Viereisessä kuvassa hymyilee kaksi kaupunkitutkijaa taustanaan helsinkiläinen kaupunginosa, johon kytkeytyy monitasoisia ja -merkityksellisiä muistoja. Toiselle meistä se on lapsuuden ja nuoruuden kotiseutu, toiselle siitä on tullut merkityksellinen vasta aikuisiällä. Muille alueen tunteville sen merkitykset voivat kummuta kaupunginosan muuttuneista toiminnoista, kansallisesta historiasta, arkkitehtuurin kerrostuneisuudesta tai kenties siitä pienestä saaren kulmasta, jonka käyttötarkoitusta viime vuosina niin kovasti on mietitty.
Merkitykselliseksi tämäkin paikka muodostuu itse kullekin kuitenkin vasta, kun siihen liittyy joko henkilökohtaisia, yhteisesti jaettuja tai ”vain” siirrettyjä kokemuksia. Tähän merkityksellistämisen prosessiin tarvitsemme katalysaattoriksi muistia. Samalla muistin rinnalla kulkee koko ajan myös unohtaminen ja muistojen valikoituminen vaikuttaen käsityksiimme, ei vain tämän kaupunginosan, vaan paikkojen luonteeseen yleensä.
Kaupunkiympäristöissä muistamisen problematiikka tiivistyy kuitenkin monella tapaa. Voidaan pohtia, miten paikkaan liitettyihin mielikuviin vaikuttaa esimerkiksi se, että sitä ovat jakamassa useat toisistaan eroavat yksilöt ja ryhmät, jotka edelleen hyödyntävät kaupunkiympäristön tarjoamia moninaisia julkisia ja yhteisiksi koettuja tiloja omista lähtökohdistaan. Lisäksi kaupungin eri toimijat ovat eri yhteyksissä, kuten imagon rakentamisessa, kaupunkisuunnittelussa tai museoiden toiminnassa, aktiivisia tuottamaan ja ylläpitämään niihin liitettyjä merkityksiä erilaisilla muistoja ja muistamista hyödyntävillä tavoilla.
Näitä muistamisen, kaupunkien ja kaupunkilaisuuden eri risteymäkohtia pohtii 15 eri tieteenalojen kaupunkitutkijaa elokuussa julkaistavassa artikkelikokoelmassa Muistin kaupunki. Tulkintoja kaupungista muistin ja muistamisen paikkana. Se on ensimmäinen Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran aloitteesta syntynyt tieteellinen teos. Julkaisijana toimii SKS. Kokonaisuuden toimittajina meillä on ollut mielenkiintoinen asema seurata sitä, minkälainen kokonaisuus syntyy, kun hyvinkin erilaisilla aineistoilla ja erilaisista tieteellisistä lähtökohdista erilaisia kaupunkiympäristöjä ja ajanjaksoja tarkastelevat tutkijat tuovat näkemyksensä yhteen kokonaisuuteen.
Lukijoille artikkeleista välittyy toivottavasti se, että muistot ja muistaminen eivät ole ainoastaan menneisyyttä, vaan niille perustuu myös se, miten ympäristömme nykyisyyteen ja tulevaisuuteen vaikutetaan. Muistoissa henkilökohtainen kohtaa jaetun, yksityinen julkisen ja vaalittu sivuutetun. Muistot ja muistaminen eivät ole vain spontaania, vaan ne ovat alttiita monenlaisille sekä meistä itsestämme että ympäristöstämme nouseville vaikutteille. Se. että opimme tuntemaan edes joitakin muistamisen muotoihin ja sisältöihin liittyviä prosesseja, auttaa meitä toivottavasti ymmärtämään sitä, miksi oma ympäristömme on juuri sellainen kuin on.
Me toimittajat olemme oppineet ainakin sen, että Muistin kaupunki ei ole yksinkertainen: se kattaa alleen niin meidän kokijoiden muistot omasta ympäristöstämme kuin kaupunkien rakenteissaan säilyttämät merkitykset, jotka avautuvat niitä lukeville kullekin omanlaisinaan ja erityisinä.
Pia Olsson & Katri Lento
Monitieteisen artikkelikokoelman Muistin kaupunki. Tulkintoja kaupungista muistin ja muistamisen paikkana (toim. Katri Lento & Pia Olsson) julkistamistilaisuus oli 27.8. klo 14–16 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa (ohjelmasta tarkemmin ks. tapahtuma-arkisto).