Mik\u00e4 voisi olla lapsiperheille arkip\u00e4iv\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kaupunkitilaa kuin leikkipuisto? Urbaani ilmi\u00f6h\u00e4n leikkipuistot pohjimmiltaan ovat, sill\u00e4 maaseudulla riitt\u00e4\u00e4 tilaa leikki\u00e4 ilman sille erikseen varattua tilaa ja laitteita. Leikkipuistoista ja niiss\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 toiminnasta on tullut niin t\u00e4rke\u00e4 osa kaupungeissa asuvien pienten lasten perheiden tukiverkkoa, ett\u00e4 niihin tutustutaan jo perhevalmennuksessa.<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkitutkimuksen seurassa on viime aikoina puhuttu paljon kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen merkityksest\u00e4 kaupunkien suunnittelussa. My\u00f6s leikkikent\u00e4t saivat alkunsa kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4: Yhdysvalloissa niit\u00e4 ajoi 1900-luvun alussa leikkikentt\u00e4liike, jolla oli yhteys naisten \u00e4\u00e4nioikeutta reformiliikkeeseen. Sen sivutuotteena osa reformisteista ajoi \u00e4itien ja lasten oikeuksia ja sai l\u00e4pi monia koulua, p\u00e4iv\u00e4koteja ja leikkipuistoja tukevia aloitteita. \u0096 Ja t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 aktivistinaiset onnistuivat ennen kuin saivat \u00e4\u00e4nioikeusvaatimuksensa l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n
Leikkikentt\u00e4toiminnan suomalainen pioneeri \u0096 j\u00e4lleen nainen \u0096 Anni Collan (1876\u00ad\u0096-1962) tunsi henkil\u00f6kohtaisesti amerikkalaisen leikkikentt\u00e4liikkeen. H\u00e4n julkaisi monia urheilu- ja leikkikentti\u00e4 koskevia opaskirjoja 1910-\u009630-luvulla. Collan, joka oli my\u00f6s varhaisen naisvoimistelun ja tytt\u00f6partioliikkeen aktiivi, painotti selke\u00e4\u00e4 ik\u00e4- ja sukupuolijakoa leikkikenttien suunnittelussa ja sit\u00e4, ett\u00e4 kentill\u00e4 tuli j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 huolellisesti organisoitua toimintaa, jota asianmukaisesti koulutetut aikuiset valvoivat. Collanin mukaan t\u00e4n\u00e4\u00e4n rakennettu leikkikentt\u00e4 tekee huomisen vankilat ja sairashuoneet tarpeettomiksi.<\/p>\n\n\n\n
Leikkikentist\u00e4 tuli osa kaupunkien kaavoitusta 1900-luvun alussa: esimerkiksi Helsingin leikkipuistoilla voidaan katsoa olevan jo yli 90-vuotinen historia. Kaupunkipuistot, hy\u00f6dyllisen vapaa-ajan vieton tilat, olivat yksi 1900-luvun alkukymmenten kaavoittajien kiinnostuksenkohteista. Samalla kun kaupunkipuistojen pinta-aloja ja sijaintiet\u00e4isyyksi\u00e4 suhteessa asutukseen systematisoitiin, otettiin mukaan my\u00f6s lasten ja nuorten tervehenkiseen leikkiin ja urheiluun tarkoitetut puistot. Toiseen maailmansotaan menness\u00e4 standardisoidut, toiminnallisesti ja ik\u00e4ryhmitt\u00e4in m\u00e4\u00e4ritellyt leikkipuistot olivat vakiintunut osa kaupunkisuunnittelua. Nyt leikkipuistoista on tullut jo niin vankka osa kaupunkitilaa, ett\u00e4 ne ovat jo suojelukiistojenkin kohteena, kuten viimekev\u00e4inen keskustelu Tornitason leikkipaikasta Tapiolassa osoittaa.<\/p>\n\n\n\n
Sek\u00e4 varhaiset suunnittelijat ett\u00e4 kansalaisaktiivit argumentoivat leikkikenttien puolesta vetoamalla niiden terveelliseen ja sosiaalistavaan vaikutukseen. Leikkikentill\u00e4 (ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n ja Yhdysvalloissa erityisesti slummialueiden) lapsista kasvaisi kunnon kansalaisia. Ajatus perustui pitk\u00e4lti siihen, ett\u00e4 puistot pit\u00e4isiv\u00e4t lapset pois kaduilta sek\u00e4 siihen, ett\u00e4 kentill\u00e4 olisi valvottua toimintaa eli l\u00e4sn\u00e4 olisi toimintaa ohjaava aikuinen.<\/p>\n\n\n\n
Ent\u00e4 nyt, miten leikkipuistoista ajatellaan 2000-luvun Suomessa? Er\u00e4s ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 esimerkki on Kotkan kaupungin viime kev\u00e4\u00e4lle suunniteltu kokeilu, jossa muutamaan leikkipuistoon oli tarkoitus sijoittaa valvontakameroita. Kameroiden kuva olisi l\u00e4hetty suorana Kotkan kaupungin verkkosivuille, josta kuka tahansa voisi seurata kotikoneeltaan puistojen tapahtumia ja jopa ohjata minuutin ajan kerrallaan kameraa. Asiasta syntyi vilkas kansalaiskeskustelu, jossa ep\u00e4iltiin vahvasti kameroiden kyky\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 lasten turvallisuutta. \u0096 ”Kamera ei taatusti puhalla, jos lapsi loukkaa polvensa keinussa”, totesi er\u00e4s Helsingin Sanomien verkkosivuilla keskusteluun osallistunut henkil\u00f6. Henkil\u00f6kohtaisesti toivon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4iseksi aloitteeksi ja puistoissa olisi vastaisuudessa mieluummin aikuisia, joiden l\u00e4sn\u00e4oloa lapset ja nuoret tuntuvat tarvitsevan eli juuri sit\u00e4 mainiota puistotoimintaa, jonka puolesta on jo 1900-luvun alusta l\u00e4htien puhuttu.<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4lill\u00e4 on hyv\u00e4 kysy\u00e4 my\u00f6s lapsilta, millaisissa leikkiymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 he viihtyv\u00e4t. Lapin yliopiston tutkijat pyysiv\u00e4t muutaman vuoden takaisessa tutkimushankkeessa p\u00e4iv\u00e4koti-ik\u00e4isi\u00e4 lapsia piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihanteellisia leikkipaikkoja. Lapset piirsiv\u00e4t seikkailumaailmoita ja erilaisia, voimakkaitakin tunteita her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Useassa kuvassa oli my\u00f6s tietokoneita. Tutkimuksen yhten\u00e4 lopputuloksena on Rovaniemell\u00e4 toimiva ”\u00e4lyk\u00e4s leikkikentt\u00e4”, jonka tavoitteena on tarjota leikin ja liikunnan lis\u00e4ksi \u00e4lyllisi\u00e4 haasteita sek\u00e4 aikuisille ett\u00e4 lapsille ja joka palvelee opettajia opetuksen osana. Toinen tutkimuksen konkreettinen lopputulos oli kaiken ik\u00e4isille tarkoitettu leikkikentt\u00e4, jossa selvitettiin erityisesti toiminnan vaikutuksia ik\u00e4ihmisille. Tulosten mukaan senioreiden fyysinen kunto parani, samoin uskallus liikkua. Lis\u00e4ksi he ja lapset tuntuivat viihtyv\u00e4n hyvin kesken\u00e4\u00e4n. Yhteinen tila my\u00f6s laajensi lasten ja ik\u00e4ihmisten k\u00e4sityksi\u00e4 toisistaan, kohtaamisen mahdollisuus loi uutta, paljon per\u00e4\u00e4nkuulutettua yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkitilassa leikin mahdollisuudet ovat usein turvallisuussyist\u00e4 rajattuja ja ihmisten kohtaamiselle on erikseen j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 mahdollisuuksia ja tilaa. Voi kuitenkin kysy\u00e4, onko suunta oikea, jos lapsia valvovat kamerat ja yksityiskohtia my\u00f6ten hiotut leikkiv\u00e4lineet on sidottu osaksi opetussuunnitelman toteutusta. Olisiko lapsista sittenkin leikki lopulta hauskinta siell\u00e4, minne kameran (ja v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s vanhemman) valvova silm\u00e4 ei yll\u00e4 ja siell\u00e4, minne voi itse rakentaa risumajansa? Siis vaikkapa kaupunkien v\u00e4litiloissa, joutomailla, kuten omasta lapsuudestani muistan.<\/p>\n\n\n\n
Ulla Salmela<\/p>\n\n\n\n
10\/2008<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mik\u00e4 voisi olla lapsiperheille arkip\u00e4iv\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kaupunkitilaa kuin leikkipuisto? Urbaani ilmi\u00f6h\u00e4n leikkipuistot pohjimmiltaan ovat, sill\u00e4 maaseudulla riitt\u00e4\u00e4 tilaa leikki\u00e4 ilman sille erikseen varattua tilaa ja laitteita. Leikkipuistoista ja niiss\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 toiminnasta on tullut niin t\u00e4rke\u00e4 osa kaupungeissa asuvien pienten lasten perheiden tukiverkkoa, ett\u00e4 niihin tutustutaan jo perhevalmennuksessa. Kaupunkitutkimuksen seurassa on viime aikoina puhuttu paljon kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen merkityksest\u00e4 … <\/p>\n