Arvoisat edelt\u00e4j\u00e4ni t\u00e4ll\u00e4 kolumnipaikalla ovat sivunneet kukin omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan kaupunkien menestykseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, vetovoimaa ja asemaa muiden kaupunkien joukossa.<\/p>\n\n\n\n
Lahti on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa mit\u00e4 kiinnostavin tapaus: sen vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4nyt kamppailu paikasta maailmankartalla on saanut monenlaisia muotoja. Teollisuuden ja kaupan varaan rakentunut, suhdanneherkk\u00e4 elinkeinorakenne sek\u00e4 valtiollisten instituutioiden puute ovat kautta kaupungin satavuotisen historian vaatineet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia vahvuuksia.<\/p>\n\n\n\n
Lahden maine on perustunut paljolti urheiluun. Se onkin ollut mainio vetovoimatekij\u00e4. Sen siivell\u00e4 on myyty monta muutakin tuotetta ja ideaa.<\/p>\n\n\n\n
Kuuluisin imagokampanja on Lahti – the business city, joka vedettiin nopeasti julkisuudesta sen j\u00e4lkeen, kun sit\u00e4 oli jonkin aikaa naurettu. Kiinnostavin on puolestaan sodanj\u00e4lkeinen kulttuurikaupunkiajatus. Tavoitteena oli tuottaa taidemuseo, konserttitalo, teatteri- ja kirjastotalo sek\u00e4 runsaasti julkista taidetta kaupunkiin, jonka asukkaista poikkeuksellisen suuri osa, noin puolet ty\u00f6skenteli teollisuuden palveluksessa ja jonka koulutustaso oli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 paljon alhaisempi. Hanke tuotti joitakin tiloja, mutta kulttuurikaupunkia se ei Lahdesta tehnyt.<\/p>\n\n\n\n
Kulttuurikaupunki-imago on noussut vasta viime vuosina, Lahden taitavan orkesterin hankkiman maineen kintereill\u00e4. Vuonna 2000 valmistunut Sibeliustalo on ker\u00e4nnyt kuuluisuutta ennen kaikkea orkesterin my\u00f6t\u00e4, mutta my\u00f6s arkkitehtuurillaan. Talo on osa Lahden uutta, teollisuudelta vapautunutta ranta-aluetta, josta on tullut huippusuosittu lahtelaisten keskuudessa. T\u00e4st\u00e4 katsotaankin Lahden uuden arkkitehtuuribuumin alkavan.<\/p>\n\n\n\n
Lahden kaupungin ja Puu kulttuurissa ry:n tavoitteena on toteuttaa Lahteen, Sibeliustalon ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n arkkitehtuuripuisto, joka koostuu Spirit of Nature -palkittujen eli kansainv\u00e4lisesti merkitt\u00e4vien, puuta innovatiivisesti k\u00e4ytt\u00e4vien suunnittelijoiden t\u00f6ist\u00e4. Tarkoituksena on rakentaa pienimuotoisia puuteoksia, joita voisi luonnehtia veistosten ja talojen v\u00e4limuodoksi, taideteoksiksi, joilla on k\u00e4ytt\u00f6funktio.<\/p>\n\n\n\n
Puistoaloite tuli lahtelaiselta arkkitehdilta Markku Viitasalolta, joka halusi tuoda Lahden uuden kehittyv\u00e4n yliopistokeskuksen ymp\u00e4rist\u00f6tutkijoiden abstraktit tutkimusv\u00e4lineet ja -tulokset konkreettisiksi ja kaupunkilaisten arkimaailmaan istuviksi: ekologien tutkimuspaikat voivat olla my\u00f6s lahtelaisten lev\u00e4hdyspaikkoja. Tavoitteena oli niin ik\u00e4\u00e4n jatkaa Sibeliustalon puuprojektia.<\/p>\n\n\n\n
Nyt on meneill\u00e4\u00e4n kolme ty\u00f6t\u00e4. Gert Wing\u00e5rdhin kollegansa Renzo Pianon, ensimm\u00e4isen Spirit of Nature -palkinnon saajan kunniaksi suunnittelemaa Piano-paviljonkia aletaan rakentaa. Toisen voittajan, Kengo Kuman valotaideteos-taksikatoksen harjakaisia juhlittiin vastik\u00e4\u00e4n. Kolmas, Richard Leplastrierin Sibeliustalolle johdattava liikenteenjakaja on viel\u00e4 paperilla.<\/p>\n\n\n\n
Lahtea pidet\u00e4\u00e4n kaupunkina, jolla ei ole kaupunkirakenteellista identiteetti\u00e4, puhumattakaan kaupunkitaiteellisista meriiteist\u00e4. Lahti on tutkija Antti Kariston mukaan kaupunki vailla ominaisuuksia, paikka, jolla ei ole vakiintuneiden instituutioiden symboleja eik\u00e4 ajallisia tai paikallisia koordinaatteja. Nyt pit\u00e4isi luoda omaper\u00e4ist\u00e4 arkkitehtuuria kaupungissa, jossa sit\u00e4 monen mielest\u00e4 ei ole juuri ollut ja jossa sit\u00e4 aina on ennemminkin tehty tilantarpeesta kuin estetiikan janosta.<\/p>\n\n\n\n
Ehk\u00e4 arkkitehtuuripuistohankkeen pohja on riitt\u00e4v\u00e4n vankka ja monitahoinen kantaakseen, ja Lahti tunnetaan jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puuarkkitehtuurikaupunkina. Lahden puuteollisuushistoria on pitk\u00e4 ja maankuulu. Mahdollisesti my\u00f6s lahtelainen musiikkiel\u00e4m\u00e4 ja Sibeliustalo ovat riitt\u00e4v\u00e4n tunnettuja tarjotakseen tukea puistolle. Ekologinen ajattelutapa alkaa olla suorastaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteet ovat vahvassa asemassa Lahden yliopistokeskuksessa. Kulttuurin taloudellinen vaihtoarvo alkaa olla p\u00e4\u00e4tt\u00e4jienkin tiedossa. N\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4 nostakoot Lahden maailmankartalle puuarkkitehtuurin innovaattorina!<\/p>\n\n\n\n
01.04.2005<\/p>\n\n\n\n
Riitta Niskanen<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arvoisat edelt\u00e4j\u00e4ni t\u00e4ll\u00e4 kolumnipaikalla ovat sivunneet kukin omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan kaupunkien menestykseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, vetovoimaa ja asemaa muiden kaupunkien joukossa. Lahti on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa mit\u00e4 kiinnostavin tapaus: sen vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4nyt kamppailu paikasta maailmankartalla on saanut monenlaisia muotoja. Teollisuuden ja kaupan varaan rakentunut, suhdanneherkk\u00e4 elinkeinorakenne sek\u00e4 valtiollisten instituutioiden puute ovat kautta kaupungin satavuotisen historian vaatineet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia … <\/p>\n