Keskitalven laakea auringonkaje katoilla pilviharson lomasta lupaa valon lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, pimeydest\u00e4 kohti keveytt\u00e4. Toinen asia on, voiko sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s metaforaksi.<\/p>\n\n\n\n
Miten menneisyys vaikuttaa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen on ikuinen kysymys muutenkin kuin kaupunkirakentamisessa, jossa uusi tulee aina osaksi jo olemassa olevaa kaupunkia. Modernistisessa arkkitehtuurissa ihanteena tosin oli tyhj\u00e4 tila, historiaton paikka, mutta se toteutui aniharvoin jos koskaan, onneksi. Kaupunki kertoo aikaa.<\/p>\n\n\n\n
Jouluaattona kuolleen Harold Pinterin k\u00e4sikirjoittamissa elokuvissa mennyt ja tuleva kietoutuvat yhteen. Sanansaattaja<\/em> (The Go-Between, 1969) kuvaa englantilaista luokkayhteiskuntaa yli sata vuotta sitten mutta samalla sit\u00e4, kuinka rajoja ylitt\u00e4v\u00e4t viestit muuttavat kaikkien osapuolten el\u00e4m\u00e4n ja ulottuvat 1950-luvulle saakka. Filmiss\u00e4 French Lieutenant\u2019s Woman<\/em> (1980) Pinter toteutti kerronnan monimerkityksellisyytt\u00e4 limitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 historiaan sijoitetun draaman n\u00e4yttelij\u00f6iden kehittyv\u00e4\u00e4n suhteeseen. Katsoja n\u00e4kee, kuinka mennyt selitt\u00e4\u00e4 nykyisyytt\u00e4, mutta nykyp\u00e4iv\u00e4 my\u00f6s tuo uusia n\u00e4k\u00f6kulmia tapahtumien kulun ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Pinterin elokuvissa yksityinen on aina my\u00f6s yhteiskunnallista, yhteiskunnalliset asiat yksityisi\u00e4 asioita.<\/p>\n\n\n\n Samaa l\u00f6yd\u00e4n Paavo Haavikolta, joka kuoli lokakuussa. H\u00e4nen kirjoituksissaan historia ja nykyisyys, yksitt\u00e4inen ihminen ja kansakunta, kirjallisuus, el\u00e4m\u00e4 ja politiikka sulautuvat toisiinsa. Haavikolle kirjailijaty\u00f6 \u201don ollut ja on oleva poikkipoliittinen. Mit\u00e4\u00e4n asiaa ei voi yhteiskunnassa erist\u00e4\u00e4, eik\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n eri asioita. \u2026 Tavoitteena on kokonainen maailmankuva ja el\u00e4m\u00e4ntapa.\u201d (Prospero<\/em>, 1995)<\/p>\n\n\n\n T\u00e4n\u00e4 vuonna, toukokuussa, Suomen Kaupunkitutkimuksen Seura t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kymmenen vuotta. Perustimme Seuran vahvistaaksemme sellaista kaupunkitutkimusta, joka ei v\u00e4ist\u00e4 vaikeitakaan kysymyksi\u00e4 ja etsii niihin vastauksia monitieteisin keinoin, eri tieteenalojen tutkijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman avauksessa ja syvent\u00e4misess\u00e4 olemme mielest\u00e4ni onnistuneet. Kaupunkitutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t ja talvip\u00e4iv\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kiinnostusta. Seuran nuoruudesta huolimatta on jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 uudenlaiset problematisoinnit tuottavat uudenlaisia vastauksia. Kansainv\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4 tutut urbaanit ilmi\u00f6t l\u00f6ytyv\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n meilt\u00e4kin. Oman aikamme suurkaupungeissa muutosten ymm\u00e4rt\u00e4minen ja hallinta ei en\u00e4\u00e4 ole mahdollista mink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen tieteenalan perinteisiin nojautuen. Yhdess\u00e4 olemme vahvempia.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4\u00e4n automaattista ei Seuran toimintaan kuitenkaan sis\u00e4lly. Seura on sen j\u00e4senet, joihin kuuluu erilaisia kaupungista ja sen tutkimuksesta kiinnostuneita kansalaisia. Kukin tuo toimintaamme oman historiansa, omat intohimonsa, omat tulkintansa ja suhteensa omiin kaupunkeihinsa. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4mme eri n\u00e4k\u00f6kulmat k\u00e4yv\u00e4t dialogia eik\u00e4 kaikista asioista l\u00f6ydy yht\u00e4 mielipidett\u00e4, ei tarvitsekaan. Oleellista on yhteisen keskustelun avaama foorumi argumenteille ja niiden perusteluille. Se on mielest\u00e4ni my\u00f6s oivallinen menetelm\u00e4 tuottaa ajassa kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n Seuran juhlavuoden teema on urbaani kansalaisuus<\/em>. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t vaikuttavat siihen, miten kaupungit muuttuvat ja millaista tulevaisuutta kaupungit meille lupaavat. Ajankohtaisiin kysymyksiin kiteytyy aina enemm\u00e4n kuin vain se, miten jollekin yksitt\u00e4iselle tontille tulisi rakentaa. Esimerkiksi Helsingin Etel\u00e4satamaan hahmotellussa Katajanokan hotellihankkeessa kyse ei ole vain siit\u00e4, milt\u00e4 suunniteltu rakennus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, sopiiko historialliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n niin suuri tai sen muotoinen rakennus tai halutaanko paikalle hotelli, tai edes siit\u00e4, saako tonttia luovuttaa kansainv\u00e4liselle sijoitusyhti\u00f6lle keinottelukohteeksi. Kyse on my\u00f6s siit\u00e4, miten demokraattisesti tai ep\u00e4demokraattisesti kaupungin hallinnossa t\u00e4llaisia hankkeita yleens\u00e4 valmistellaan, mill\u00e4 tavoin media vaikuttaa t\u00e4m\u00e4n kaltaisten prosessien kulkuun ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kaupungin edustajat ja valtuutetut muutenkin kantavat huolta yleisest\u00e4 edusta.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4en urbaanin kansalaisen ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 aktiivisesti toimivan ihmisen sellaisena, joka seuraa kaupungissa tapahtuvia muutoksia el\u00e4m\u00e4ntapansa, yhteis\u00f6jens\u00e4 tai ty\u00f6ns\u00e4 vuoksi. Kun muutokset ovat toivottuja, h\u00e4n ottaa uudet ymp\u00e4rist\u00f6t osaksi el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, \u201d\u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 jaloillaan\u201d niiden puolesta. Kun asiat alkavat edet\u00e4 haitalliseen suuntaan, h\u00e4n reagoi: k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julkisia ja yksityisi\u00e4 puheenvuoroja, ottaa yhteytt\u00e4 virkamiehiin ja poliittisiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin, argumentoi v\u00e4\u00e4riksi n\u00e4kemi\u00e4\u00e4n valintoja vastaan ja t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4miens\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien ja keinojen puolesta. H\u00e4nen tarkoituksensa ei ole vaikeuttaa rakentamista eik\u00e4 repi\u00e4 valmiiksi sovittuja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 vaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 parempia ratkaisuja, viime k\u00e4dess\u00e4 ajaa yleist\u00e4 etua. Urbaani kansalainen ei vain esit\u00e4 kantaansa, h\u00e4n tuo my\u00f6s p\u00e4\u00e4telmiens\u00e4 ketjun muiden arvioitavaksi. H\u00e4n tarjoaa oman asiantuntemuksensa ja ymm\u00e4rryksens\u00e4 yhteiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 urbaani kansalaisuus tarkoittaa julkista \u00e4\u00e4neen ajattelua, osallistumista.<\/p>\n\n\n\n Pinter ja Haavikko saivat kokea niin vastoink\u00e4ymisi\u00e4 kuin menestyst\u00e4 ja joutuivat ajoittain kamppailemaankin tavoitteidensa puolesta, mutta vahvinta kummassakin oli ajattelun ja toiminnan kokonaisvaltaisuus, integriteetti, sis\u00e4inen eheys ja tasapaino. Ei ollut kirjallisista aiheista keskustelevaa kirjailija-ammattilaista erill\u00e4\u00e4n poliittisia kannanottoja esitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 amat\u00f6\u00f6ripoliitikko-kansalaisesta. Niin Pinter kuin Haavikkokin otti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin yht\u00e4 aikaa kirjailijana ja kansalaisena, erottelematta ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja yhteiskunnallisia ajatuksiaan. T\u00e4t\u00e4 urbaani kansalaisuus merkitsee minulle: yhteiskunnallista ja henkil\u00f6kohtaista vastuuta yhteisest\u00e4 maailmasta, kokonaisena ihmisen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 1.1.2009 Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Keskitalven laakea auringonkaje katoilla pilviharson lomasta lupaa valon lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, pimeydest\u00e4 kohti keveytt\u00e4. Toinen asia on, voiko sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s metaforaksi. Miten menneisyys vaikuttaa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen on ikuinen kysymys muutenkin kuin kaupunkirakentamisessa, jossa uusi tulee aina osaksi jo olemassa olevaa kaupunkia. Modernistisessa arkkitehtuurissa ihanteena tosin oli tyhj\u00e4 tila, historiaton paikka, mutta se toteutui aniharvoin jos … <\/p>\n
Hyv\u00e4\u00e4 ja onnellista uutta vuotta 2009!<\/p>\n\n\n\n