{"id":419,"date":"2008-05-01T14:52:00","date_gmt":"2008-05-01T11:52:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=419"},"modified":"2021-04-15T14:52:51","modified_gmt":"2021-04-15T11:52:51","slug":"05-2008-arjen-ja-elamantavan-tuokiokuvia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2008\/05\/01\/05-2008-arjen-ja-elamantavan-tuokiokuvia\/","title":{"rendered":"05\/2008: Arjen ja el\u00e4m\u00e4ntavan tuokiokuvia"},"content":{"rendered":"

Pariisissa avattiin huhtikuun lopulla 1940-luvun miehitysajan valokuvista koottu n\u00e4yttely, joka on jo her\u00e4tt\u00e4nyt voimakkaita mielipiteit\u00e4. Kuvaaja, ranskalainen Andr\u00e9 Zucca, tallensi vuosina 1941\u22121945 n\u00e4kymi\u00e4 saksalaiseen Signal<\/em>-viikkolehteen propagandan tarkoituksiin, kollaboraattorina. Zuccan kuvat ovat tiett\u00e4v\u00e4sti ainoat miehitysajan Pariisista otetut v\u00e4rivalokuvat \u2212 s\u00e4ilyneit\u00e4 on yli tuhat, joista n\u00e4yttelyss\u00e4 on mukana 270. Muilla kuvaajilla ei ollut mahdollisuuksia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kallista v\u00e4rifilmi\u00e4 eik\u00e4 saada kuvauslupia. N\u00e4yttelyn kuvia ei kuitenkaan koskaan n\u00e4hty Signal<\/em>-lehdess\u00e4, joka julkaisi v\u00e4rillisin\u00e4 vain sotakuvia.<\/p>\n\n\n\n

Kuvista erottaa jonkin verran saksalaisia sotilaita ja sotilasajoneuvoja, hakaristilippuja julkisissa rakennuksissa ja saksankielisi\u00e4 kilpi\u00e4, mutta n\u00e4yttelyaineiston p\u00e4\u00e4paino on pariisilaisissa, heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntavassaan ja katukuvassaan. Concorde-aukio, Seine-joella Pont des Arts-sillan vieress\u00e4 oleva uimalaitos ja altaan reunalla odottavat uimarit, Hallien ruokakauppiaiden ja ostajien tungos, Gare de Lyonin matkustajat laukkuineen, Marais\u0092n juutalaiskorttelien nainen, jonka vaatteessa on keltainen t\u00e4hti, Palais Royal-puiston ompelut\u00f6it\u00e4 tekev\u00e4t lastenhoitajat, muotiasussa poseeraava nainen, py\u00f6r\u00e4retkelle l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 olevat iloiset nuoret ev\u00e4spaketteineen, saksalainen kirjakauppa Place de la Sorbonnen kulmassa, Luxembourgin puistossa auringossa hymyilev\u00e4t nuoret naiset \u2212 t\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytti miehitetty Pariisi.<\/p>\n\n\n\n

Sodan keskell\u00e4, Wehrmachtin ja Waffen SS:n l\u00e4sn\u00e4olosta huolimatta tuokiokuvat kertovat pariisilaisten arjesta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4, joiden t\u00e4ytyi jatkua vaikeinakin aikoina. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 n\u00e4yttely sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vahvan poliittisen ulottuvuuden, josta vastalauseet ovat nousseet. Voiko miehitysaika koskaan olla \u0094normaalia\u0094? Saako sit\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sellaisena ilman ett\u00e4 samalla kuvataan sodan kauheaa todellisuutta kuvien ulkopuolelta?<\/p>\n\n\n\n

Katsojat tiet\u00e4v\u00e4t \u2212 heid\u00e4n tulisi tiet\u00e4\u00e4 \u2212 Ranskan historiasta muutakin: kansalaisten poliittisten oikeuksien kielt\u00e4misest\u00e4, sananvapauden tappamisesta, pelosta, puutteesta, juutalaisyhteis\u00f6jen laajamittaisesta ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisest\u00e4 tuhoamisesta sek\u00e4 yhteiskunnallisten rakenteiden rapauttamisesta mm. vihollisen kanssa toimivien kollaboraattoreiden johdosta, mutta my\u00f6s vastarintaliikkeen operaatioista, salaisista kansainv\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4, kansakunnan yhteisist\u00e4 henkisist\u00e4 voimavaroista miehitt\u00e4ji\u00e4 vastaan jne. Kuvista ne eiv\u00e4t n\u00e4y. Pienen halkeaman normaaliuden kuoreen tekee kuva ilmoituksesta, jossa hallinto kielt\u00e4\u00e4 jonojen muodostamisen ruokakauppojen ulkopuolelle; jonot olisivat paljastaneet, ettei elintarvikehuolto toiminut moitteetta saksalaishallinnosta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkihistorian tutkijalle n\u00e4yttely osoittaa, miten kiinte\u00e4sti arkkitehtuurihistoria ja poliittinen historia kietoutuvat toisiinsa. Jos kuvat esitt\u00e4isiv\u00e4t vain katun\u00e4kymi\u00e4 ilman ihmisi\u00e4 arkkitehtuurikuvien konvention mukaisesti, ne tuskin kiinnostaisivat sen enemp\u00e4\u00e4 historioitsijoita kuin kansalaisiakaan tai edes arkkitehtuurihistorioitsijoita, joiden maailmaa hallitsevat suunnitelmat ja kunkin ajan uudisrakennukset. Mutta my\u00f6s toisinp\u00e4in: jos kuvissa n\u00e4kyisi vain ihmisi\u00e4 ilman omaa yhteis\u00f6\u00e4\u00e4n tai milj\u00f6\u00f6t\u00e4\u00e4n, nekin j\u00e4tt\u00e4isiv\u00e4t katsojat kylmiksi. Yhdistelm\u00e4 sen sijaan on vaikuttava.<\/p>\n\n\n\n

Zuccan kuvista tekee unohtumattomia ja historiallisesti t\u00e4rkeit\u00e4 dokumentteja juuri kaupunkimaiseman ja siin\u00e4 toimivien ihmisten liittyminen poliittiseen todellisuuteen: 1940-luvun yhteis\u00f6 el\u00e4\u00e4 tunnistettavissa paikoissa miehitysajan Pariisissa. Menneisyys tulee todeksi l\u00e4hes k\u00e4sin kosketeltavana. Samalla kuvat todistavat arjen voimasta, sen keskeisest\u00e4 merkityksest\u00e4 ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mit\u00e4 kuvista n\u00e4kyisi omasta todellisuudestamme ja mit\u00e4 j\u00e4isi n\u00e4kym\u00e4tt\u00e4, jos kuvaaja olisi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

Tutkijalle kuvat kertovat ennen muuta siit\u00e4, mit\u00e4 Zucca valitsi esitett\u00e4v\u00e4ksi, ei niink\u00e4\u00e4n mit\u00e4 Pariisin koko todellisuus \u0094oli\u0094 silloin. Pid\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 osa n\u00e4yttelyn kuvista on jossain muodossa j\u00e4rjestettyj\u00e4, vaikka niit\u00e4 ei muista erotakaan. Dokumentteina tarjottuja mutta kuvaajan lavastamia kuvia on ennenkin n\u00e4hty, esim. monet Robert Doisneau\u0092n kuvat. Katsojan teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 asettaa kysymys propagandatavoitteiden, mahdollisen lavastuksen ja dokumentoinnin uskottavuuden v\u00e4lisist\u00e4 suhteista.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4yttelyn her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 vastustus osoittaa, miten historiantutkimusta ja sen l\u00e4hteit\u00e4 on yh\u00e4 useammin alettu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aseina eri tahojen omien intressien puolustamiseen ja valta-asemien legitimointiin. Kiista ei koskekaan kuvia miehitysajan Pariisista vaan niiden k\u00e4ytt\u00f6arvoa poliittisessa argumentaatiossa. Samalla ohitetaan historiantutkijoiden n\u00e4k\u00f6kulmat moniulotteisten kansallisten kysymysten selkiytt\u00e4jin\u00e4 ja historiantutkimuksen teht\u00e4v\u00e4t menneisyyden ymm\u00e4rt\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ennen Signal<\/em>-lehden toimeksiantoa Andr\u00e9 Zucca kuvasi marras-joulukuussa Talvisodan pommituksia Paris-Match<\/em>-lehdelle, joka julkaisi kuvat tuoreeltaan yhdess\u00e4 lehden toisen reportterin Denise Bellonin muutamaa kuukautta aikaisemmin Suomessa ottamien kuvien kanssa. Lehdess\u00e4 rinnastus oli dramaattinen: vierekk\u00e4isiss\u00e4 kuvissa edistyksellinen pohjoinen maa, jonka moderni arkkitehtuuri ja taiteilijat tunnettiin kansainv\u00e4lisesti, ja pommitusten j\u00e4lki\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungista, n\u00e4kym\u00e4, joka pian ulottuisi koko Eurooppaan. Bellonin 2002 l\u00f6ydetyist\u00e4 Suomi-kuvista on \u00e4skett\u00e4in julkaistu kirjat Denise Bellon \u2212 Onnen maa, Suomi elokuussa 1939<\/em> ja Denise Bellon \u2212 Finlande \u00e9t\u00e9 1939<\/em> (toim. Ulla Paavilainen, 2008).<\/p>\n\n\n\n

Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>\n\n\n\n

(1.5.2008)<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pariisissa avattiin huhtikuun lopulla 1940-luvun miehitysajan valokuvista koottu n\u00e4yttely, joka on jo her\u00e4tt\u00e4nyt voimakkaita mielipiteit\u00e4. Kuvaaja, ranskalainen Andr\u00e9 Zucca, tallensi vuosina 1941\u22121945 n\u00e4kymi\u00e4 saksalaiseen Signal-viikkolehteen propagandan tarkoituksiin, kollaboraattorina. Zuccan kuvat ovat tiett\u00e4v\u00e4sti ainoat miehitysajan Pariisista otetut v\u00e4rivalokuvat \u2212 s\u00e4ilyneit\u00e4 on yli tuhat, joista n\u00e4yttelyss\u00e4 on mukana 270. Muilla kuvaajilla ei ollut mahdollisuuksia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kallista v\u00e4rifilmi\u00e4 … <\/p>\n

Continue reading ”05\/2008: Arjen ja el\u00e4m\u00e4ntavan tuokiokuvia”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/419"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=419"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/419\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":420,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/419\/revisions\/420"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=419"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=419"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=419"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}