{"id":447,"date":"2007-06-15T15:14:00","date_gmt":"2007-06-15T12:14:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=447"},"modified":"2021-04-15T15:14:54","modified_gmt":"2021-04-15T12:14:54","slug":"06-2007-suomalaisetkin-kaupungit-loytamassa-maailmanperinnon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2007\/06\/15\/06-2007-suomalaisetkin-kaupungit-loytamassa-maailmanperinnon\/","title":{"rendered":"06\/2007: Suomalaisetkin kaupungit l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maailmanperinn\u00f6n"},"content":{"rendered":"<p>Vanhan Rauman liitt\u00e4minen maailmanperint\u00f6luetteloon vuonna 1991 ei her\u00e4tt\u00e4nyt suurempia intohimoja. Kaiken kaikkiaan maailmanperint\u00f6sopimus oli 1990-luvun alun Suomessa v\u00e4h\u00e4n tunnettu. Vanhan Rauman p\u00e4\u00e4sy luetteloon oli raumalaisten puolelta enemm\u00e4n sattuman sanelemaa kuin tietoisen kaupunkipolitiikan tulos. Nimitykset koordinoitiin keskitetysti Museovirastosta k\u00e4sin. Eniten asiasta tuntuivat olevan kiinnostuneita porvoolaiset, joiden mielest\u00e4 valinnan olisi pit\u00e4nyt osua Vanhaan Porvooseen. Muualta Euroopasta oli jo tuolloin olemassa toisenlaisia esimerkkej\u00e4. Esimerkiksi Lyypekin maailmanperint\u00f6nimitys vuonna 1987 oli seitsem\u00e4n vuoden aktiivisen kampanjoinnin tulos.<\/p>\n\n\n\n<p>Maailmanperinn\u00f6st\u00e4 on tullut kaupunkien v\u00e4lisen kilpailun v\u00e4line. Viime vuosina n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suomalaisetkin kaupungit her\u00e4nneen. Verkkaisen alun j\u00e4lkeen Raumallakin on alettu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 asemaa enemm\u00e4n. My\u00f6s Porvoossa toiveet ovat yh\u00e4 korkealla.<\/p>\n\n\n\n<p>Aktiivisin Suomen kaupungeista maailmanperint\u00f6lobbauksen alueella on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Tampere. Tavoite tuodaan julki selke\u00e4sanaisesti luonnoksessa kaupungin arkkitehtuuriohjelmaksi (2007). Tammerkosken ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 olisi varmasti ansionsa luettelon nykykokonaisuudessa. Alue t\u00e4ydent\u00e4isi luettelon noin 230 kaupunkikohdetta, joista suuri osa on \u0092perinteisi\u00e4\u0092 keski- ja etel\u00e4eurooppalaisia historiallisia kaupunkeja. Samoin Tammerkoskimilj\u00f6\u00f6 soveltuisi hyvin otsikon \u0094historiallinen urbaani kulttuurimaisema\u0094 alle; termin, joka on maailmanperint\u00f6komitean viimeaikaisin k\u00e4sitteellinen yritys tarttua s\u00e4ilytt\u00e4misen ja muutoksen kanssa painiskelevien historiallisten kaupunkien haasteisiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Eurooppalaisten kaupunkikohteiden nimitykset maailmanperint\u00f6luetteloon, Tampereen niiden joukossa, voi perustellusti asettaa kyseenalaisiksi maailmanperint\u00f6komitean viimeaikaisten linjausten valossa. Komitea on toistuvasti toivonut kohde-esitysten uudenlaista kohdentumista niin maantieteellisesti kuin typologisesti. Maailmanperinn\u00f6n viitekehyksess\u00e4 Eurooppa on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen yliedustettu alue, samoin kaupungit ovat er\u00e4s luettelon teemallisesti parhaiten edustetuista kohdetyypeist\u00e4. Jos todella ajatellaan luettelon globaalia edustavuutta, tulisi etenkin L\u00e4nsi-Euroopan valtioiden kokonaan pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 uusia kohde-esityksi\u00e4, eik\u00e4 niiden ainakaan tulisi esitt\u00e4\u00e4 luetteloon kaupunkikohteita. Kaupunkihistorioitsijana en haluaisi sulkea ovea kategorisesti kaikilta kaupungeilta. Joka tapauksessa komitean ja yh\u00e4 kasvavan joukon eurooppalaisia kaupunkeja tavoitteet eiv\u00e4t k\u00e4y yksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tampereen kohdalla pid\u00e4n ongelmallisena kuitenkin ennen muuta kaupungissa aikaisemmin (yh\u00e4?) vallinneen toimintakulttuurin ja statuksen kantamien arvojen v\u00e4list\u00e4 ristiriitaa. Maailmanperint\u00f6listaus on ennen muuta suojelulistaus, ei vain tavoiteltava br\u00e4ndi. Auttamatta tulee se vaikutelma, ett\u00e4 Tampereella statusta toivotaan nyt, kun kaikki radikaalit toimenpiteet milj\u00f6\u00f6ss\u00e4 on l\u00e4piviety ja kiivaimmat kamppailut kaupunkitilasta k\u00e4yty. Muutos ja jatkuvuus ovat elimellinen osa kaupunkia, my\u00f6s maailmanperint\u00f6kaupunkia; Finlaysonin v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00f6n purkamista niinkin my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin vuonna 2004 voi tuskin kukaan kuitenkaan pit\u00e4\u00e4 ilmauksena jatkuvuutta yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4st\u00e4 hienovaraisesta muutoksesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Vai olenko omaa kotikaupunkiani kohtaan turhan ankara? Wienin historiallisen keskustan tultua maailmanperint\u00f6luetteloon vuonna 2001 toteutui kohteen suojavy\u00f6hykkeen tuntumassa pilvenpiirt\u00e4j\u00e4rakentaminen moninaisten tahojen vaikutusyrityksist\u00e4 huolimatta. Pietarissa puhuttaa \u00f6ljy-yhti\u00f6 Gazpromin 400 metrin korkeuteen kurotteleva pilvenpiirt\u00e4j\u00e4hanke, Istanbulissa useatkin l\u00e4hestulkoon vastaavan mittakaavan pilvenpiirt\u00e4j\u00e4suunnitelmat, Dresdeniss\u00e4 siltahanke.<\/p>\n\n\n\n<p>Ongelmia on muuallakin ja usein paljon monisyisempi\u00e4. Siltik\u00e4\u00e4n en ole valmis Tampereen maailmanperint\u00f6nimityksen varauksettomaksi kannattajaksi. V\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin nyt on oivallinen hetki kriittisesti arvioida kaupungissa (kokonaisuutena, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koskimaiseman osalta) aikaisemmin harjoitettua rakennussuojelua sek\u00e4 suojelun edellytyksi\u00e4 tulevaisuudessa. Menneet virheet tulee tunnistaa ja avoimesti tunnustaa, jotta niist\u00e4 voisi ottaa oppia.<\/p>\n\n\n\n<p><em>(15.6.2007)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Tanja Vahtikari<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vanhan Rauman liitt\u00e4minen maailmanperint\u00f6luetteloon vuonna 1991 ei her\u00e4tt\u00e4nyt suurempia intohimoja. Kaiken kaikkiaan maailmanperint\u00f6sopimus oli 1990-luvun alun Suomessa v\u00e4h\u00e4n tunnettu. Vanhan Rauman p\u00e4\u00e4sy luetteloon oli raumalaisten puolelta enemm\u00e4n sattuman sanelemaa kuin tietoisen kaupunkipolitiikan tulos. Nimitykset koordinoitiin keskitetysti Museovirastosta k\u00e4sin. Eniten asiasta tuntuivat olevan kiinnostuneita porvoolaiset, joiden mielest\u00e4 valinnan olisi pit\u00e4nyt osua Vanhaan Porvooseen. Muualta Euroopasta oli &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2007\/06\/15\/06-2007-suomalaisetkin-kaupungit-loytamassa-maailmanperinnon\/\" class=\"more-link\">Continue reading<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;06\/2007: Suomalaisetkin kaupungit l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maailmanperinn\u00f6n&#8221;<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/447"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=447"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/447\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":448,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/447\/revisions\/448"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=447"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=447"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=447"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}