Suomen kaupunkitutkimuksen seuran perinteinen syysretki tehtiin lokakuun alussa Santahaminan sotilassaarelle. Santahaminan, kuten muidenkin Puolustusvoimien hallussa olevien saarten kohtalo on ollut jo vuosia ajankohtainen aihe Helsingissä, sillä kaupunki on ilmaissut halukkuutta ottaa saaret käyttöönsä ja laatia niille uudelleenkäyttösuunnitelmia. Ehdotuksia on tehty sekä saarten kaavoittamisesta asutukseen että kaupunkilaisten virkistys- ja retkeilykäyttöön. Tämän vuoden alusta vapautui kolme Helsingin edustan saarta Vallisaari, Kuninkaansaari ja Kuivasaari puolustuskäytöstä. Näistä ainakin Vallisaari on päätetty avata kaupunkilaisille vapaa-ajanviettokohteeksi. Metsähallituksen hallinnoimaan saareen on mietitty muun muassa luontopolkua , pop-up-ravintolaa ja elokuvafestivaalia.
Edellä mainittuihin kolmeen saaren verrattuna Santahamina on pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurin, mikä lisää sen houkuttelevuutta. Vihreiden kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on ehkä innokkaimpana ajanut Santahaminan kaavoitusta asuinkäyttöön. Soininvaaran visioissa se olisi 20 000:nen helsinkiläisen koti. Muutos olisi suuri, sillä tällä hetkellä vakituisia asukkaita saarella on runsaat 400, minkä lisäksi 1500 varusmiestä käy saarella vuosittain varusmiespalvelunsa.
Oppaanamme Santahaminassa toimi eversti evp., sotahistorioitsija ja kaupunginvaltuutettu Jarmo Nieminen. Niemisen kanta saaren uudelleenkaavoitukseen tuli retkemme aikana selväksi. Hän toivoo saaren jäävän armeijan haltuun jo siitäkin syystä että saarella asuva runsas eläin- ja kasvilajisto säilyisi. Jarmo Nieminen korosti miten ilman sotilassaaren suljettua luonnetta saari tuskin olisi säilynyt niin luonnontilaisena. Eriäväkin mielipide asiaan on, jotkut näkevät ammunnoissa maastoon jäävien hylsyjen saastuttavan maaperää.
Aivan oma näkökulmansa saareen on entisillä santahaminalaisilla. Heitä on runsaasti, sillä asumisoikeus saarella päättyy kun oma tai vanhempien työ saarella loppuu. Sen jälkeen entiselle kotisaarelle ei ole asiaa kuin kutsutuksi tulon kautta. Historian ja kansatieteen oppiaineiden viime syksynä pitämällä yhteisellä kurssilla opiskelijat haastattelivat Santahaminassa eri vuosikymmeninä asuneita saarelaisia. Haastattelut ovat luettavissa Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa. Moni lapsuusvuosiaan saarella viettänyt näki elon saarella lähes paratiisimaisena, jossa saaren luonto rantoineen ja metsineen sekä yhteisöllisyys loivat lapsille kasvuympäristön, jossa asuntojen ulko-ovetkin jätettiin lukitsematta. Tämä muistojen saari oli jäänyt monelle suureksi kaipauksen kohteeksi, kuten yhdellä joka muisteli miten vietti kesänsä saarella kavereidensa kanssa aamusta iltaan uimahousuissa. Monia suretti, ettei entiselle kotisaarelle ollut enää kuin satunnaista pääsyä. Tästä huolimatta suurin osa entisistä saarelaisista toivoi Santahaminan säilyvän Puolustusvoimien hallussa.
Keskustelu Santahaminasta jatkuu. Armeijalta mahdollisesti vapautuvien saarten lisäksi helsinkiläisiä puhuttaa myös muun muassa Kivinokan kohtalo. Kaupunkitutkimuksen seura järjestää keväällä keskustelutilaisuuden Helsingin rantojen ja saarten uudelleenkäyttösuunnitelmista. Tilaisuuteen kutsutaan eri näkemyksiä omaavia alustajia ja keskustelijoita. Tervetuloa kuulemaan ja kertomaan oma mielipiteesi!
29.11.2013
Katri Lento