Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen toiminta on merkitt\u00e4v\u00e4 osa modernin yhteiskunnan kehitt\u00e4mist\u00e4. Julkisten instituutioiden kuten valtion ja kaupunkien sek\u00e4 yksityisen sektorin, yritysmaailman rinnalla kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t muodostavat yhteis\u00f6jen kolmannen tukijalan ja vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4n. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ovat rakentuneet julkista valtaa ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n organisaatioita l\u00f6yhemmin ja v\u00e4hemm\u00e4n hierarkisesti, mutta usein niiden piirist\u00e4 l\u00f6ytyy enemm\u00e4n joustavuutta ja kyky\u00e4 reagoida nopeastikin. Eri kansalaisj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 toimiville ihmisille haluan antaa kaiken tukeni: yhteisten tavoitteiden puolesta tehty ty\u00f6 on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, se on sit\u00e4, mik\u00e4 maailmaa eniten uudistaa.<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkitutkimuksen Seura pyrkii omalta osaltaan osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin. Olemme eri yhteyksiss\u00e4 avanneet kotimaisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia kaupunkirakentamiseen. Vaikka olemme yksil\u00f6in\u00e4 joskus ottaneet voimakkaastikin kantaa ajankohtaisiin kaupunkisuunnittelun kysymyksiin, emme ole Seurana l\u00e4hteneet julkisesti niit\u00e4 polemisoimaan. Kaupunkitutkimuskolumnien kirjoittajille on kyll\u00e4 tarjottu t\u00e4h\u00e4nkin tilaa.<\/p>\n\n\n\n
Niin kauan kuin muistan (eik\u00e4 se ole v\u00e4h\u00e4n) julkiseen keskusteluun kaupunkien suunnittelusta on virkakoneistossa suhtauduttu kaksijakoisesti. Toisaalta suunnitelmiin sis\u00e4ltyy potentiaalisesti paljon taloudellisia ja poliittisia intressej\u00e4, joiden ajaminen edellytt\u00e4\u00e4 tietojen salaamista tai ainakin rajoittamista. Toisaalta demokratian pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin kuuluu jonkinasteinen avoimuus. Kaupunkisuunnittelijoiden osaksi on historiallisesti j\u00e4\u00e4nyt tasapainottelu kaupungin poliittisen johdon intressien ja kaupunkilaisten osallistumisvaatimusten v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kehyksess\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t helposti sijoitetaan kaupungin johdon vastapooliksi, er\u00e4\u00e4nlaiseksi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4lliseksi oppositioksi.<\/p>\n\n\n\n
En n\u00e4e perustavaa ristiriitaa n\u00e4iden osapuolien v\u00e4lill\u00e4. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 yhteisten asioiden edist\u00e4miseksi, yleens\u00e4 palkatta ja henkil\u00f6kohtaisesti sitoutuneena. Yht\u00e4 selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 kaupungin johto ja kaupunkisuunnittelijat pyrkiv\u00e4t parempaan kaupunkiin. Se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi tahoa ovat tavoitteen operationalisoinnista ja keinoista joskus eri mielt\u00e4, on odotettavissa. Mutta sen ei pit\u00e4isi tarkoittaa vastakkainasettelua, vaan tarvetta dialogiin.<\/p>\n\n\n\n
Esimerkiksi Helsingin Taivallahden hotellikaavan valmistelussa ilmeni erimielisyys, jonka kaupunginjohto ratkaisi salailulla (ks. kirjoitukseni \u0094Prosesseja, julkisuudessa tai ei\u0094). Voisiko yhten\u00e4 syyn\u00e4 j\u00e4nnitteisiin olla liian v\u00e4h\u00e4iset tilaisuudet avoimeen keskusteluun, jossa molemmat osapuolet olisivat fyysisesti l\u00e4sn\u00e4? Ei niin, ett\u00e4 toinen osapuoli on altavastaajana (kaupunkisuunnittelun johto) tai hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4 (kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t), vaan niin, ett\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 ratkaisuja, joissa kaikki intressit otettaisiin tasapainoisesti huomioon. Vai onko kaupungin johdon valta yhten\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n \u0094parempaa\u0094 kuin kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4hemm\u00e4n vallan moni\u00e4\u00e4nisyys? Kyll\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t poliittisten ja taloudellisten intressien merkityksen kaupunkien suunnittelussa, vaikka pyrkiv\u00e4t samalla esim. historiallisesti kerrostuneen ja tasa-arvoisemman ymp\u00e4rist\u00f6n toteutumiseen. Olen varma siit\u00e4, ett\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen laaja yhteiskunnallinen pohja tuottaa uudenlaisia ratkaisuja kaupunkien monimutkaisiin ongelmiin.<\/p>\n\n\n\n
Jos olen jotain kansalaistoiminnasta vuosien mittaan oppinut, ainakin pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4. Reunaehdoissa tapahtuvat muutokset voivat joskus siirt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n toteuttamista ep\u00e4varmaan tulevaisuuteen, mihin malttamattomamman kaupunkilaisen on ollut vaikea sopeutua. Mutta Siperia opettaa. Kun edellytykset sitten t\u00e4yttyv\u00e4t, muutos tulee mahdolliseksi ja onnellisimmissa tapauksissa yhteiset tavoitteet toteutuvat. Se on paras palaute, jonka kansalaisj\u00e4rjest\u00f6n aktiivinen j\u00e4sen ja kaupunkilainen voi saada.<\/p>\n\n\n\n
*<\/p>\n\n\n\n
Tilaisuutesi vaikuttaa: Seuran vuosikokous tiistaina 15.4. klo 16.30 Kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa ja sen j\u00e4lkeen klo 17.10 Keskustaprojektin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Ilpo Forss\u00e9n esittelee Etel\u00e4sataman uusimpia suunnitelmia.<\/p>\n\n\n\n
(5.4.2008)<\/p>\n\n\n\n
Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen toiminta on merkitt\u00e4v\u00e4 osa modernin yhteiskunnan kehitt\u00e4mist\u00e4. Julkisten instituutioiden kuten valtion ja kaupunkien sek\u00e4 yksityisen sektorin, yritysmaailman rinnalla kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t muodostavat yhteis\u00f6jen kolmannen tukijalan ja vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4n. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ovat rakentuneet julkista valtaa ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n organisaatioita l\u00f6yhemmin ja v\u00e4hemm\u00e4n hierarkisesti, mutta usein niiden piirist\u00e4 l\u00f6ytyy enemm\u00e4n joustavuutta ja kyky\u00e4 reagoida nopeastikin. Eri kansalaisj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 toimiville ihmisille haluan antaa … <\/p>\n