Matkani etel\u00e4isen Viron Tarttoon ja syd\u00e4n-Bretagnen Rennes\u0092iin her\u00e4ttiv\u00e4t kysymyksi\u00e4 eurooppalaisen kaupunkikulttuurin pitkist\u00e4 linjoista. Miten eurooppalaisuus ilmenee maanosan eri reunoilla?<\/p>\n\n\n\n
Tartto on pohjoisen Euroopan vanhimpia kaupunkeja, kirjallisia dokumentteja siit\u00e4 on jo 1000-luvulta. Alkujaan Academia Dorpatensis-nimell\u00e4 tunnetun Tarton yliopiston perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf vuonna 1632, muutama vuosi ennen kuin Kuningatar Kristiina 1640 perusti Turun akatemian, josta sittemmin tuli Helsingin yliopisto. Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa ven\u00e4l\u00e4iset sulkivat Tarton yliopiston, ja se avattiin vasta 1802.<\/p>\n\n\n\n
Tartosta tuli 1800-luvun loppupuolella nousevan virolaiskansallisen ajattelun keskus. Neuvostoliiton aikana se oli sotilassyist\u00e4 ulkomaalaisilta suljettu kaupunki. Tutkimusprojektiimme perustuva kierton\u00e4yttely \u0094Dream Factories? \/ Unelmavabrikud?\u0094 avattiin K\u00f6\u00f6penhaminan, Norrk\u00f6pingin, Tampereen ja Helsingin j\u00e4lkeen Tartossa, jossa helmikuun lopulla j\u00e4rjestettiin aiheeseen liittyv\u00e4 konferenssi \u0094Industry and Modernism Revisited\u0094 Viron kansallismuseossa, entisess\u00e4 Rautatiel\u00e4isten klubin talossa.<\/p>\n\n\n\n
Rennes\u0092in historia on viel\u00e4 pitempi. Julius Caesarin roomalaisjoukot valloittivat sen jo ennen ajanlaskun alkua. Englantilaisvalta Bretagnessa p\u00e4\u00e4ttyi 1500-luvulla, siit\u00e4 l\u00e4htien Rennes\u0092iss\u00e4 oli oma parlamentti ja muita ranskalaisalueita itsen\u00e4isempi hallinto. Yliopisto perustettiin teollistumisen my\u00f6t\u00e4 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Toisessa maailmansodassa kaupunkiin sijoittui miehitysvallan Bretagnen hallintokeskus, ja sodan j\u00e4lkeen j\u00e4lleenrakennus oli mittavaa.<\/p>\n\n\n\n
Rennes 2-yliopiston kampus tavanomaisen kalseine lasilaatikkoineen sijaitsee kaupungin vanhan kaupunkirakenteen reunalla. Julkinen v\u00e4it\u00f6stilaisuus, jossa olin yksi dosentuuria vaativamman habilitaatio-v\u00e4it\u00f6skirjan arvioijista, pidettiin p\u00e4\u00e4rakennuksessa. P\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti oli suljettu ja sivuovenkin lasi pirstaleina opiskelijamellakoiden seurauksena. Sek\u00e4 opettajat ett\u00e4 opiskelijat vastustavat hallituksen suunnittelemaa yliopistouudistusta.<\/p>\n\n\n\n
Kummassakin kaupunkikuvassa historialliset kerrostumat erottuvat. Tarton herttaista vanhaa keskustaa hallitsee Yliopiston \u2212 \u00dclikoolin \u2212 p\u00e4\u00e4rakennus, jonka uusklassinen arkkitehtuuri viittaa yhteiseen eurooppalaiseen kulttuuriperint\u00f6\u00f6mme, kuten Helsingin yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksenkin, mittakaava Tartossa on vain pienempi. Yliopiston takana, vanhan kaupungin reunalla kohoaa Tuomiovuori, Toomem\u00e4gi, entinen linnoitettu alue ja nyt puisto.<\/p>\n\n\n\n
Y\u00f6ll\u00e4 satanut paksu lumiharso teki siit\u00e4 taianomaisen maiseman, josta erottuivat goottilaisen Tuomiokirkon osin keskiaikaiset punatiiliset rauniot ja sen viereisess\u00e4 notkelmassa ilmeisesti 1930-luvulla toteutettu professorien tennisklubi ulkokenttineen. Tuomiokirkon kuoriin 1800-luvun alussa rakennettussa uudisosassa on \u00dclikoolin historiallinen museo neuvostoajalta periytyneine virkailijoineen. Sata vuotta sitten ja viel\u00e4 1980-luvun alussa tiloissa oli Yliopiston p\u00e4\u00e4kirjasto, ns. Morgensternin kirjasto, jossa tallinnalaisyst\u00e4v\u00e4ni aikanaan opiskeli ja josta pieni osa on museoituna yh\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Kirjoja rakastavalle ihmiselle paikan tunnelma oli vaikuttava. Kuulinko satakielen laulavan?<\/p>\n\n\n\n
Rennes\u0092in vanhimmassa kaupunginosassa erottaa mustavalkoisia ristikkotaloja 1600-luvun malliin, osa tosin my\u00f6hemmin rakennettuja. Keskell\u00e4 kaupunkia asuu yst\u00e4v\u00e4ni 1680-luvulla rakennetussa ja 1770-luvun suurpalolta s\u00e4\u00e4styneess\u00e4 huoneistossa, jonka huoneet ovat tontinmuodon vuoksi ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4, kaukana nykyihanteista. Bretagnen rautatie- ja teollisuushistoria n\u00e4kyy kaupungissa selvemmin kuin vanhemmat vaiheet. Vilkas liikenne ja turvasein\u00e4min varustettu metro kertovat vauraudesta. Nopea TGV-juna vie suoraan Pariisin lentokent\u00e4lt\u00e4 Rennes\u0092in keskustaan. Matka kesti suunnilleen yht\u00e4 kauan kuin autolla Tallinnan lentokent\u00e4lt\u00e4 Tarttoon.<\/p>\n\n\n\n
Eurooppalaisuutta n\u00e4iss\u00e4 kaupungeissa on historian l\u00e4sn\u00e4olo, ei niink\u00e4\u00e4n vanhojen rakennuskerrostumien muodossa vaan erityisesti poliittisten ja yhteiskunnallisten muutosten kautta. Kansalliset rajatkin liittyv\u00e4t vain osaan menneisyytt\u00e4. Tarton yliopiston museossa vironkielisten tekstien rinnalla n\u00e4ki saksankielisi\u00e4 kadunnimi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 karttoja, ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 kuvataulujen tekstej\u00e4, perustajaa muistavan pienen ruotsinkielisen n\u00e4yttelyn, monenlaisia suomalaisyhteyksi\u00e4 sek\u00e4 eri kansallisuuksiin viittaavia merkkihenkil\u00f6iden nimi\u00e4. Kaupungin ymm\u00e4rt\u00e4miseksi pit\u00e4\u00e4 tuntea Baltian voimakeskusten muutoksia pitk\u00e4lt\u00e4 ajalta. Bretonia, joka toisen bretagnelaisyst\u00e4v\u00e4ni mukaan oli h\u00e4nen ensimm\u00e4inen kielens\u00e4 1950-luvun lopulla ennen koulussa alkanutta ranskaa, on viime vuosina alettu taas opettaa lapsille, kenties Euroopan Unionin aluetukien innostamana. Englantia kummankaan kaupungin katukuvassa ei n\u00e4e.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 yhteist\u00e4 on n\u00e4ill\u00e4 eurooppalaisilla kaupungeilla? Sadan vuoden takaisissa tapahtumissa molemmilla oli rooli kansallisen identiteetin muovaamisessa. Tartossa kehittyiv\u00e4t ajatukset Nuoresta Virosta ja kansallisesta kulttuurista vastapainoksi pitkille saksalais-balttilais- ja ven\u00e4l\u00e4isvaikutuksille. Rennes tuli tunnetuksi oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4, jossa elsassilaissyntyinen ranskalainen mutta juutalaisena ep\u00e4illytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 pidetty upseeri Alfred Dreyfus tuomittiin uudelleen valtiopetoksesta saksalaisten hyv\u00e4ksi, yhten\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vierailut sairaan is\u00e4ns\u00e4 luona Mulhousessa, joka oli Ranskan-Preussin sodan yhteydess\u00e4 siirtynyt Saksan hallintaan. Historia jatkuu, mutta kysymykset kansakunnasta, valtiosta ja kansallisesta yhten\u00e4isyydest\u00e4 ovat edelleen ajankohtaisia, eurooppalaisen kaupunkikulttuurin ytimess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
15.3.2009<\/p>\n\n\n\n
Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Matkani etel\u00e4isen Viron Tarttoon ja syd\u00e4n-Bretagnen Rennes\u0092iin her\u00e4ttiv\u00e4t kysymyksi\u00e4 eurooppalaisen kaupunkikulttuurin pitkist\u00e4 linjoista. Miten eurooppalaisuus ilmenee maanosan eri reunoilla? Tartto on pohjoisen Euroopan vanhimpia kaupunkeja, kirjallisia dokumentteja siit\u00e4 on jo 1000-luvulta. Alkujaan Academia Dorpatensis-nimell\u00e4 tunnetun Tarton yliopiston perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf vuonna 1632, muutama vuosi ennen kuin Kuningatar Kristiina 1640 perusti Turun akatemian, … <\/p>\n