Viisi vuotta sitten Eduskunnan tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS j\u00e4rjesti seminaarin otsikolla Vihre\u00e4 kaupunki. T\u00e4ss\u00e4 tilaisuudessa todettiin ett\u00e4 voimassa oleva maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaki perustuvat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteelle Sen mukaan kaikilla kuntalaisilla on oikeus mahdollisimman monipuoliseen, terveelliseen, esteettiseen ja el\u00e4mykselliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Laissa on nostettu esiin luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen s\u00e4ilytt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4isest\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 lain yleiseksi tavoitteeksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n edellytyksien luominen hyv\u00e4lle elinymp\u00e4rist\u00f6lle sek\u00e4 ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n ekologinen osa j\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n taloudellisuusn\u00e4k\u00f6kulman tielt\u00e4. Tuossa tilaisuudessa esitettiin kansanedustajien suulla strategisen viheralueohjelman perustamista., sill\u00e4 tiivistetyn ja yh\u00e4 tiivistyv\u00e4n yhdyskuntarakenteen ja riitt\u00e4vien viheralueiden v\u00e4lille ei tahdo l\u00f6yty\u00e4 tasapainoa. T\u00e4ll\u00f6in tilaisuudessa ehdotettiin my\u00f6s ekologisten polkujen rakentamista. Mutta sellainenhan oli Helsingin keskuspuistosuunnitelma, joka oli innovatiivinen aikanaan. Alue joka varattiin virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo vuonna 1908 ja johon on liitetty urheilullisia toimintoja. Historiasta l\u00f6ytyy viisautta ja malleja, joita t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n suunnittelijoiden ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden on syyt\u00e4 kunnioittaa.<\/p>\n\n\n\n
1990-luvulla ymp\u00e4rist\u00f6psykologian tutkijat ovat l\u00e4hestyneet kaupunkien asukkaita ja kysyneet asukkaiden mielipaikkoja. Kaikilla tutkituilla alueilla asuinalueen mielipaikka oli jokin puisto, metsikk\u00f6, ranta tai ulkoilupolku, toisin sanoen kaupungin sis\u00e4inen luonto, vesi ja viheralue. Mielipaikassa k\u00e4ynti helpotti stressi\u00e4, pahaa oloa ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4. Melulle haettiin vastapainoa luontoymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Professori Peter Clarkin Lontoon, Tukholman, Helsingin ja Pietarin viheralueita koskeva tutkimus syntyi oikeaan aikaan. \u0094The European City and Green Space. London, Stockholm, Helsinki and St Petersburg 1850-2000\u0094 on monitieteinen teos ja siin\u00e4 k\u00e4sitelty aikaj\u00e4nne on pitk\u00e4. Kirjasta k\u00e4y ilmi miten samanlaisia elementtej\u00e4 kaipuuta luontoon esiintyy tutkituissa kaupungeissa ja kuitenkin miten toisenlainen on suomalaisten ja ruotsalaisten luontosuhde verrattuna Lontoossa asuvaan. On pitk\u00e4 matka kaupunkien vartioiduista puistoista pohjoismaiseen joka miehen oikeuden sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4n. Suomeen tullessaan Peter Clark kohtasi ulkomaalaisia ihmetytt\u00e4v\u00e4n suomalasien luontosuhteen: ihmiset katoavat viikonloppuina kes\u00e4m\u00f6keille, l\u00e4htev\u00e4t veneill\u00e4 saarille ja luodoille. Miksi. Esimerkiksi Helsinki on t\u00e4ynn\u00e4 kauniita puistoja ja luonnonmets\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyy keskuspuistosta Selitys saattaa l\u00f6yty\u00e4 mainitsemastani erityislaatuisesta suhteesta mets\u00e4\u00e4n ja rakentamattomaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja kaupungistumisen nuoruuteen.<\/p>\n\n\n\n
Enin osa Helsingin asukkaista oli tutkimusajanjaksolla muualla syntyneit\u00e4. Varsinaiset kaupunkilaissukupolvet ovat syntyneet vasta itse asiassa 1960-luvulla.<\/p>\n\n\n\n
Ymp\u00e4rist\u00f6historialliset teemat ajankohtaistuivat 1990-luvulla. Luonnonkatastrofit, tulvat, hirmumyrskyt ja maanj\u00e4ristykset osoittivat luonnon voiman, jonka edess\u00e4 ihmisen olo oli voimaton. Miten n\u00e4ist\u00e4 oli selvitty siivitti tutkimusta eteenp\u00e4in. Historiasta olikin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja suuntaa tulevaisuuteen. Ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat kuten Silent Spring \u0096 teoksessa esitettiin eiv\u00e4t tunteneet rajoja. Lapissa satoi mustaa lunta ja saastepilvet kulkivat satojen kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Peterin Clarkin tutkimusryhm\u00e4 oli 2000-luvun alussa valmis vastaamaan uusiin haasteisiin historiantutkimuksen keinoin. Vihre\u00e4 kaupunki ei ole koskaan ollut staattinen tila, vaan ainaisessa muutoksessa. Kirjassa kysyt\u00e4\u00e4n, kuinka viheralueita ja puistoja on suunniteltu ja muokattu. Aluksi mallia on otettu toinen toisilta. Uusia innovaatioita ja hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on seurattu kaikissa tutkituissa kaupungeissa aktiivisesti \u0096 kuuluihan se arkkitehdin ja kaupunginpuutarhurin ammattitaitoon. ja ideat ovat levinnet pienell\u00e4 viiveell\u00e4 Lontoosta ja Tukholmasta Helsinkiin useimmiten henkil\u00f6kohtaisten havaintojen kautta, opintomatkoilla, kongresseissa ja n\u00e4yttelyiss\u00e4 . Esplanadi sai kaktusistutukset Ruotsin mallin mukaan ja Kaisaniemen puiston lammikko katosi geometristen puistosuunnitelmien my\u00f6t\u00e4, joihin vaikutti pyrkimys luoda villist\u00e4 luonnosta j\u00e4rjestetty kokonaisuus.<\/p>\n\n\n\n
Viheralueiden, puistojen ja puutarhojen suunnittelussa on kysymys siit\u00e4, mit\u00e4 arvostetaan asuinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, mink\u00e4laista virkistyst\u00e4 puistoista ja puutarhoista odotetaan sek\u00e4 kenelle puistoja ja viheralueita suunnitellaan ja mink\u00e4laisia toimintoja varten.<\/p>\n\n\n\n
1900-luvun alussa Euroopan suurkaupungeissa kohdattiin kasautuvia ongelmia, jotka oli ratkaistava energiakysymykset, ratkaistava liikenne ongelmia, eliminoitava p\u00f6lyhaittoja autoistumisen ja liikenteen kasvun my\u00f6t\u00e4. Eliminoitava taudinpes\u00e4kkeit\u00e4. Ratkaisu oli paluu luontoon, joka omistaa maata ei tee vallankumousta. Ty\u00f6nteko koulupuutarhoissa oli hyv\u00e4\u00e4 kasvatusta ja liittyi kansakunnan rakentamisprojektiin terveen nuorison avulla. Siirtolapuutarhoja rakennettiin ja 4 H kerhot alkoivat toimintansa.<\/p>\n\n\n\n
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa syntyi monia uusia innovaatioita, joita sovellettiin Suomeen. Esimerkkin\u00e4 Saarisen Munkkiniemi-Haaga ja SuurHelsinki suunnitelma, jossa voi aistia eurooppalaisten metropolien hengen.<\/p>\n\n\n\n
Ebeneser Howardin Puutarhakaupunkimalli l\u00f6ysi toteutuksensa Kulosaaressa ja uudet mallit sovellettiin nopeasti Suomeen. Innovaatioiden nopeasta levi\u00e4misest\u00e4 ovat siirtolapuutarhat erityinen esimerkki.<\/p>\n\n\n\n
Yhteist\u00e4 kirjan artikkeleille on l\u00e4pitunkeva taistelu tilasta, joka on koventunut kaikissa kaupungeissa asutuksen tiivistyess\u00e4. Vastakkain ovat suunnittelijoiden ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden n\u00e4kemys hyv\u00e4st\u00e4 kaupungista tai elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja asukkaiden odotukset. Onnellisuus saavutetaan kun odotusten ja reaalisen todellisuuden v\u00e4linen ero ei kasva liian suureksi. eli kun asukkaille j\u00e4tet\u00e4\u00e4n se pihapuu, puistikko tai luontopolku. Jo 1980-luvun alussa Kaarina Helakisa esitti teoksessa Elli velli karamelli hellytt\u00e4v\u00e4n kuvaukset Elllin taistelusta kiipeilypuunsa s\u00e4ilytt\u00e4miseksi. Hattu, Kettu kermalettua, tehtailijaa vastaan. Taistelua pihapuista on Helsingiss\u00e4 k\u00e4yty K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4 1960-luvulla sek\u00e4 Ruoholahden villojen s\u00e4ilytt\u00e4misen yhteydess\u00e4 1980-luvulla.<\/p>\n\n\n\n
Liikennev\u00e4yl\u00e4t ovat pahimmillaan tuhonneet laajoja milj\u00f6it\u00e4 kuten Lontoossa ja Tukholmassa ja autoille on uhrattu arvokkaita ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Puiston puiden kaatamista perustellaan edelleen niin ett\u00e4 ne saattavat kaatua autojen p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n
Kirjassa taistellaan. Vastakkain ovat olleet : Suunnittelijat \u0096 asukkaat, Moderni, rationaalinen \u0096 Vanha, ep\u00e4mukava, Luonnonpuistot \u0096 istutetut puistot, Puistot \u0096 urheilukent\u00e4t, ja kysymme kuka voitti. Joutomaat, rakentamisalue reservit on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, satama-alueet ja rantavy\u00f6hykkeet valloitetaan. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kuin sittenkin 1990-luvun trendeist\u00e4 huolimatta taloudellisesti, ei ekologisesti kest\u00e4v\u00e4 kehitys on voittamassa. Uusia suuria kaupunkipuistoalueita ei Ruotsin mallin mukaan ole syntynyt 2000 luvulla , sill\u00e4 seudullinen yhteisty\u00f6 on t\u00e4ss\u00e4kin ongelma. Helsingin l\u00e4hikunnat kilpailevat nekin asukkaista ja ty\u00f6paikoista. Toimiessani seutukaavoituksessa nuoruudessani joku laski, ett\u00e4 viel\u00e4 1970-luvulla kaikki suomalaiset olisivat mahtuneet asumaan 500 neli\u00f6metrin tonteille silloisen Uudenmaan l\u00e4\u00e4nin alueelle omakotitaloihinsa. Kirjasta voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen, miten pienet sittenkin ovat olleet yksityisten ihmisten vaikutusmahdollisuudet byrokratian ja rakennusliikkeiden maailmamassa. Taistelutanner supistuu taisteluun kiipeilypuun tai metsik\u00f6n puolesta.<\/p>\n\n\n\n
01.05.2006<\/p>\n\n\n\n
Marjatta Hietala<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viisi vuotta sitten Eduskunnan tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS j\u00e4rjesti seminaarin otsikolla Vihre\u00e4 kaupunki. T\u00e4ss\u00e4 tilaisuudessa todettiin ett\u00e4 voimassa oleva maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaki perustuvat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteelle Sen mukaan kaikilla kuntalaisilla on oikeus mahdollisimman monipuoliseen, terveelliseen, esteettiseen ja el\u00e4mykselliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Laissa on nostettu esiin luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen s\u00e4ilytt\u00e4minen. Ensimm\u00e4isest\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 lain yleiseksi tavoitteeksi … <\/p>\n