Sivuillamme on nyt touko-kes\u00e4kuussa ollut teknisi\u00e4 hankaluuksia, joita pahoittelen ja jotka toivottavasti on nyt saatu kuntoon. Toukokuun uutisista kertomatta j\u00e4i mm. se, ett\u00e4 Kaupunkitutkimusp\u00e4ivien osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitti t\u00e4n\u00e4kin vuonna kaksisataa. Palaute on ollut positiivista. Syksyn suunnitelmiimme palaan elokuussa.<\/p>\n\n\n\n
Olemme saaneet uuden taloudenhoitajan ja sihteerin. Uusi taloudenhoitaja on hallituksen piirist\u00e4: Katri Lento, joka valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaa kaupunkiluonnosta. Sihteeriksi hallitus valitsi Katri Korolainen-Virkaj\u00e4rven, joka on erityisesti kaupunkihistoriasta kiinnostunut historian opiskelija. Kiit\u00e4n omasta puolestani ja hallituksen puolesta Seuran edellist\u00e4 taloudenhoitajaa Tuija Mikkosta ja sihteeri\u00e4 Samu Nystr\u00f6mi\u00e4 heid\u00e4n monivuotisesta innostuksestaan ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4n Seuran hyv\u00e4ksi. Samu jatkaa hallituksessa, eik\u00e4 kumpikaan ei ole j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaupunkitutkimusta.<\/p>\n\n\n\n
Vierailin vastik\u00e4\u00e4n Norrk\u00f6pingiss\u00e4 ja Rotterdamissa. Kokouksen tai konferenssin tiivis ohjelma harvoin sallii laajempia tutkimusretki\u00e4, mutta kaupunkitutkija voi aina nauttia er\u00e4\u00e4nlaisesta kaupunkikylvyst\u00e4, lyhyest\u00e4 uppoutumisesta vieraaseen urbaaniin el\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4piiritiedon antamalla varmuudella. <\/p>\n\n\n\n
Kummankin teollisuuskaupungin historiassa vedell\u00e4 on ollut elint\u00e4rke\u00e4 rooli. Norrk\u00f6ping on Ruotsin Tampere ja Manchester, tekstiili- ja paperiteollisuuden keskus, jonka pitk\u00e4\u00e4 kukoistusta etenev\u00e4 globalisaatio alkoi leikata jo 1950-luvulla kun tehtaat yksi toisensa j\u00e4lkeen jouduttiin kannattamattomina lopettamaan. Rotterdam on Euroopan (ja maailman) johtava tavarasatama, jonka keskustan korttelit saksalaiset pommittivat toukokuussa 1940 maan tasalle. Sataman tulevaisuutta uhkasi vakavasti siirtyminen perinteisest\u00e4 rahtauksesta konttikuljetuksiin 1960-luvulta alkaen.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka molemmissa raitiovaunut jatkavat urbaaneja perinteit\u00e4, keskustamilj\u00f6\u00f6t eroavat toisistaan kuin p\u00e4iv\u00e4 ja y\u00f6. Vanhat, uusiin k\u00e4ytt\u00f6ihin muunnetut teollisuusrakennukset antavat Norrk\u00f6pingin keskustalle ainutkertaisen hienon tunnelman. Rotterdamin ytimess\u00e4 on pommitetun alueen tilalle rakennettu moderni Lijnbaan, kaksikerroksisten rakennusten reunustama tapiolamainen k\u00e4velykeskusta, monen 1960-luvun eurooppalaisen ostoskeskuksen esikuva. Sen ymp\u00e4rill\u00e4 on liukkaiden liikekolossien homogeeninen maisema, jonka kuvasta ei ole tunnistettavissa kaupunkia, maata eik\u00e4 maanosaakaan, ei edes kulloistakaan yhti\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lyhyen vierailun perusteella ei tietenk\u00e4\u00e4n voi tehd\u00e4 suuria yleistyksi\u00e4 (tai voi, mutta ehk\u00e4 ei pit\u00e4isi). Sek\u00e4 Rotterdam ett\u00e4 Norrk\u00f6ping kertovat jotain yhteis\u00f6jens\u00e4 arvoista. Miten pit\u00e4isi suhtautua ranta-alueisiin? Kun Helsingiss\u00e4 kaupunki suunnittelee suurta uudisrakennusta, hotellia, Taivallahteen Hietaniemen hautausmaan juureen ja keskelle pienimittakaavaista merimaisemaa, ei voi kuin ihmetell\u00e4, miksi haavoittuva paikka halutaan ehdoin tahdoin tuhota lopullisesti. P\u00f6yristytt\u00e4v\u00e4\u00e4 markkinavetoista uutta arkkitehtuuria \u0096 esimerkiksi sellaista kuin havainnekuvissa \u0096 Taivallahden milj\u00f6\u00f6 ei tule kest\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sen sijaan S\u00f6rn\u00e4isten Kalasataman alueella tai J\u00e4tk\u00e4saaren uudessa kaupunginosassa hotelli monipuolistaisi oivallisesti toimintoja samaan tapaan kuin Warranttimakasiiniin rakennettu hotelli Katajanokalla.<\/p>\n\n\n\n
Kokemukseni her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t taas kysymyksen, mik\u00e4 historiallisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 arvoja uusin arkkitehtuuri tuo kaupunkikuvaan. Rotterdamissa viimeisimpien kansainv\u00e4lisen arkkitehtuurin pintamuotien hallitsema kaupunkikuva valuu heti mielest\u00e4. My\u00f6s vanhoilta satamatoiminnoilta vapautuneista alueista on tehty latteinta urbaania maisemaa ilman omaa identiteetti\u00e4. Kansainv\u00e4listen yritysten kannalta milj\u00f6\u00f6 onkin yhdentekev\u00e4, kunhan tekniikka toimii.<\/p>\n\n\n\n
Norrk\u00f6pingiss\u00e4 historia el\u00e4\u00e4. Virran ja rakennusten l\u00e4heist\u00e4 suhdetta on varjeltu, ja uudisrakennukset limittyv\u00e4t haavoittuvimpaan historiallisia kerrostumia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Keskusta houkuttelee puoleensa my\u00f6s yhteis\u00f6j\u00e4 ja yrityksi\u00e4 muualta. Kaupunkisuunnittelu on onnistunut: kaupunkilaiset rakastavat veden \u00e4\u00e4reen muotoutunutta maisemaansa. Historia antaa identiteetin my\u00f6s tulevaisuuden rakentamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>\n\n\n\n
(14.6.2007)<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sivuillamme on nyt touko-kes\u00e4kuussa ollut teknisi\u00e4 hankaluuksia, joita pahoittelen ja jotka toivottavasti on nyt saatu kuntoon. Toukokuun uutisista kertomatta j\u00e4i mm. se, ett\u00e4 Kaupunkitutkimusp\u00e4ivien osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitti t\u00e4n\u00e4kin vuonna kaksisataa. Palaute on ollut positiivista. Syksyn suunnitelmiimme palaan elokuussa. Olemme saaneet uuden taloudenhoitajan ja sihteerin. Uusi taloudenhoitaja on hallituksen piirist\u00e4: Katri Lento, joka valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaa kaupunkiluonnosta. Sihteeriksi … <\/p>\n