{"id":483,"date":"2005-02-01T15:33:00","date_gmt":"2005-02-01T13:33:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=483"},"modified":"2021-04-15T15:35:12","modified_gmt":"2021-04-15T12:35:12","slug":"02-2005-kaupunkihistorian-tutkija-ja-valta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2005\/02\/01\/02-2005-kaupunkihistorian-tutkija-ja-valta\/","title":{"rendered":"02\/2005: Kaupunkihistorian tutkija ja valta"},"content":{"rendered":"<p>Onko kaupunkihistorioitsijalla valtaa? Voiko h\u00e4n vaikuttaa yhteiskunnallisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin tai prosesseihin? Saako tutkijalla edes olla suhdetta valtaan?<\/p>\n\n\n\n<p>Jotkut historioitsijat vastustavat sit\u00e4, ett\u00e4 tutkija ottaa kantaa ajankohtaiseen kaupunkikysymykseen. Heid\u00e4n mukaansa tutkija menett\u00e4\u00e4 silloin asiantuntijaroolinsa. Toiset historioitsijat taas pit\u00e4v\u00e4t tutkijan valtaa itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4: uusi tulkinta uhkaa aina aikaisempia tulkintoja ja samalla niiden varaan rakentunutta valtaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Tutkijan vastuulla on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4\u00e4n kriittisesti ja tietoisena siit\u00e4 yhteiskunnallisesta kontekstista, jossa l\u00e4hde on aikanaan syntynyt.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa, erityisesti 1960-luvulla, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t sek\u00e4 seurasivat ajankohtaista sosiaalipolitiikan tutkimusta ett\u00e4 sovelsivat sit\u00e4 \u0096 t\u00e4llaisen kuvan saa, kun lukee historiankirjoituksia siit\u00e4 ajasta. Yht\u00e4 kiinte\u00e4st\u00e4 yhteydest\u00e4 on tuskin koskaan ollut kyse kaupunkitutkijan, viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kaupunkihistorioitsijan kohdalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaupunkitutkimus kyll\u00e4 kiinnostaa tieteellist\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 suurempaakin yleis\u00f6\u00e4. Urbaanin el\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6t kuluttamisesta k\u00e4nnyk\u00f6ihin ja kotiseututunteesta kansalliseen identiteettiin her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hes yht\u00e4 paljon innostusta kuin luonnonmaisemien kuvaukset sata vuotta sitten. Kaupunkihistoriasta tuttuja, mm. Helsingin keskustasta modernismin kiihkeimpin\u00e4 aikoina purettuja taloja monet surevat viel\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkijan viestit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuitenkin yksinkertaistuvan matkallaan julkisuuteen. Lehdiss\u00e4 ja televisiossa journalismin ehdoilla laaditut otsikot tekev\u00e4t uutisen tyyliin <em>Makasiinit puretaan<\/em> tai <em>Pilvenpiirt\u00e4ji\u00e4 Pasilaan<\/em>, tai joskus yksil\u00f6idymmin kuten <em>Kaupunginjohtaja haluaa suojella rakennukset<\/em> (viimeinen esimerkki on kuvitteellinen).<\/p>\n\n\n\n<p>Kaupunkihistorioitsijan kuva maailmasta on monimutkaisempi. H\u00e4nelle esimerkiksi Makasiineissa kiinnostavaa on niiden merkitys alueen viimeisin\u00e4 s\u00e4ilynein\u00e4 j\u00e4lkin\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungin teollistumisen historiasta. Kun kaupunkitutkija toteaa, ett\u00e4 Makasiinit pit\u00e4isi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen kutoutuvat yht\u00e4 t\u00e4rkein\u00e4 my\u00f6s sen perustelut, tutkijan argumentaatio.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkijalla on harvoin muodollinen valta-asema, joka tarjoaisi v\u00e4lineit\u00e4 suoralle vallank\u00e4yt\u00f6lle. Vallattomia muotoja tutkijan valta saa silloin, kun h\u00e4n toimii mielipidevaikuttajana: problematisoi t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ns\u00e4 asian, kritisoi esill\u00e4 olleita vaihtoehtoja ja esitt\u00e4\u00e4 argumenttiketjunsa omine ehdotuksineen.<\/p>\n\n\n\n<p>Joskus tutkijan tulkinta saa julkisuutta ilman tekij\u00e4\u00e4, kuin itsest\u00e4\u00e4n syntyneen\u00e4 kuvauksena asioiden luonnollisesta tilasta. Esimerkiksi viime syksyn\u00e4 ilmestyi kaksikin kaupallisen kustantajan kirjaa, joissa oli suoria lainauksia kirjoituksistani ilman asianomaista viittausta. Argumenttini siis saivat jotkut niin vakuuttuneiksi, ett\u00e4 he ottivat ne omiin nimiins\u00e4. Tutkijana luen ristiriitaisin tuntein lehtiarvostelua, jonka mukaan em. kirjoista toisen tekij\u00e4t \u0094ovat kirjoittaneet ja kuvittaneet mainion kirjan\u0094 (Suomen Kuvalehti 20.5.2005), vaikka he ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4ytt\u00e4neet monien muidenkin tutkijoiden ty\u00f6t\u00e4 raaka-aineenaan osoittamatta ajatusten alkuper\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Argumentit saattavat ajankohtaisissa kaupunkikysymyksiss\u00e4 muuttaa paitsi kaupunkilaisten my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden kantoja. Molemmilla voi olla merkitt\u00e4vi\u00e4 seurauksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Tarjoamalla argumentteja tutkija vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Perustellut n\u00e4k\u00f6kulmat siirt\u00e4v\u00e4t julkisuudessa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n keskustelun painopistett\u00e4 kannanotoista ja julistuksista ilmi\u00f6iden analyysiin ja tulkintoihin, jopa niiden ristiriitaisuuksiin. Viime k\u00e4dess\u00e4 argumentit liittyv\u00e4t arvoihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaupunkihistorioitsijan yhteiskunnallinen teht\u00e4v\u00e4 on tuoda kaupunkia koskevia tulkintoja ja niihin johtaneita argumentteja julkiseen keskusteluun. Parhaassa tapauksessa h\u00e4nkin p\u00e4\u00e4see n\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n valtaa ja osaltaan vaikuttamaan historian kulkuun.<\/p>\n\n\n\n<p>01.02.2005<\/p>\n\n\n\n<p>Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Onko kaupunkihistorioitsijalla valtaa? Voiko h\u00e4n vaikuttaa yhteiskunnallisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin tai prosesseihin? Saako tutkijalla edes olla suhdetta valtaan? Jotkut historioitsijat vastustavat sit\u00e4, ett\u00e4 tutkija ottaa kantaa ajankohtaiseen kaupunkikysymykseen. Heid\u00e4n mukaansa tutkija menett\u00e4\u00e4 silloin asiantuntijaroolinsa. Toiset historioitsijat taas pit\u00e4v\u00e4t tutkijan valtaa itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4: uusi tulkinta uhkaa aina aikaisempia tulkintoja ja samalla niiden varaan rakentunutta valtaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Tutkijan vastuulla on &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2005\/02\/01\/02-2005-kaupunkihistorian-tutkija-ja-valta\/\" class=\"more-link\">Continue reading<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;02\/2005: Kaupunkihistorian tutkija ja valta&#8221;<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/483"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=483"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/483\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":484,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/483\/revisions\/484"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=483"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=483"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=483"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}