Aikamme t\u00e4rkeimpi\u00e4 kysymyksi\u00e4 on se, miksi toiset kaupungit menestyv\u00e4t ja toiset taantuvat. Er\u00e4\u00e4t kaupunkikeskukset osaavat uudistaa imagoaan samalla kun toiset ep\u00e4onnistuvat ja takeltelevat. N\u00e4m\u00e4 asiat ovat kiehtoneet kaupunkitutkijoita jo pitk\u00e4\u00e4n. Samalla p\u00e4\u00e4kaupunkien rooli on joutunut uudelleen arvioinnin kohteeksi. Jos p\u00e4\u00e4kaupunkeja ei olisi, ne pit\u00e4isi keksi\u00e4. Vuosisatainen kehitys on tuottanut eurooppalaiseen p\u00e4\u00e4kaupunkiin monta kerrostumaa. Viimeisin liittyi kansallisvaltion vahvistumiseen, mik\u00e4 lis\u00e4si p\u00e4\u00e4kaupunkien painoarvoa.<\/p>\n\n\n\n
Viittaukset latinan kielen p\u00e4\u00e4h\u00e4n, caput,<\/em> viev\u00e4t \u0094p\u00e4\u00e4kallopaikkaan\u0094 (capital city<\/em>, le capital<\/em>, die Haupstad<\/em>, huvudstad<\/em>). K\u00e4site ei niink\u00e4\u00e4n korosta urbanismia tai kaupunkikulttuuria, vaan valtiollisuutta – valtioissa tarvitaan \u0094p\u00e4\u00e4\u0094 ja \u0094kaupunki\u0094. P\u00e4\u00e4kaupunki tarvitsee vastavoimansa. Vastakohtana voi olla valtio, maakunnat ja provinssit, maaseutu yleisesti sek\u00e4 alueellinen periferia. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten vastakohtaisuus artikuloituu poliittisesti.<\/p>\n\n\n\n Suomella on Helsinkins\u00e4. Kuninkaan perustama ja keisarin rakentama sotilas- ja siviilihallinnon keskus, sivistyksen ja kulttuurin kehto her\u00e4tt\u00e4\u00e4 edelleen paljon intohimoa. Virkamiesvetoinen, vahva ja ilmapiirilt\u00e4\u00e4n eurooppalainen kaupunki on historian eri vaiheissa mielletty \u0094suomalaiselle hengelle\u0094 vieraaksi. Kasvava p\u00e4\u00e4kaupunki ja sen edustama teollinen modernismi ja poliittinen radikalismi on eri aikoina n\u00e4hty uhkana Suomen todelliselle, sinivalkoiselle olemukselle.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 1945 j\u00e4lkeen kansallisen politiikan keskeinen tavoite on perustunut vahvan vastavoiman luomiseen Helsingille. Se on tapahtunut aluepoliittisin tunnuksin, toiminnallisia maakuntakeskuksia synnytt\u00e4en. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan keskeinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut Helsingin koulutusylivoiman murentaminen. Vuosikymmenten aikana on syydetty useita miljardeja euroja ja markkoja alueiden kehitt\u00e4miseen, valtiollisten toimintojen hajasijoittamiseen ja \u0096 p\u00e4iv\u00e4n muotitermin mukaisesti \u0096 alueellistamisen vahvistamiseen. Politiikan t\u00e4m\u00e4 puoli kaipasi kriittist\u00e4 monitieteellist\u00e4 tutkimusta: miten aluepolitiikan tavoitteet on eri aikoina muotoiltu ja mit\u00e4 rahoilla on saatu aikaan?<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4kaupungit ovat menestyneet globaalitalouden aikana eik\u00e4 muutosta ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. Metropolialueet tarjoavat talouden ja politiikan eliiteille kansainv\u00e4lisesti vertailukelpoisen toimintapuitteen. Globaalitalous on muuttanut kaupunkien ja maakuntien suhdetta. Ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 voi olla toistensa vatsakohtia, sill\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n jo noin puolet suomalaisista asuu maan kahdeksalla suurimmalla kaupunkiseudulla. Kansallinen menestyminen on riippuvainen suurten kaupunkiseutujen menestyksest\u00e4. Niist\u00e4 s\u00e4teilee hyvinvointia koko maahan. Menestyess\u00e4\u00e4n ne houkuttelevat korkean lis\u00e4arvon toimintoja. Kaupungit ovat haasteellisen kehitysvaiheen edess\u00e4. Globaali p\u00e4rj\u00e4\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 kohdennettuja kansallisia toimenpiteit\u00e4, alueellistamisohjelmien rinnalle vahvaa kaupunkipolitiikkaa.<\/p>\n\n\n\n Urbanisoitunut kansantalous el\u00e4\u00e4 tilanteessa, jossa on teht\u00e4vi\u00e4 valintoja. Kaupunkialueet muodostavat omat reviirins\u00e4, jotka en\u00e4\u00e4 eiv\u00e4t noudata kansallisvaltioiden rajoja. Vahva alueellinen imago ja vakaa kehitys liittyv\u00e4t kaupungeissa usein yhteen. Imagoon liittyy sellaisia tekij\u00f6it\u00e4, jotka saavat ihmiset tuntemaan yhteenkuuluvuutta tietyn paikan kanssa tai turvallisuutta tietyll\u00e4 alueella.<\/p>\n\n\n\n 01.01.2005<\/p>\n\n\n\n Laura Kolbe<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Aikamme t\u00e4rkeimpi\u00e4 kysymyksi\u00e4 on se, miksi toiset kaupungit menestyv\u00e4t ja toiset taantuvat. Er\u00e4\u00e4t kaupunkikeskukset osaavat uudistaa imagoaan samalla kun toiset ep\u00e4onnistuvat ja takeltelevat. N\u00e4m\u00e4 asiat ovat kiehtoneet kaupunkitutkijoita jo pitk\u00e4\u00e4n. Samalla p\u00e4\u00e4kaupunkien rooli on joutunut uudelleen arvioinnin kohteeksi. Jos p\u00e4\u00e4kaupunkeja ei olisi, ne pit\u00e4isi keksi\u00e4. Vuosisatainen kehitys on tuottanut eurooppalaiseen p\u00e4\u00e4kaupunkiin monta kerrostumaa. Viimeisin liittyi … <\/p>\n