{"id":653,"date":"2021-10-07T18:27:07","date_gmt":"2021-10-07T15:27:07","guid":{"rendered":"http:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=653"},"modified":"2021-10-07T18:34:06","modified_gmt":"2021-10-07T15:34:06","slug":"anja-kervanto-nevanlinna-1951-2021","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2021\/10\/07\/anja-kervanto-nevanlinna-1951-2021\/","title":{"rendered":"Anja Kervanto Nevanlinna 1951\u20132021"},"content":{"rendered":"

Kaupunkihistorian ja -arkkitehtuurin dosentti Anja Elizabeth Kervanto Nevanlinna<\/strong> kuoli vaikeaan sairauteen 69 vuoden ik\u00e4isen\u00e4 4. elokuuta 2021. H\u00e4n oli syntynyt Helsingiss\u00e4 23. syyskuuta 1951.<\/p>\n

Kapellimestari- ja ammattimuusikkois\u00e4n tyt\u00e4r kasvoi kansainv\u00e4lisyyteen jo lapsena. Kervanto Nevanlinna k\u00e4vi Englantilaista koulua Helsingiss\u00e4, jossa h\u00e4n asui koko ik\u00e4ns\u00e4, lukuun ottamatta opiskelua Tampereella ja tutkijavierailuja Nairobissa ja Pariisissa. Eurooppalaisuus ja kaupunkikulttuuri olivat l\u00e4p\u00e4isevi\u00e4 el\u00e4m\u00e4nasenteita.<\/p>\n

Kervanto Nevanlinna valmistui lisensiaatiksi 1982 Teknillisen korkeakoulun<\/a> arkkitehtiosastolta arkkitehtuurifilosofisella tutkimuksellaan, joka koski arkkitehtien k\u00e4sityksi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n laadusta. H\u00e4nen englanninkielisess\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassaan tarkasteltiin Kenian<\/a> p\u00e4\u00e4kaupunki Nairobin<\/a> rakentamishistoriaa 1800-luvun lopulta 1980-luvulle eri kulttuuriryhmien kannalta. Se hyv\u00e4ksyttiin Helsingin yliopistossa 1996. Saman yliopiston taidehistorian dosentiksi h\u00e4net nimitettiin 1997.<\/p>\n

Kervanto Nevanlinnasta kehittyi Suomen oloissa poikkeuksellisen osaava kaupunkihistorioitsija. H\u00e4n liikkui monipuolisesti tiedekuplien ja oppituolien sek\u00e4 yliopistojen ja laitosten v\u00e4liss\u00e4 yhdistellen saamaansa oppia monipuoliseksi ymm\u00e4rrykseksi kaupunkien kehityksest\u00e4. Tutkimusotteen itsen\u00e4isyyteen vaikutti se, ett\u00e4 Kervanto Nevanlinna arvosti rooliaan itsen\u00e4isen\u00e4, sanavalmiina intellektuellina.<\/p>\n

Tutkijanosaamistaan h\u00e4n kehitti kaupunkitutkimusprojektien, kansanv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n ja Suomen Akatemian rahoittamien kaupunkihistoriallisten tutkimushakkeiden puitteissa. Kervanto Nevanlinna toimi taidehistorian professorina Turun yliopistossa 2003\u20132004. \u00a0Kulttuurihistoriallinen osaaminen vahvistui Suomen Kulttuurihistorian<\/em> (2000\u20132005, SKS) toimitusneuvostossa.<\/p>\n

Afrikka-osaamista syvensi asuminen Keniassa puolison, arkkitehti Arne Nevanlinnan (1925\u20132016) kanssa ja opetusteht\u00e4v\u00e4t Nairobin yliopistossa. Palattuaan Suomeen 1990-luvun lopulla sai Kervanto Nevanlinna johdettavakseen Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen Aasian ja Afrikan taiteen tutkimuksen jatkokoulutusohjelman. H\u00e4nen ryhm\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuului niin Kiinan 1000-luvun maalaustaiteen ja eurooppalaisten Afrikka-matkakirjojen kuvitusten kuin renessanssin ajan museoajattelun ja Albert Edelfeltin japanilaisvaikutteiden tutkijoita.<\/p>\n

Nairobi-tutkimus sinet\u00f6i kiinnostuksen kaupunkikulttuuriin ja urbaanisiin ilmi\u00f6ihin. Erityisen t\u00e4rke\u00e4ksi tutkimuskohteeksi tuli oma kotikaupunki, Helsinki, eurooppalaisessa kontekstissaan. Kervanto Nevanlinnan fokuksessa oli aina rakennettu kaupunki ja sen aikakerrostumat sek\u00e4 menneisyyden muutosprosessien syyseuraus -suhteet. Kadonneen kaupungin j\u00e4ljill\u00e4<\/em> (2002), Oulunkyl\u00e4. Vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat <\/em>(2014) ja p\u00e4\u00e4teos Voimat, jotka rakensivat Helsinki\u00e4 1945\u20132010<\/em> (2012) avaavat kaupungin dynamiikkaa sankariarkkitehtien sijaan rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n eri k\u00e4ytt\u00e4jien kautta, aikakerrostumina ja merkitysmaailmoina.<\/p>\n

Kervanto Nevanlinna n\u00e4htiin useissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 konferensseissa ja h\u00e4n oli mukana eurooppalaisissa monitieteisiss\u00e4 tutkimushankkeissa, joiden kohteena olivat niin teollisen rakennusperinteen muutos kuin kansallisvaltioiden kaupunkikehitys ja visuaalinen nationalismi. Akatemiatutkijana 1998\u20132006 h\u00e4n tutki kaupunkitilan k\u00e4sitteit\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 rakennussuojelun ja kaupunkisuunnittelun ristiriitoja.<\/p>\n

Laajalle yleis\u00f6lle Kervanto Nevanlinna tuli tutuksi osallistumisestaan aikalaisdebattiin, jotka koskivat rakennussuojelua ja kulttuuriperinn\u00f6n vaalimista. Kervanto Nevanlinnaan vahvaa, kriittist\u00e4 historiaymm\u00e4rryst\u00e4 arvostettiin muun muassa Helsinki-Seurassa ja Suomen Kaupunkitutkimuksen Seurassa, jonka perustamiseen h\u00e4n osallistui 1990-luvun lopussa. Viimeiseksi aikalaispuheenvuoroksi j\u00e4i artikkeli kirjassa Kenen kaupunki?<\/em> (2021)<\/p>\n

Yhdess\u00e4 arkkitehti- ja kirjailijapuoliso Arne Nevanlinnan kanssa Anja muodosti Helsingin oloissa harvinaisen intellektuellipariskunnan, jonka jaettuna kiinnostuksena kohteena olivat kaupunkikulttuurit, erityisesti Pariisissa ja Helsingiss\u00e4. Yhteisty\u00f6 poiki yhteisjulkaisun Fasadin henki eli arkkitehtuurisanastoa ujoille<\/em> (2001). Kervanto Nevanlinna sai yhdess\u00e4 ty\u00f6tovereittensa kanssa Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon<\/a> vuonna 2006. H\u00e4n oli Suomen Tiedeseuran<\/a> j\u00e4sen vuodesta 2012.<\/p>\n

Kervanto Nevanlinna oli habitusta my\u00f6ten aito eurooppalainen urbanisti ja esteetikko. Maaseutu maailmana ja kulttuuripiirin\u00e4 j\u00e4i h\u00e4nelle melko tuntemattomaksi, eik\u00e4 h\u00e4n salannut asiantilaa. Uteliasuus ja avoimuus uutta kohtaan, vahva oikeudenmukaisuuden tunto ja vaikuttamisen eetos leimasivat h\u00e4nen kantojaan. Historiatutkimus ei ollut pelkk\u00e4 menneisyyden kaivelua vaan keino tuottaa n\u00e4kemyksellist\u00e4 parempaa tulevaisuutta. H\u00e4n oli tinkim\u00e4t\u00f6n tutkijapersoonallisuus, joka aina seisoi sanojensa takana ja oli aina valmis yhteisty\u00f6h\u00f6n ja reippaaseenkin keskusteluun.<\/p>\n

Anjaa j\u00e4\u00e4v\u00e4t suremaan sisar perheineen sek\u00e4 laaja yst\u00e4v\u00e4- ja kollegajoukko Suomessa ja Euroopassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Sari Kervanto-Sepp\u00e4l\u00e4<\/strong><\/p>\n

Laura Kolbe<\/strong><\/p>\n

Kirjoittajat ovat Anja Kervanto Nevanlinnan sisar ja ty\u00f6toveri<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaupunkihistorian ja -arkkitehtuurin dosentti Anja Elizabeth Kervanto Nevanlinna kuoli vaikeaan sairauteen 69 vuoden ik\u00e4isen\u00e4 4. elokuuta 2021. H\u00e4n oli syntynyt Helsingiss\u00e4 23. syyskuuta 1951.<\/p>\n

Kapellimestari- ja ammattimuusikkois\u00e4n tyt\u00e4r kasvoi kansainv\u00e4lisyyteen jo lapsena. Kervanto Nevanlinna k\u00e4vi Englantilaista koulua Helsingiss\u00e4, jossa h\u00e4n asui koko ik\u00e4ns\u00e4, lukuun ottamatta opiskelua Tampereella ja tutkijavierailuja Nairobissa ja Pariisissa. Eurooppalaisuus ja kaupunkikulttuuri olivat l\u00e4p\u00e4isevi\u00e4 el\u00e4m\u00e4nasenteita.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[14],"tags":[15],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/653"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=653"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/653\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":658,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/653\/revisions\/658"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=653"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=653"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=653"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}