Kaupunkien rakentamisessa jos miss\u00e4 kyse on prosesseista: vuosikymmenien tapahtumaketjuista, joissa runsaasti muuttujia vaikuttaa toisiinsa ja prosessiin. Suunnitelmilla ei voi varautua kaikkiin tulevaisuuksiin. Joitain osatekij\u00f6it\u00e4 voi kontrolloida, mutta jos uusia muuttujia ilmaantuu \u0096 yll\u00e4tt\u00e4en ja pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 \u0096 strategiaa on syyt\u00e4 sopeuttaa, prioriteettien mukaan.<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkien suunnittelussa prosessiajattelu on sen sijaan perinteisesti ollut harvinaista. Suunnittelun aikana luonnokset \u0094el\u00e4v\u00e4t\u0094, mutta valtuuston hyv\u00e4ksytty\u00e4 asemakaavan ja rakennustarkastusviraston rakennuspiirustukset suunnittelijat katsovat muutosprosessien p\u00e4\u00e4ttyneen.<\/p>\n\n\n\n
Todellisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 prosessit jatkuvat pitk\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Katajanokalla telakalta vapautuvasta k\u00e4rjen alueesta j\u00e4rjestettiin kilpailu 1971, ja siihen pohjautuneen asemakaavan mukaan rakennettu asuinalue valmistui 15 vuotta my\u00f6hemmin, Merikasarmi vasta 1989. Etel\u00e4satama oli viel\u00e4 1970-luvun lopulla maan suurin tuontitavaran satama, jonka toiminnan jatkumista ei ep\u00e4ilty. Kun konttikuljetukset yll\u00e4tt\u00e4en alkoivat hallita meriliikennett\u00e4, strategiaa oli pakko korjata. Eik\u00e4 muutosprosessi ole p\u00e4\u00e4ttynyt viel\u00e4k\u00e4\u00e4n, l\u00e4hes 40 vuotta \u0094alkua\u0094 my\u00f6hemmin: vastik\u00e4\u00e4n vankilasta on tehty hotelli, uusia asuinkerrostaloja rakennetaan ja suunnitelmia on vireill\u00e4 hyl\u00e4tyn Armi-projektin paikalle.<\/p>\n\n\n\n
Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaissa (2000) kaupunkisuunnittelun prosessiluonne otettiin aikaisempaa paremmin huomioon. Asukkaita pit\u00e4\u00e4 kuulla kaavoituksen aikana, eik\u00e4 valitustie ole ainoa tai edes t\u00e4rkein keino vaikuttaa. Kaupungin tulee antaa asukkaille ajanmukaista ja oikeaa tietoa kaavoituksen valmistelusta, yhten\u00e4 muotona kaavoituskatsaus. Kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4. Omaa kaupunginosaa koskevista kysymyksist\u00e4 voi tulla my\u00f6s yhteis\u00f6j\u00e4 muodostavia ja vahvistavia yhteisi\u00e4 asioita. Jos kaupunkilaisella on mahdollisuus vaikuttaa jokap\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 muuttujiin ja osaltaan ennakoida omaa tulevaisuuttaan, se parantaa h\u00e4nen el\u00e4misens\u00e4 laatua perustavalla tavalla.<\/p>\n\n\n\n
Mutta onko osallistumismahdollisuus vain muodikasta retoriikkaa? Kaupunginosien uusia suunnitelmia on esitelty lukuisissa tilaisuuksissa ainakin Helsingiss\u00e4 ja asukkaiden \u00e4\u00e4ni\u00e4 on kuunneltu kaavoja laadittaessa. Aukottomasti osallistumista ei kuitenkaan ole ollut tarjolla. Esimerkiksi Kampin liikekeskuksen kaavoitusasiakirjoista osa j\u00e4i liikesalaisuuden vuoksi kaupunkilaisten ulottumattomiin niiden periaatteellisesta julkisuudesta huolimatta. Yritysten liiketaloudelliset syyt ovatkin olleet vuosikymmeni\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1960-luvun aluerakentamissopimuksista alkaen, legitiimej\u00e4 muotoja ohittaa kansalaisyhteiskunnan oikeusperiaatteita. Samanaikaisista poliittisten ryhmittymien vaihtokaupoista voi tulla uuttakin tietoa julkisuuteen, kun vett\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti virrannut Vantaanjoessa; tulee, jos tulee.<\/p>\n\n\n\n
Helsingin yliopiston j\u00e4rjest\u00e4mill\u00e4 monitieteisill\u00e4 Julkisuustutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 arvioin julkisuuden merkityst\u00e4 kaupunkisuunnittelussa kansalaisyhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Yksi esimerkkini oli Taivallahden hotellihanke, jonka vaiheissa julkisuudella on ollut erityist\u00e4 painoa. Julkisuudesta tuli foorumi, jolla hanketta vastustaneet kaupunkilaiset ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t j\u00e4ntev\u00f6ittiv\u00e4t perustelunsa. Sen seurauksena kaavaehdotuksesta j\u00e4tettiin 2004 poikkeukselliset yli 850 muistutusta kaupunginhallitukselle. Uusi, 2005 aloittanut valtuusto suhtautui edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 varauksellisemmin suunnitelmaan ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2005 lehdiss\u00e4 kerrottiin Taivallahden hankkeen haudatun. Eduskuntavaalien 2007 seurauksena kaupunginhallituksen kokoonpano kuitenkin muuttui niin, ett\u00e4 sen hauras tasapainotila Taivallahden hotellikaavan suhteen heilahti my\u00f6nteiseksi. T\u00e4t\u00e4 apulaiskaupunginjohtaja osasi heti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja kaava hyv\u00e4ksyttiin, vaikka ehdin kaupunginhallituksen ja \u0096valtuuston kokousten v\u00e4lill\u00e4 kirjoittaa yleis\u00f6nosastolle kommentin siit\u00e4, ettei suunnitelmaa ollut vuosina 2006 ja 2007 esitetty Helsingin kaavoituskatsauksessa.<\/p>\n\n\n\n
Valitukset kaavasta ovat Hallinto-oikeuden k\u00e4sitelt\u00e4vin\u00e4; yksi valituksista koskee juuri sit\u00e4, ettei kaava esiintynyt Kaavoituskatsauksessa. Perustelut ovat vahvoja. Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaissa merkitt\u00e4vien kaavasuunnitelmien julkistaminen valmisteluvaiheessa ei nimitt\u00e4in ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tiedottamista kaupunkilaisten iloksi. Kaavoituskatsaus on keskeinen oikeudellinen v\u00e4line, kaupunkia velvoittava asiakirja. Kaavoitusprosessi, jossa t\u00e4m\u00e4 julkisuusaspekti on ohitettu, on vastoin lakia.<\/p>\n\n\n\n
Taivallahden kaavan suhteen t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4. Tiesiv\u00e4tk\u00f6 esittelev\u00e4t virkamiehet ja kaupunginhallituksen ja valtuuston j\u00e4senet tekev\u00e4ns\u00e4 lainvastaista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 kaavaa valmistellessaan ja vahvistaessaan? Onko laillisuuden valvonta vain kaupunkilaisten aloitteellisuuden ja, kuten t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa, julkisuuden varassa? J\u00e4\u00e4mme odottamaan vastauksia, mutta uskallan olla hieman optimistinen. Prosessin julkisuus oli avain siihen vaikuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Rakennettu kaupunki on p\u00e4\u00e4ttym\u00e4t\u00f6n prosessi. Valmiiksi se ei tule, jos valmiilla tarkoitetaan sen lopullista, muuttumatonta muotoa. Kokonainen se on koko ajan kuin yhteiskunta: jatkumo ja muutoksessa yht\u00e4 aikaa. Kokonainen, koska se on kiinte\u00e4 osa kaupunkiyhteis\u00f6\u00e4, sen arvomaailmoja ja el\u00e4m\u00e4npiirej\u00e4. Rakennettu kaupunki voidaan n\u00e4hd\u00e4 sitoumuksena, kaupunkilaisten yhteis\u00f6n sitoumuksena tulevaisuudelle, lujana yhteisen\u00e4 tahtona, joka ei vain kest\u00e4 muutosprosesseja vaan vahvistuu niist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
29.02.2008<\/p>\n\n\n\n
Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kaupunkien rakentamisessa jos miss\u00e4 kyse on prosesseista: vuosikymmenien tapahtumaketjuista, joissa runsaasti muuttujia vaikuttaa toisiinsa ja prosessiin. Suunnitelmilla ei voi varautua kaikkiin tulevaisuuksiin. Joitain osatekij\u00f6it\u00e4 voi kontrolloida, mutta jos uusia muuttujia ilmaantuu \u0096 yll\u00e4tt\u00e4en ja pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 \u0096 strategiaa on syyt\u00e4 sopeuttaa, prioriteettien mukaan. Kaupunkien suunnittelussa prosessiajattelu on sen sijaan perinteisesti ollut harvinaista. Suunnittelun aikana luonnokset \u0094el\u00e4v\u00e4t\u0094, … <\/p>\n