Rakennettu kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6mme muuttuu jatkuvasti, mutta onko meill\u00e4 nyt korkeasuhdanteen ja rakennusbuumin aikana malttia pohtia, mink\u00e4laista tulevaisuuden kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 rakennamme ja kenen ehdoilla sen teemme?<\/p>\n\n\n\n
Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain \u0094tavoitteena on j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 alueiden k\u00e4ytt\u00f6 ja rakentaminen niin, ett\u00e4 siin\u00e4 luodaan edellytykset hyv\u00e4lle elinymp\u00e4rist\u00f6lle sek\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4.\u0094 Museoviranomaisia ja muita kulttuuriperinn\u00f6n puolestapuhujia ja lain toteuttajia pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin kehityksen jarruina. Nykyihminen viett\u00e4\u00e4 valtaosan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n rakennusten sis\u00e4ll\u00e4 ja niiden v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4; ne ovat irrottamaton osa jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4. Rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 muodostaa meille t\u00e4rkeit\u00e4 ankkuripaikkoja omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja l\u00e4hiyhteis\u00f6mme tapahtumiin. Rakennuksiin ja kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kiinnittyv\u00e4t muistot rakentavat identiteetti\u00e4mme, jonka avulla asetumme yhteis\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan. Ei siis ole lainkaan yhdentekev\u00e4\u00e4, millaiseksi rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 muotoutuu. <\/p>\n\n\n\n
Sortavalassa k\u00e4velless\u00e4ni takerrun omituisella tavalla tuttuun ja turvalliseen kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Minulla ei ole henkil\u00f6kohtaisia muistoja tai edes suvun v\u00e4lityksell\u00e4 kantautuvia kiinnekohtia toista maailmansotaa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n kaupunkiin. Kuitenkin jo ensi k\u00e4ynnill\u00e4 muutama vuosi sitten tuntui Sortavalassa olevan jotain kovin tuttua. Toki kaupunki on muuttunut sotaa edelt\u00e4vist\u00e4 ajoista, mutta ollessaan neuvostoaikana syrj\u00e4inen pikkukaupunki ei siihen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n panostettu erityisen paljon. Suomalainen rakennuskanta oli sangen hyv\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoista. Niinp\u00e4 rakennukset ja kaupunkirakenne s\u00e4ilyiv\u00e4t. Taloja v\u00e4h\u00e4n muutettiin, korjailtiin ja ymp\u00e4rille ja sekaan rakennettiin uutta, mm. Hrutshovin ajan betonielementtitaloja. Kuitenkin kaiken muutoksen keskelt\u00e4 ja sangen erilaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista huolimatta kaupungista huokuu suomalainen henki. Sinne on mukava palata kerta toisensa j\u00e4lkeen. Samanlaisia tuntemuksia voi kokea muissakin entisiss\u00e4 suomalaiskaupungeissa, jotka eiv\u00e4t ole kohdanneet meik\u00e4l\u00e4isen tehokkaan yhteiskunnan muutosvimmaa.<\/p>\n\n\n\n
Rakennetun kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n maltillinen muutos voisi l\u00f6yty\u00e4 jostain n\u00e4iden kahden \u0096 prinsessa ruususen unen ja vimmatun muutoksen \u0096 v\u00e4list\u00e4. Purkaminen ja vanhojen rakennusten korvaaminen uudella ei monessakaan tapauksessa ole ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti tai kulttuurisesti perusteltavissa. Uuden rakentaminen on kuitenkin helppoa verrattuna korjaamiseen. Vanhoja rakennuksia harkiten uusin tarkoituksiin muunnettaessa voidaan kuitenkin luoda mielenkiintoisia, tavallisuudesta poikkeavia ja inspiroivia tiloja niin asuin- kuin liike- tai toimistok\u00e4ytt\u00f6\u00f6nkin. Samoja ominaisuuksia on vaikea luontevasti luoda uutta rakentamalla. Luonnollinen patina ja historiallinen syvyys ainakin puuttuvat. Korjattaessa tarvitaan kuitenkin kekseli\u00e4isyytt\u00e4 mahdollisuuksien l\u00f6yt\u00e4miseksi ja joustavuutta kouluoppien soveltamisessa tiukkojen normien puristuksessa. Rakennetun kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n muutosta emme voi ja tuskin haluammekaan est\u00e4\u00e4, mutta muutoksen tulisi olla maltillista, hallittua, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6n laatua parantavaa.<\/p>\n\n\n\n
(25.7.2007)<\/p>\n\n\n\n
Tuija Mikkonen<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rakennettu kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6mme muuttuu jatkuvasti, mutta onko meill\u00e4 nyt korkeasuhdanteen ja rakennusbuumin aikana malttia pohtia, mink\u00e4laista tulevaisuuden kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 rakennamme ja kenen ehdoilla sen teemme? Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain \u0094tavoitteena on j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 alueiden k\u00e4ytt\u00f6 ja rakentaminen niin, ett\u00e4 siin\u00e4 luodaan edellytykset hyv\u00e4lle elinymp\u00e4rist\u00f6lle sek\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4.\u0094 Museoviranomaisia ja muita kulttuuriperinn\u00f6n puolestapuhujia ja … <\/p>\n