Asun Obaman naapurissa. Tai tarkkaan ottaen asuin, 20. tammikuuta 2009 saakka. Olihan tuota v\u00e4limatkaa nelj\u00e4n poikkikadun verran. Globaalissa mittakaavassa se kuitenkin on sen verran l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 vaimon onnistui jopa n\u00e4hd\u00e4 parturista saapuva Obama noin kuukautta ennen vaaleja. Kuulemma salaisen poliisin miehist\u00e4 toinen oli sympaattinen.<\/p>\n\n\n\n
Presidentin vaiheisiin tutustuneet tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 seutu, josta puhutaan, on University of Chicagon yliopistoalue Hyde Park. Arkkitehtuuri on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 amerikkalaiseen tapaan eklektist\u00e4. Vuoroin betonikerrostaloja, halpoja tiilirakennuksia, Tuulen Viem\u00e4\u00e4-tyylisi\u00e4 omakotitalolinnoja ja oudon tasakattoisia condoja. Niin, ja se yksi Frank Lloyd Wright.<\/p>\n\n\n\n
Puistoalueiltaan Hyde Park on perin pittoreski, ja kun ensi kertaa n\u00e4in keskeiset yliopistorakennukset, ne toivat mieleeni Oxfordin tai Cambridgen. Eik\u00e4 ihme: pian opin, ett\u00e4 rakennukset on sek\u00e4 arkkitehtuuriltaan ett\u00e4 interi\u00f6\u00f6rilt\u00e4\u00e4n tietoisesti kopioitu brittil\u00e4isest\u00e4 collegetraditiosta. Sangen amerikkalaista, niin kuin tied\u00e4mme, moinen historiallisuuden simulointi.<\/p>\n\n\n\n
Saavutuksiltaan Chicagon yliopistolla (suurin, mutta silti vain yksi kaupungin monista yliopistoista) ei todellakaan olisi syyt\u00e4 h\u00e4vet\u00e4 eurooppalaisten esikuviensa rinnalla. Nobelistien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 se hyvinkin hakkaa suurimman osan niist\u00e4.
Ja Nobel-mittarista viis, yliopisto on muutenkin kovatasoinen. T\u00e4m\u00e4n huomaa jo parin
luento-otoksen perusteella. Yleens\u00e4 yliopistoissa vaikutuksen tekev\u00e4t, jos ketk\u00e4\u00e4n, loistavat opettajat. Opiskelijat nyt ovat kaikkialla aika lailla samanlaisia. Chicagossa on p\u00e4invastoin: vaikka opettajat toki ovat erinomaisia, vaikutuksen tekee nimenomaan opiskelijoiden taso. T\u00e4m\u00e4n havainnon kanssa sopinee hyvin yhteen yliopiston motto: \u201cThis is where all fun comes to die\u201d. It indeed does: seitsem\u00e4lt\u00e4 illalla p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n opintopiirin j\u00e4lkeen amerikkalaiset opiskelijat menev\u00e4t takaisin kirjastoon, ja saan seurakseni pubiin vain pari eurooppalaista olutsieppoa.
* * *
Hyde Park on hyvin rauhallinen kaupunginosa. Suomalaiseen makuun, joka on tottunut ajoittaiseen rajoja kolkuttelevaan juhlintaan, se on jopa aavistuksen liian rauhallinen. Mahdollisuudet nauttia alkoholia viihtyis\u00e4ss\u00e4, istuskelun kannalta ergonomisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ovat liki olemattomat. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kaksi ravintolaa, joissa myyd\u00e4\u00e4n olutta ja viini\u00e4: r\u00e4hj\u00e4inen pubi, joka yh\u00e4 kulkee vanhan omistajansa nimell\u00e4 \u201cJimmy\u2019s\u201d, sek\u00e4 yliopiston oma j\u00e4senpubi. J\u00e4lkimm\u00e4inen on milj\u00f6\u00f6lt\u00e4\u00e4n kohtuuviihtyis\u00e4, mutta sen pitk\u00e4styneet opiskelijavet\u00e4j\u00e4t soitattavat rockia niin lujaa, ettei keskustelusta tahdo tulla mit\u00e4\u00e4n.
Muissa ravintoloissa alkoholia joko ei tarjoilla tai sitten kyseess\u00e4 on BYOB-paikka (Bring Your Own Bottle = ota oma pullo mukaan). BYOB on mainio instituutio, jos mielii saada halvalla ruokaviinins\u00e4, mutta istuskeluun se ei kannusta. Enemmist\u00f6 ruokakaupoista ei myy olutta. Orgaanista limonadia on sen sijaan saatavilla yllin kyllin. T\u00e4m\u00e4 heijastaa kampusalueen tarpeistoa: USAssa alkoholi assosioituu alaluokkaan, ja t\u00e4k\u00e4l\u00e4iseen tulkintaan liberaalista ekologismista sopii juoda luonnonmukaista dieettilimua. (Kertak\u00e4ytt\u00f6mukista.)
Hyde Parkin akateeminen konteksti takaa sen, ett\u00e4 alue on sosiaalisesti melko yhten\u00e4inen ja yksi v\u00e4hiten segregoituneista alueista Chicagossa. Mustavalkoiset avioparit ja seurueet ovat yleinen n\u00e4ky. Ei ole silkka sattuma, ett\u00e4 Yhdysvaltain ensimm\u00e4inen afrikkalais-amerikkalainen presidentti on kotoisin juuri t\u00e4\u00e4lt\u00e4.
* * *
Kaikki n\u00e4m\u00e4 totuudet ovat kuitenkin suhteellisia. Hyde Parkilla on historiallisesti huono turvallisuusmaine.
Muistatko Leopoldin ja Loebin? He olivat Chicagon yliopiston opiskelijoita, jotka 20-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t huvikseen ja \u00e4lyllist\u00e4 ylemmyytt\u00e4\u00e4n osoittaakseen tehd\u00e4 t\u00e4ydellisen murhan. (Hitchcockin elokuva \u201cK\u00f6ysi\u201d perustuu v\u00e4lj\u00e4sti t\u00e4h\u00e4n tapaukseen.) Naapurin poikia hekin. Muutenkin Hyde Parkissa oli noihin aikoihin oikea murto- ja rikosaalto. Aiheesta lukiessani silmiini osui eritoten muudan ratkaisemattomaksi j\u00e4\u00e4nyt kidnappaustapaus, jonka uhri siepattiin t\u00e4sm\u00e4lleen nykyisen asuntoni kohdalla. Hyv\u00e4t uutiset: h\u00e4n j\u00e4i henkiin. Huonot uutiset: h\u00e4net kastroitiin.
Rauhallisuus ei kuulu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Hyde Parkin nykyiseen itseymm\u00e4rrykseen. Paikalliset tuntuvat olevan sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 se on sangen vaarallinen paikka, jossa h\u00e4din tuskin uskaltaa k\u00e4yskennell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 Hyde Park on er\u00e4\u00e4nlainen Kauniainen slummialueiden keskell\u00e4.
Tunnetusti amerikkalainen pelon maantiede perustuu sosiaali- ja yhdyskuntapolitiikan sijasta erist\u00e4miseen: rikkaat suojamuuraavat talonsa ja hyvinvoivat alueet, joissa ne sijaitsevat, eristet\u00e4\u00e4n et\u00e4isyydenkasvattamisen, aitaamisen ja vartioinnin keinoin \u201chuonoista\u201d alueista. Hyde Parkissa et\u00e4isyys slummialueisiin on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti liian v\u00e4h\u00e4inen, jotta paikalliset voisivat tuntea olonsa turvalliseksi.
Alueella partioi kolme eri poliisia: Chicagon poliisi, Illinoisin sheriffi ja yliopiston omat poliisivoimat. Y\u00f6ll\u00e4 kulkee tilattavissa oleva turvabussi. Ruokakauppojen ilmoitustauluilla on etsint\u00e4kuulutusilmoituksia. Yliopiston verkkoon kuuluva voi tilata itselleen \u201cturvallisuusraportin\u201d, jossa kerrotaan p\u00e4iv\u00e4n pahimmista uhista, liikkeell\u00e4olevista raiskaajista ja murhaajista jne.
Turvallisuusraportti on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten massiiviset turvaj\u00e4rjestelyt nimenomaan luovat pelon ilmapiirin eiv\u00e4tk\u00e4 v\u00e4henn\u00e4 sit\u00e4. En ole kertaakaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuntenut oloani uhatuksi. Varmaankin olen naiivi, ja viel\u00e4p\u00e4 mies, enk\u00e4 tunne paikallisia olosuhteita tarpeeksi hyvin. Mutta vasta luettuani turvallisuusraportin mink\u00e4\u00e4nlainen pelko edes h\u00e4iv\u00e4hti mieless\u00e4ni.
Slummien l\u00e4heisyys ei ole est\u00e4nyt niiden tehokasta erist\u00e4mist\u00e4. Olen siell\u00e4 vieraillut, ja tiesin yht\u00e4k\u00e4\u00e4n opaskirjaa lukematta milloin ghettoalue alkoi. Varoituksetta, yhden kadunp\u00e4tk\u00e4n ylitt\u00e4misen j\u00e4lkeen, alkoi lasinsirpaleiden, katuasfaltin reikien ja pahvilla paikattujen ikkunoiden valtakunta. Skandinaavi ei voinut olla ihmettelem\u00e4tt\u00e4: vaikka k\u00f6yhyys ja rikollisuus n\u00e4ht\u00e4isiinkin ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi luonnonolosuhteiksi, miksei edes infrastruktuurista pidet\u00e4 huolta?<\/p>\n\n\n\n
Tuomas Nevanlinna<\/p>\n\n\n\n
4.2.2009<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Asun Obaman naapurissa. Tai tarkkaan ottaen asuin, 20. tammikuuta 2009 saakka. Olihan tuota v\u00e4limatkaa nelj\u00e4n poikkikadun verran. Globaalissa mittakaavassa se kuitenkin on sen verran l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 vaimon onnistui jopa n\u00e4hd\u00e4 parturista saapuva Obama noin kuukautta ennen vaaleja. Kuulemma salaisen poliisin miehist\u00e4 toinen oli sympaattinen. Presidentin vaiheisiin tutustuneet tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 seutu, josta puhutaan, on University of … <\/p>\n