11/2015: Historian aikakerrostumia: makasiiniraunio

Tavaramakasiinien tuhosta selvinnyt katkelma herättää yhä intohimoja. Jotkut näkevät siinä vain arvottoman ja käyttökelvottoman tiiliröykkiön ja pitävät sen purkamista ainoana järkevänä toimenpiteenä. Toisille kuten professori Riitta Nikulalle (HS 24.7.) jäänteet ovat muistomerkki, jolla on historiallista ja esteettistä arvoa. Kaupunki valmistelee projektia, joka vaikuttaa myös raunioiden tulevaisuuteen.

Makasiiniraunion säilyttäminen on tärkeää. Punatiilinen rakennuskatkelma kertoo Töölön tavara-asemasta ja sen suuresta roolista Helsingin teollisessa historiassa. Raunio tuo näkyväksi alueen aikakerrostumia. Monille meistä se on vielä enemmän: ei vain muistomerkki spontaanisti syntyneen kaupunkikulttuurin tuhoamisesta, kuten Jussi Salmi arvioi (HS 26.7.), vaan dokumentti alueen muutoksen historiallisesta prosessista ja kansalaistoiminnasta yhteisen kaupunkiympäristömme hyväksi.

Monissa Euroopan kaupungeissa kansalaisten aktiivinen toiminta on estänyt heille merkityksellisten rakennusten hävittämisen. Berliinissä Keisari Wilhelmin muistokirkon raunio, joka jäi jäljelle liittoutuneiden toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, säilytettiin kaupunkilaisten vahvan tahdon mukaisesti. Siitä tuli vakuuttava muistomerkki sodan kauhuja vastaan ja rauhan puolesta.

Makasiiniraunio vahvistaa kuvaa Suomesta modernina eurooppalaisena kansalaisyhteiskuntana, joka ei unohda historiaansa vaan arvostaa sitä osana tulevaisuuden rakentamista.

4.11.2015

Anja Kervanto Nevanlinna

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-sivuilla heinäkuussa 2015.


Makasiiniraunio kesäkuussa 2007. Nykytaiteen museo Kiasma. Wikimedia.
Keisari Wilhelmin muistokirkko Berliinissä 2014, Wikimedia.