Euroopassa aikajakso 1940-50-luvuilta 1970-luvun alkupuolelle oli suuren optimismin aikaa. Talouskasvu oli huimaavaa \u2212 Ranskassa puhuttiin kultaisista vuosista ja Italiassa talousihmeest\u00e4 \u2212 ja teollisen tuotannon tarpeisiin kehitetyt rationalisoinnin tavoitteet ja menetelm\u00e4t ulotettiin yhteiskunnan muillekin toimintakentille. Kansallismielisyys, joka oli 1930-luvulla saanut kannatusta mutta johtanut katastrofiin, haluttiin korvata universaaleimmilla arvoilla, jotka ylitt\u00e4isiv\u00e4t kansakuntien ja kulttuuripiirien rajat.<\/p>\n\n\n\n
Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta tuli l\u00e4nness\u00e4 tavoiteltu yhteiskuntamalli samalla kun it\u00e4eurooppalaiset ottivat Baltian maiden erityiset sosialismin variaatiot esikuvikseen. Kylm\u00e4n sodan poliittinen vastakkainasettelu suosi l\u00e4ntisten ja it\u00e4isten yhteiskuntien eroavuuksien korostamista, mutta yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4kin esiintyi. Molemmissa esimerkiksi moderni arkkitehtuuri n\u00e4htiin yhten\u00e4 keinona tehd\u00e4 unelmista totta.<\/p>\n\n\n\n
Standardisointi ja siihen liittynyt kustannusten leikkaus teki mahdolliseksi tuottaa suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 teknisesti korkeatasoisia rakennuksia ja tuotteita nopealla aikataululla yh\u00e4 uusien asukasjoukkojen ja liikeyritysten ulottuville. Modernismi tarkoitti teknologista edistyst\u00e4, taloudellisen kasvun tuomaa turvallista tulevaisuutta, suhteellista poliittista vakautta ja yhteiskunnallista tasa-arvoa: asioita, jotka kuuluvat eurooppalaisuuden ytimeen. Modernista arkkitehtuurista tuli aikalaisille my\u00f6s symboli yhdess\u00e4 rakennetusta hyv\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta. <\/p>\n\n\n\n
Miksi kirjoittaa t\u00e4st\u00e4 juuri nyt? Syyni ovat henkil\u00f6kohtaisia, niit\u00e4kin. Monivuotinen ja monitieteinen pohjoismais-balttilainen tutkimusryhm\u00e4, jota johdin, on saanut valmiiksi kirjan \u0094Industry and Modernism. Companies, Architecture, and Identity in the Nordic and Baltic Countries during the High-Industrial Period\u0094 (toim. AKN, kust. SKS).<\/p>\n\n\n\n
Koska tieteellinen tutkimus ei saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain akateemisen maailman yksityiseksi iloksi, tavoittelemme laajempia kansalaispiirej\u00e4 yhdess\u00e4 9 museon kanssa tehdyll\u00e4 kierton\u00e4yttelyll\u00e4 \u0094Dream Factories?\u0094. N\u00e4yttely perustuu tutkimusryhm\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n, mutta l\u00e4hestyy teemoja eri suunnalta kuin kirja. N\u00e4yttelyyn on kustakin maasta valittu yritys tai tuotantoyksikk\u00f6 ja sen ty\u00f6ntekij\u00e4, joiden vaiheiden kautta kuvataan sodanj\u00e4lkeisen Euroopan muutoksia Pohjoismaiden ja Baltian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Suomalainen yritys on Elanto. N\u00e4yttely avataan nyt 11.10. K\u00f6\u00f6penhaminan Arbejdermuseetissa. Ensi vuonna se ehtii meille: Tampereen Vapriikkiin toukokuussa ja Helsingin Kaupunginmuseoon syyskuussa. Esimakua n\u00e4yttelyst\u00e4 8 kielell\u00e4: www.dreamfactories.eu <\/p>\n\n\n\n
Modernistinen arkkitehtuuri on aikojen kuluessa her\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6s vastustusta, eri syist\u00e4. Se, mik\u00e4 minusta on kiinnostavaa erityisesti 1940- ja 50-lukujen eurooppalaisessa modernismissa, on erilaisten kansalaisryhmien yhteinen innostus tehd\u00e4 parempaa maailmaa ja vahva usko tavoitteen saavuttamiseen. Keinoista oltiin kyll\u00e4 monta mielt\u00e4 eik\u00e4 j\u00e4nnitteilt\u00e4 v\u00e4ltytty. Arkkitehtien roolia t\u00e4ss\u00e4 prosessissa ei ole syyt\u00e4 liioitella, vaikka heid\u00e4n osallisuutensa sek\u00e4 uudisrakentamiseen ett\u00e4 vanhanaikaisina pidettyjen rakennusten purkamiseen j\u00e4tti pitk\u00e4aikaisia haavoja eurooppalaisiin kaupunkeihin, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 modernismin perinne ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n katkennut.<\/p>\n\n\n\n
Usko tulevaisuuteen on edelleen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Mist\u00e4 unelmista me t\u00e4n\u00e4\u00e4n haluamme tehd\u00e4 yhdess\u00e4 todellisuutta?<\/p>\n\n\n\n
*<\/p>\n\n\n\n
Post festum<\/strong><\/p>\n\n\n\n Syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4onnittelut Lauralle, Seuran edelliselle puheenjohtajalle.<\/p>\n\n\n\n H\u00e4nen syyskuisissa juhlissaan esitetty n\u00e4ytelm\u00e4ni, jonka ty\u00f6nimen\u00e4 oli urbaanisti \u0094Keskustaan!\u0094, (ja lopullisena otsikkona Minna Canthilta varastettu \u0094H\u00e4n on Sysm\u00e4st\u00e4\u0094 kaksine eli-kehitelmineen), on j\u00e4lkik\u00e4teen her\u00e4tt\u00e4nyt kysymyksi\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4. Anagrammien taakse piiloutunut ensemble oli:<\/p>\n\n\n\n Elaka Bulor<\/em> * Sonja Ankero eli Onnekas Orja \u0096 Arja Kosonen<\/p>\n\n\n\n Tarjoilija<\/em> * Renne Tohola eli Herne Taloon \u0096 Tero Halonen<\/p>\n\n\n\n Marcel Proust<\/em> * Magni Keltti eli Nattlig Kemi \u0096 Matti Klinge<\/p>\n\n\n\n Kondukt\u00f6\u00f6ri<\/em> * Etos Konnala eli Askel Natoon \u0096 Anton Eskola<\/p>\n\n\n\n Kapteeni Thomas<\/em> * Vesa O. Moppi-\u00c4llikk\u00e4 eli Keskip\u00e4iv\u00e4 Mopolla \u0096 Mikko-Olavi Sepp\u00e4l\u00e4<\/p>\n\n\n\n Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja<\/em> * Ira Astalo eli Airot Alas \u0096 Sari Aalto<\/p>\n\n\n\n Ylioppilas<\/em> * Otso Kalanen eli Alaston Kone \u0096 Anton Eskola<\/p>\n\n\n\n Uutisankkuri<\/em> * Uno Aitokillinki eli Unionilta Loikki \u0096 Ilkka Niiniluoto<\/p>\n\n\n\n Ravintolap\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/em> * Annalen Tervavannanjoki eli Kanaverannan Linjanveto \u0096 Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>\n\n\n\n Kampanjavastaava<\/em> * Tor Niilimato eli Rikoit Lomani \u0096 Ilmari Kontio<\/p>\n\n\n\n Dekaani<\/em> * Ali Totonuora eli Tauoton Railo \u0096 Arto Aniluoto<\/p>\n\n\n\n S\u00e4est\u00e4j\u00e4<\/em> * O. Monnirekka eli Kirkon Omena \u0096 Marko Ikonen<\/p>\n\n\n\n Anagrammit<\/em> * Vesa O. Moppi-\u00c4llikk\u00e4 ja Herne Taloon \u0096 Mikko-Olavi Sepp\u00e4l\u00e4 ja Tero Halonen<\/p>\n\n\n\n *<\/p>\n\n\n\n Ensi-iltoja odotettavissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Syksyn ohjelmamme Euroopan rakennusperint\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 retki \u0094Sis\u00e4tila ulkotilassa\u0094 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n lauantaina 20.10.2007. Ks. Ajankohtaista. (Huomaan ilmoittautumisajan p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n, mutta ehk\u00e4 bussiin mahtuu viel\u00e4.) Lis\u00e4tietoja Riitta Niskaselta (riitta.niskanen(at)koti.fimnet.fi).<\/p>\n\n\n\n Kaupunkitutkimuksen syysp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tullee talvip\u00e4iv\u00e4, koska ajankohta on siirtym\u00e4ss\u00e4 tammikuun kolmannelle viikolle (toivon), teemana moderni kaupunki sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>\n\n\n\n (5.10.2007<\/em>)<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Euroopassa aikajakso 1940-50-luvuilta 1970-luvun alkupuolelle oli suuren optimismin aikaa. Talouskasvu oli huimaavaa \u2212 Ranskassa puhuttiin kultaisista vuosista ja Italiassa talousihmeest\u00e4 \u2212 ja teollisen tuotannon tarpeisiin kehitetyt rationalisoinnin tavoitteet ja menetelm\u00e4t ulotettiin yhteiskunnan muillekin toimintakentille. Kansallismielisyys, joka oli 1930-luvulla saanut kannatusta mutta johtanut katastrofiin, haluttiin korvata universaaleimmilla arvoilla, jotka ylitt\u00e4isiv\u00e4t kansakuntien ja kulttuuripiirien rajat. Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta … <\/p>\n