ettei päädyttäisi keksimään pyörää yhä uudestaan, mutta tarvitaan aina myös uusia ihmisiä, joilla on uusia ideoita ja kontakteja. Allekirjoittanut noudattaa nyt tätä kultaista sääntöä. Olen ollut monena vuonna mukana järjestämässä päiviä, mutta seuraavan kerran aion olla paikalla vieraana. Kaupunkitutkimuksen päivien järjestäminen on ollut joka vuosi hieno kokemus, mutta vieraana olossakin on puolensa. Voin kerrankin istua kuuntelemassa esitelmiä pohtimatta, riittäkö kahvipulla, toimivatko tekniset laitteet ja valvovatko puheenjohtajat esitelmöitsijöiden ajankäyttöä.
Kaupunkitutkimuksen päivien call for papers nettisivulla: http://www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net/
01.02.2021
Marjaana Niemi