Asumismuodoista ja asuntotarjonnan monipuolistamisesta k\u00e4yty keskustelu on ollut viime aikoina j\u00e4lleen vilkasta. Keskustelu on saanut yh\u00e4 enemm\u00e4n laadullisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4kin painotuksia. Asuntopoliitikot, kaupunkisuunnittelijat ja tutkijat ovat kiinnostuneita asuntotarjonnan monipuolistamisesta. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 ovat my\u00f6s asumisen tutkijakoulut ja monet muut panostukset asumisen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n
Asukkaat ovat kyselytutkimuksissa yleens\u00e4 tyytyv\u00e4isi\u00e4 asuntojensa laatuun. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 he ovat realisteja. Asukkaat arvioivat asuntonsa laatua suhteuttamalla arviot tarjontaan ja taloudellisiin resursseihin, joita heill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Hyv\u00e4tuloisten ja heikompituloisten arviot eiv\u00e4t juuri poikkea toisistaan. Ensiksi mainittujen voisi olettaa asuvan keskim\u00e4\u00e4rin ”laadukkaammissa” asunnoissa kuin j\u00e4lkimm\u00e4isten. Tyytyv\u00e4isyys kertoo siit\u00e4kin, ett\u00e4 asumisen osalta perusstandardit ovat Suomessa kunnossa. Vain pieni osa ihmisist\u00e4 kokee suoranaista asumistasoon liittyv\u00e4\u00e4 kurjuutta.<\/p>\n\n\n\n
Yleisest\u00e4 tyytyv\u00e4isyydest\u00e4 huolimatta asuntotarjontaa kannattaa monipuolistaa. Kyselyill\u00e4 ei saavuteta koko totuutta. Sek\u00e4 potentiaalinen kysynt\u00e4 ett\u00e4 paikallinen kysynt\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t kyselyiss\u00e4 pimentoon. Varsinkin kerrostalovaltaisten esikaupunkialueiden asuntorakenne on yksipuolinen. Muuttoketjuja tutkittaessa on todettu, ett\u00e4 asumisuria pyrit\u00e4\u00e4n toteuttamaan paikallisesti. Uusien helsinkil\u00e4isten asuntoalueiden asukkaista 90 % muuttaa 3-4 kilometrin s\u00e4teelt\u00e4. Sama ilmi\u00f6 koskee valtakunnallisesti koko uutta tuottajamuotoista asuntokantaa.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka asumisen tavat ja tyylit ovat kulttuurisidonnaisia, kaupunkisuunnittelun ei tarvitse juuttua toistamaan vain asumisen valtakulttuurisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Suunnittelun avulla voidaan luoda mahdollisuuksia uusillekin asumiskulttuurisille ilmi\u00f6ille. Erilaisia ratkaisuja voidaan osittain jopa ”kopioida” muualta ja soveltaa paikallisiin olosuhteisiin. My\u00f6s asumispreferenssej\u00e4 tutkittaessa on havaittu er\u00e4\u00e4nlaisia pioneeriryhmi\u00e4, jotka olisivat valmiita kokeilemaan uudentyyppisi\u00e4 ratkaisuja. He ovat maailmalla liikkuessaan n\u00e4hneet muitakin asumisen malleja kuin perinteisen omakotitalon, rivitalon ja kerrostalon. Tarjonta luo kysynt\u00e4\u00e4. Ja mit\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4t tekev\u00e4t ensin, sit\u00e4 muut toistavat per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yksi tutkimisen arvoinen, suomalaisesta tarjonnasta tyystin puuttuva asumismuoto on niin sanottu townhouse. Se voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 viereiseen asuntoon kytketyksi, kaksi- tai kolmikerroksiseksi asunnoksi, joka kytkeytymisest\u00e4\u00e4n huolimatta sijaitsee omalla tontillaan. Asunnot eiv\u00e4t muodosta taloyhti\u00f6it\u00e4. Kukin omistajista hallinnoi omaa asuntoaan, mahdollisesti my\u00f6s tonttia. Jokaiseen asuntoon johtaa sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti kadulta. Yhteist\u00e4 pihaa ei yleens\u00e4 ole eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 omaakaan. Rajautuessaan fyysisesti suoraan katuun, rakennukset luovat kaupunkimaista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t erottavat townhouset esimerkiksi perinteisist\u00e4 yhti\u00f6muotoisista rivitaloista.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s townhouse syntyi aikanaan tietynlaiseen kulttuuriin ja vastasi tietynlaisiin sosiaalisiin tarpeisiin. Townhouse (”house in town”) oli alkujaan brittil\u00e4isen aristokratian, yl\u00e4luokan asumismuoto. T\u00e4m\u00e4n luokan j\u00e4senill\u00e4 saattoi kaupunkiasuntonsa lis\u00e4ksi olla hallussaan useampiakin taloja my\u00f6s maaseudulla. Ns. sosiaalisen kauden (social season) ajaksi oli kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 siirty\u00e4 kaupunkeihin. Nimenomaan kaupungeissa j\u00e4rjestettiin sosiaalisten kontaktien yll\u00e4pidon kannalta t\u00e4rkeimm\u00e4t tapahtumat kuten illanvietot ja tanssiaiset. My\u00f6hemmin townhouse ”kansanomaistui.” Se on nyky\u00e4\u00e4n tavallinen asumismuoto Britanniassa, Irlannissa ja Alanko-maissa. Lontoo, Dublin ja Amsterdam ovat esimerkkej\u00e4 kaupungeista, joissa se on asumismuotona vallitseva.<\/p>\n\n\n\n
Britanniasta townhouse siirtyi my\u00f6s Pohjois-Amerikan it\u00e4rannikon kaupunkeihin. Yhdysvalloissa k\u00e4site liitet\u00e4\u00e4n yleisesti erilaisiin kaupunkimaisiin rivi- ja pientaloratkaisuihin. Jopa Pohjolassa, kuten Tukholmassa townhouse -tyyppinen asuminen oli luonteenomaista aina 1800-luvun puoleenv\u00e4liin saakka. Sittemmin, l\u00e4hinn\u00e4 Berliinist\u00e4 ja Pariisista saapuneet uudet vaikutteet johtivat monikerroksisten kerrostalojen rakentamiseen ja kaupunkien vanha pienimittakaavainen asuntokanta suurelta osin purettiin.<\/p>\n\n\n\n
Suomessa kaupungistuminen on tapahtunut my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja heikenneen\u00e4. Suomi kaupungistuu kuitenkin edelleen niin fyysisesti kuin sosiokulttuurisesti. Ensimm\u00e4iset kaupungeissa varttuneet, kansainv\u00e4lisesti orientoituneet sukupolvet etsiv\u00e4t tilavaa asumista haluamatta menett\u00e4\u00e4 kaupunkiel\u00e4m\u00e4n attraktiivisia puolia. Nyt townhouse -tyyppisill\u00e4 ratkaisuilla saattaisi olla maank\u00e4yt\u00f6llinen tilaus etenkin Helsingin seudulla. Sen eri variaatiot voisivat t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 tiivistyvi\u00e4, mutta asuntorakenteeltaan yksipuolisia esikaupunkialueita.<\/p>\n\n\n\n
Ongelmia voi erilaisten ennakkoluulojen lis\u00e4ksi n\u00e4hd\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 rakentajat saadaan innostumaan asuntorakentamisen monipuolistamisesta. Niiden n\u00e4k\u00f6kulmasta kysynt\u00e4\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti jo nykyisill\u00e4kin konsepteilla. Rakentajat toteuttavat sit\u00e4, mik\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti k\u00e4y kaupaksi. My\u00f6s rakentamista ohjaava normisto on muotoiltu tukemaan konventionaalista omakotitaloihin, rivitaloihin ja kerrostaloihin perustuvaa rakentamista. Lis\u00e4ksi vakiintuneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t kuten tontinluovutusmenettelyt vaikuttavat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 asuntotarjonnan edellytyksiin jo kaavoitusvaiheessa.<\/p>\n\n\n\n
01.01.2006<\/p>\n\n\n\n
Rikhard Manninen<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Asumismuodoista ja asuntotarjonnan monipuolistamisesta k\u00e4yty keskustelu on ollut viime aikoina j\u00e4lleen vilkasta. Keskustelu on saanut yh\u00e4 enemm\u00e4n laadullisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4kin painotuksia. Asuntopoliitikot, kaupunkisuunnittelijat ja tutkijat ovat kiinnostuneita asuntotarjonnan monipuolistamisesta. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 ovat my\u00f6s asumisen tutkijakoulut ja monet muut panostukset asumisen kehitt\u00e4miseen. Asukkaat ovat kyselytutkimuksissa yleens\u00e4 tyytyv\u00e4isi\u00e4 asuntojensa laatuun. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 he ovat realisteja. … <\/p>\n