Mist\u00e4 oikeastaan puhutaan, kun puhutaan arkkitehtuurista?<\/p>\n\n\n\n
Puhutaanko silloin taiteesta ja taide-esineist\u00e4, kauneudesta, el\u00e4myksist\u00e4, visuaalisista virikkeist\u00e4? Tekniikasta ja materiaaleista, tehokkuudesta, rationaalisuudesta, rakentamisen j\u00e4rjestelmist\u00e4? Rahasta, sijoituksista, tuotoista, kiinteist\u00f6kaupoista ja kansallisia rajoja ylitt\u00e4vist\u00e4 sijoitusfirmoista?<\/p>\n\n\n\n
Puhutaanko arkkitehdeista, Arkkitehtiliitosta, nimekk\u00e4ist\u00e4 kansainv\u00e4lisist\u00e4 arkkitehtuuritoimistoista, arkkitehtuurikilpailuista? Kansallisista instituutioista ja niiden johtajista, jotka haluavat ikuistaa itsens\u00e4 rakennuttamiinsa monumentaalirakennuksiin?<\/p>\n\n\n\n
Kun puhutaan arkkitehtuurista, puhutaanko kaupunkilaisista, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4, virkamiehist\u00e4, valitsemistamme edustajista kunnallisissa elimiss\u00e4? Kaupungin valtuustoja jakavista ehdottomista rajalinjoista, vastakkain asetteluista, puolueiden kivettyneist\u00e4 rakenteista, vallasta ja vallattomuudesta, politiikasta?<\/p>\n\n\n\n
Vai puhutaanko ihmisten arjen ja juhlan ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, jokap\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 maisemista, yhteisist\u00e4 paikoista, niiden kantamista kulttuurisista merkityksist\u00e4 – muistoista, jatkuvuudesta ja el\u00e4m\u00e4n tarkoituksesta?<\/p>\n\n\n\n
Arkkitehtuuriin voi sis\u00e4lty\u00e4 kaikkia n\u00e4it\u00e4 ulottuvuuksia eik\u00e4 se ole ongelma. Ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 arkkitehtuuria k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useammin Troijan hevosena. Puhe arkkitehtuurista k\u00e4tkee taakseen aivan muunlaisia motiiveja ja raadollisempia tarkoituksia. Arkkitehtuuripuheen katveessa tehd\u00e4\u00e4n vaivihkaa poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joista tulisi k\u00e4yd\u00e4 julkista keskustelua. Kun ollaan keskustelevinaan arkkitehtuurista, osallistujiksi valikoituvat asiantuntijat, vaikka p\u00e4\u00e4t\u00f6kset koskettavat kaikkia kaupunkilaisia.<\/p>\n\n\n\n
Pari esimerkki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Katajanokan hotellihanketta esitell\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin kyse olisi vain siit\u00e4, ett\u00e4 kaupunkilaiset vastustavat ruman rakennuksen sijoittamista historialliseen kaupunkikuvaan. Kaupunkisuunnitteluviraston edustajat puhuvat siit\u00e4, kuinka uusimmassa versiossa hotelli \u201dei peit\u00e4 n\u00e4kymi\u00e4 naapurirakennuksiin ja asettuu kauniisti Stora Enson p\u00e4\u00e4konttorin jatkeeksi \u2026 Kauppatorilta p\u00e4in\u201d (HS 19.11.2008). Piirroksista n\u00e4kyy, ett\u00e4 aggressiivisen muotoinen rakennus on kerroksen leikkauksesta huolimatta edelleen paikalle aivan liian suuri ja peitt\u00e4\u00e4 kokonaan n\u00e4kyvist\u00e4 mm. kauniin Tulli- ja pakkahuoneen. Hotellin ensiversioon oli selv\u00e4stikin tarkoituksella tehty pienent\u00e4misvaraa, jotta voitaisiin luoda kuva my\u00f6ntymisest\u00e4 valittajien ehdottamiin muutoksiin.<\/p>\n\n\n\n
Katajanokan hankkeessa arkkitehtuurin hienos\u00e4\u00e4t\u00f6 on ep\u00e4oleellista. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja vaarallista on se prosessi, jossa kaupungin johtoon kuuluvat tahot ovat oma-aloitteisesti myym\u00e4ss\u00e4 palan yhteisesti omistamastamme ikonisesta kansallismaisemasta kansainv\u00e4liselle sijoitusyritykselle. Kauppaan kuuluu runsaasti rakennusoikeutta tuottoisan hotellikiinteist\u00f6n rakentamiseksi. Arkkitehtuuri on tilattu globaalibr\u00e4ndin\u00e4 esiintyv\u00e4lt\u00e4 arkkitehtitoimistolta, jonka ty\u00f6t kautta maailman osoittavat piittaamattomuutta paikallisista reunaehdoista ja uskollisuutta kiinteist\u00f6sijoittajien ylikansallisille jumalille. Piirustuksiin piirretty arkkitehtuuri on t\u00e4ss\u00e4 marginaalista, sen funktio on saada tonttikauppa ja suuri rakennusoikeus keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4ksytyksi laillisin menoin. Poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei koske arkkitehtuuria, vaan tontin muodostusta, mahdollista myynti\u00e4 ja asemakaavassa m\u00e4\u00e4ritettyj\u00e4 ehtoja.<\/p>\n\n\n\n
Menettelyn tunnemme vanhastaan. Muistamme Kone ja Silta Oy:n S\u00f6rn\u00e4isten teollisuusalueelleen arkkitehti Erik Kr\u00e5kstr\u00f6milt\u00e4 tilaaman suunnitelman vuodelta 1965 uljaaksi uudeksi kaupunginosaksi. Piirustusten ja pienoismallin arkkitehtuuri tuotti halutun asemakaavan, mutta kun alue eri vaiheiden j\u00e4lkeen toteutettiin, ei Merihaassa ollut n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 j\u00e4lke\u00e4k\u00e4\u00e4n Kr\u00e5kstr\u00f6min suunnitelmasta. Samanlainen silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6temppu tehtiin 1970-luvulla Tampereen Verkatehtaan alueesta.<\/p>\n\n\n\n
Perinteisin Troijan hevonen on arkkitehtuurikilpailu. Arkkitehtiliiton ja arkkitehtikunnan v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n mukaan se on ainoa keino valaista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 monipuolisesti ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mahdollisimman korkealuokkainen ratkaisu. Mainitsematta j\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kilpailut ovat Arkkitehtiliitolle tulonl\u00e4hde ja arkkitehdeille v\u00e4line saada suunnitteluteht\u00e4v\u00e4 ammattikunnan kontrolloimin ehdoin.<\/p>\n\n\n\n
Arkkitehtuurikilpailuilla arkkitehtikunta ottaa lis\u00e4\u00e4 valtaa. Kilpailuohjelmalla ja palkintolautakunnan arkkitehtij\u00e4senten valinnalla m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n sit\u00e4, millaisia ehdotuksia kilpailussa tullaan palkitsemaan. Kilpailumenettely suuntaa keskustelua arkkitehtuurin pintailmi\u00f6ihin, pois keskeisist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Kilpailumuoto est\u00e4\u00e4 rakennuttajien, arkkitehtien, rahoittajien, kaupunkilaisten, kiinteist\u00f6nomistajien, kaupunkisuunnittelijoiden ja yhteiskuntatieteilij\u00f6iden yhteisty\u00f6n siin\u00e4 vaiheessa, kun perusratkaisut tehd\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 karsii t\u00e4rkeimm\u00e4t vaihtoehdot. Kaupunkilaisten kannalta t\u00e4m\u00e4 on vahingollista.<\/p>\n\n\n\n
Median roolia n\u00e4iss\u00e4 prosesseissa ei voi ohittaa. Pintamuodit saavat enemm\u00e4n palstatilaa kuin trendit\u00f6n arkkitehtuuri. Mediassa arkkitehtuuri henkil\u00f6id\u00e4\u00e4n. Katajanokan kuten aikanaan Kiasman kohdalla media hehkuttaa suomalaisten arkkitehtien reviiriajattelua ja kateutta syyksi siihen, miksi he arvostelevat \u201dkansainv\u00e4lisesti kuuluisien\u201d br\u00e4ndiarkkitehtien suunnitelmia. Tiedoksi: kyll\u00e4 n\u00e4m\u00e4kin tekev\u00e4t huonoja suunnitelmia ja rakennuksia, hinta on vain korkeampi.<\/p>\n\n\n\n
Suomessa instituutiot ja yksil\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t arkkitehtuuria keinona legitimoida toimintaansa. Harva haluaa vastustaa modernia uudisrakennusta ja sen viimeist\u00e4 huutoa edustavaa arkkitehtuuria ja teknologiaa. Aalto-innovaatioyliopistokin kiirehti julkistamaan tavoitteensa uudisrakennuksesta. Mink\u00e4 tahansa instituution johto katsoo el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarkoituksen toteutuneen, kun uusi p\u00e4\u00e4rakennus \u201dtyydytt\u00e4\u00e4 kaikki ajanmukaiset tarpeet\u201d. Arkkitehtuurin avulla monumenttihaaveet salakuljetetaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n\n\n\n
Ennustettavasti Helsingin Keskustakirjastoa vied\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in uudisrakennuksena, josta on tarkoitus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 arkkitehtuurikilpailu. Kaupunginjohdon tilaamassa selvityksess\u00e4 (12.3.2008) jakso \u201dkurkistus kirjaston ohjelmaan 2020\u201d ei sis\u00e4ll\u00e4 lainkaan kirjojen tai muiden aineistojen lainausta, sen sijaan kyll\u00e4 mm. tuote-esittelyj\u00e4, seminaareja, askarteluryhmi\u00e4 ja elokuvia. Kirjaston teht\u00e4viin ei tarvita uudisrakennusta. Postitalo, jonka julkiset tilat ovat nyt alik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, tarjoaisi uudelle Keskustakirjastolle monessa suhteessa verrattomat puitteet. Samalla kirjaston vanha rooli kansalaisten yhteisen\u00e4 paikkana her\u00e4tt\u00e4isi Postitalon taas urbaanin el\u00e4m\u00e4n keski\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Poliittisista valinnoista voi puhua my\u00f6s avoimesti ilman arkkitehtuurin mellakkakilpe\u00e4. Jos taloudellinen tilanne pakottaa Helsingin myym\u00e4\u00e4n tonttejaan, mist\u00e4 tontista tuotto olisi paras ja vahingot v\u00e4h\u00e4isimm\u00e4t? Varmasti ei Katajanokalta, varmemmin J\u00e4tk\u00e4saaresta tai S\u00f6rn\u00e4isist\u00e4, jonne hotelli toisi luontevan toimintalaajennuksen.<\/p>\n\n\n\n
Arkkitehtuurin tarkoitus ei ole toimia julkisuudelta piiloteltujen poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten Troijan hevosena. Arkkitehtuuri on yksi keino muokata todellisuutta n\u00e4kyv\u00e4sti. Kaupunki muuttuu koko ajan monenlaisten yhteis\u00f6jen toimintojen kirjosta. Arkkitehtuuri luo kaupungille jatkuvuuden: paikan yhteiselle el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n
27.11.2008<\/p>\n\n\n\n
Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mist\u00e4 oikeastaan puhutaan, kun puhutaan arkkitehtuurista? Puhutaanko silloin taiteesta ja taide-esineist\u00e4, kauneudesta, el\u00e4myksist\u00e4, visuaalisista virikkeist\u00e4? Tekniikasta ja materiaaleista, tehokkuudesta, rationaalisuudesta, rakentamisen j\u00e4rjestelmist\u00e4? Rahasta, sijoituksista, tuotoista, kiinteist\u00f6kaupoista ja kansallisia rajoja ylitt\u00e4vist\u00e4 sijoitusfirmoista? Puhutaanko arkkitehdeista, Arkkitehtiliitosta, nimekk\u00e4ist\u00e4 kansainv\u00e4lisist\u00e4 arkkitehtuuritoimistoista, arkkitehtuurikilpailuista? Kansallisista instituutioista ja niiden johtajista, jotka haluavat ikuistaa itsens\u00e4 rakennuttamiinsa monumentaalirakennuksiin? Kun puhutaan arkkitehtuurista, puhutaanko kaupunkilaisista, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4, … <\/p>\n