Suomen kaupungeissa ja erityisesti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ynniss\u00e4 suuri muutto kaupunkien rajojen ulkopuolelle kehyskuntiin. Koti on saatava sinne miss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 tilaa ymp\u00e4rille eik\u00e4 l\u00e4hi\u00f6ill\u00e4k\u00e4\u00e4n ole en\u00e4\u00e4 tarjota toivottua asumisv\u00e4ljyytt\u00e4. Suomen Gallupin v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten teett\u00e4m\u00e4n tutkimuksen mukaan puolet p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla asuvista haluaisi ensisijaisesti asua omakotitalossa. Ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 18\u009634-vuotiaat 60 prosenttia valitsi ihanneasumismuodokseen omakotitalon ja vain el\u00e4kel\u00e4isten ryhm\u00e4ss\u00e4 yli puolet valitsi kerrostalon parhaaksi asumismuodoksi.<\/p>\n\n\n\n
Jos korvaa sanan omakotialue sanalla maaseutu tai maaseutumainen ymp\u00e4rist\u00f6 niin nyt k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu muistuttaa 1900-luvun alun reformistien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 retoriikkaa paremman asumisen puolesta. Sata vuotta sitten houkuteltiin kaupungin k\u00f6yhemp\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 muuttamaan ulos ahtaista ja ep\u00e4terveellisist\u00e4 kaupunkiasunnoistaan asumaan v\u00e4lj\u00e4sti ja maaseutumaisesti Helsingin rajojen ulkopuolella. Kulosaaren ja Kauniaisten huvilakaupungit taas perustettiin tarjoamaan nousevalle keskiluokalle luonnonl\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 asumisen mahdollisuutta. Puoli vuosisataa sitten j\u00e4lleenrakennusvuosina suunniteltiin taas l\u00e4hi\u00f6it\u00e4 ja niiden puolesta pidettiin palopuheita, joissa luonnonl\u00e4heisyys ja asumisen v\u00e4ljyys tuotiin taas kerran esille.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 omakotiasuminen on saavuttanut aseman ns. vehreimp\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona asumismuodoista k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 keskusteluissa. Entisen mets\u00e4l\u00e4hi\u00f6nkin vihreys usein unohtuu vaikka monissa tahallisen v\u00e4lj\u00e4sti suunnitteluissa l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 viheralueiden pinta-ala on suurempi kuin vieri viereen kaavoitetulla omakotitonteilla.<\/p>\n\n\n\n
Onneksi nykykeskustelu kuitenkin eroaa aiempina vuosikymmenin\u00e4 k\u00e4ytyihin siin\u00e4 ett\u00e4 en\u00e4\u00e4 ei uskota tiukasti yhden mallin ylivertaisuuteen vaan kaupunkimaiselle, l\u00e4hi\u00f6- tai maaseutumaiselle asumiselle l\u00f6ytyy kaikille omat puolustajansa. Entisenlainen uhkakuvilla repostelu, jossa kaupunkiasuminen kuvattaisiin terveytt\u00e4 tai moraalia vaarantavana, n\u00e4ht\u00e4isiin jo ennen kaikkea huvittavana. Yksi argumentti kaupungista poismuuton puolesta on keskusteluissa kuitenkin s\u00e4ilynyt. Lapset tulisi yh\u00e4 kasvattaa mahdollisemman ei-kaupunkimaisessa ja luonnonl\u00e4heisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 kuulee jopa v\u00e4itteen maaseudulla kasvamisen ylivertaisuudesta. Silti maaseudun lasten usein kokema yksin\u00e4isyys ep\u00e4ilytt\u00e4\u00e4. Maaseudulla kun ei ole ollut vuosikymmeniin takeita ik\u00e4toverien seurasta. Haja-asutusseudulla varttumisen voisi k\u00e4rjist\u00e4en n\u00e4hd\u00e4 olevan lapsen viihtyvyydelle jopa joissain tapauksissa haitaksi. Silti v\u00e4lj\u00e4n asumisen paremmuudesta lapselle tuntuu olevan yht\u00e4 mielt\u00e4 my\u00f6s se vannoutunut kantakaupungissa asuva lapsiperheellinen, joka selittelee tai jopa pahoittelee ratkaisuaan lastensa kannalta. <\/p>\n\n\n\n
Onko lapsen kehitykselle ja onnellisuudelle joku tietty asumismuoto paras?<\/p>\n\n\n\n
Itse vietin koko lapsuuteni kantakaupungissa. Tarhaan, kouluun, kauppoihin ja kirjastoon oli lyhyt k\u00e4velymatka ja kerrostalon takana alkava kaupunkipuisto korvasi l\u00e4himets\u00e4n. Yhden kerran muistan selv\u00e4sti olleeni kateellinen kerrostalol\u00e4hi\u00f6ss\u00e4 asuville tuttavaperheen lapsille. Heid\u00e4n kerrostalopihallaan koko korttelin lapset pelasivat yhdess\u00e4 pes\u00e4palloa taloyhti\u00f6n omalla kent\u00e4ll\u00e4<\/em>. Muutoin olin tyytyv\u00e4inen ja kun teini-i\u00e4ss\u00e4 jouduin muuttamaan l\u00e4hi\u00f6\u00f6n, tuntui se ensimm\u00e4isten viikkojen j\u00e4lkeen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ratkaisevasti rajoittavalta. Vasta silloin ymm\u00e4rsin miten paljon p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 aikaa voi kulua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n matkustamiseen. Toisaalta nuoremmat sisarukseni jotka viettiv\u00e4t samaisessa l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4 lapsuutensa pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 yh\u00e4 parhaimpana mahdollisena paikkana.<\/p>\n\n\n\n Lapselle asumismuodolla ei tunnu olevan niin v\u00e4li\u00e4 kunhan tietyt perusedellytykset kuten asuinalueen suhteellinen rauhallisuus ja edes kohtuulliset leikkimahdollisuudet muiden lasten kanssa t\u00e4yttyv\u00e4t. My\u00f6hemmin omat lapsuuden maisemat ovat usein kuitenkin ne parhaimmat. Oma piha kuten maallemuuttokin ovat melkein aina aikuisten kaupunkilaisten haaveita. Kaipuu luonnonl\u00e4heiseen asumiseen on ainakin omalla kohdallani lis\u00e4\u00e4ntynyt i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Toisaalta jos on niin onnekas, ett\u00e4 on mahdollisuus s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen m\u00f6kkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n, voi mietti\u00e4 oman pihan tarpeellisuutta p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 arjessa. Talvella kun oma piha kuuleman mukaan tarjoaa l\u00e4hinn\u00e4 lumit\u00f6it\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n (5.9.2007)<\/em><\/p>\n\n\n\n Katri Lento<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen kaupungeissa ja erityisesti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ynniss\u00e4 suuri muutto kaupunkien rajojen ulkopuolelle kehyskuntiin. Koti on saatava sinne miss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 tilaa ymp\u00e4rille eik\u00e4 l\u00e4hi\u00f6ill\u00e4k\u00e4\u00e4n ole en\u00e4\u00e4 tarjota toivottua asumisv\u00e4ljyytt\u00e4. Suomen Gallupin v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten teett\u00e4m\u00e4n tutkimuksen mukaan puolet p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla asuvista haluaisi ensisijaisesti asua omakotitalossa. Ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 18\u009634-vuotiaat 60 prosenttia valitsi ihanneasumismuodokseen omakotitalon ja vain … <\/p>\n