Historiankirjoituksessa kaupunkien muutoksia on ollut tapana kuvata j\u00e4nnittynein\u00e4 kahden valtapoolin v\u00e4liin. Yhten\u00e4 poolina on (markkinataloudessa) kauppa ja teollisuus: yksityiset yritykset, jotka luovat yhteis\u00f6n taloudellisen dynamiikan. Toisena on julkinen valta: valtion ja kaupungin hallinnot, jotka rajaavat yhteis\u00f6n j\u00e4senten ja yritysten oikeuksia ja velvoitteita.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 kehyksess\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t on mielletty valtapoolien katveessa toimiviksi ep\u00e4virallisiksi ryhmittymiksi vailla erityisemp\u00e4\u00e4 omaa painoarvoa, ne ovat vain er\u00e4\u00e4nlaisia koristeita yhteiskunnan perusrakenteen pinnalla.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4en asian toisin. Minulle kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ja niiss\u00e4 toimivat ihmiset ovat modernin kansalaisyhteiskunnan ydin. Globaalein finanssialan k\u00e4sittein: kaupunkikansalaisuus on p\u00e4\u00e4omaa. Ilman sit\u00e4 yhteiskunta ei toimi, tai viel\u00e4 ankarammin, ilman sit\u00e4 yhteiskuntaa ei ole, ei ainakaan eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4yt\u00e4n k\u00e4sitett\u00e4 p\u00e4\u00e4oma viitatakseni kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ihin yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 tuotantovoimana. P\u00e4\u00e4oman erityinen ominaisuus on sen kyky lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 ja moninkertaistaa omat vaikutuksensa ajassa.<\/p>\n\n\n\n
Kun tarkastelen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 p\u00e4\u00e4omana, haluan korostaa erityisesti niiden vaikutusta yhteiskunnan perusrakenteisiin. Se ymm\u00e4rrys, joka niiss\u00e4 kiteytyy, ei vain edist\u00e4 hyv\u00e4n ratkaisun l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 jossain tietyss\u00e4 kaupunkisuunnittelun kysymyksess\u00e4. Vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ymm\u00e4rrys edist\u00e4\u00e4 hyvien ratkaisujen etsimisen ja l\u00f6yt\u00e4misen yleistymist\u00e4 yleens\u00e4kin. Se vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4 on eri osapuolten rooli, kun kaupungit muuttuvat? Suomessa kaupunkeja on suunniteltu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1600-luvun suurvalta-Ruotsin ajoista saakka. Kaupunkisuunnittelu on aina ollut osa julkista vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Sen asettamilla ehdoilla ovat kaupunkien rakentamiseen osallistuneet sek\u00e4 yksityiset rahoittajat ett\u00e4 julkiset tahot. Vasta 2000-luvulla on kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ille on annettu muodollisesti t\u00e4rke\u00e4mpi rooli – Suomessa. Muualla maailmassa niiden asema on marginaalisempi niin autoritaarisissa yhteis\u00f6iss\u00e4, joissa kaikki on ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ohjattua, kuin t\u00e4ysin markkinavoimien ohjaamissa kaupungeissa, joissa rajoituksia on niukasti.<\/p>\n\n\n\n
Moderneissa l\u00e4nsimaisissa yhteiskunnissa kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ovat kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Niiden merkitys kasvaa kun vallank\u00e4yt\u00f6n tavoitteet tulevat yh\u00e4 kapea-alaisemmiksi, kuten on tapahtunut asiantuntijoihin nojaavassa julkisessa hallinnossa ja omistajiensa ahtaita taloudellisia etuja ajavissa yksityisiss\u00e4 yrityksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen yhteiskunnallinen pohja on sen sijaan laaja. Mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen asiantuntija tai asiantuntijoiden ryhm\u00e4k\u00e4\u00e4n ei kata samalla tavalla moninaista urbaania kentt\u00e4\u00e4. Jokaisella kaupunkilaisella \u2013 ihmisell\u00e4 joka el\u00e4\u00e4 kaupungissa ja tuntee sen ilmi\u00f6it\u00e4 \u2013 on omat kokemuksensa siit\u00e4, mitk\u00e4 ominaisuudet tekev\u00e4t hyvi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen piirist\u00e4 nousevat vaihtoehtoiset tavat n\u00e4hd\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n kokonaisuus ja suunnittelutilanne. Niihin kiteytyy erilaisten kaupunkilaisyhteis\u00f6jen ymm\u00e4rrys kaupungista ja sen el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ennen muuta kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ovat vapaita: riippumattomia vahvoista intressiryhmist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ne ovat vastakohta lobbausta harjoittaville ryhmille, jotka ajavat tarkasti kohdistettuja poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja lakeja toimintaansa rahoittavien tahojen etujen mukaisesti. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen tavoitteet sen sijaan liittyv\u00e4t yhteiskunnan ja kaupunkilaisten yhteisiin etuihin; t\u00e4ss\u00e4 ne jatkavat valistusajan intellektuaalien hienoja perinteit\u00e4. Me kansalaisj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 toimivat haemme vaihtoehtoja, jotka tuottavat pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 parhaan kaupunkiel\u00e4m\u00e4n kaikille.<\/p>\n\n\n\n
*<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen p\u00e4\u00e4oma tuo kaupungeille sellaista, joka ei jo sis\u00e4lly
hyv\u00e4\u00e4n julkiseen hallintoon ja aktiiviseen yritysmaailmaan? Vastausta voi hakea vertailemalla historiallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta muutamia kaupunkeja ja niiss\u00e4 toimivia kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Esimerkkini ovat kaupunkeja, joissa olen itse asunut.<\/p>\n\n\n\n
Helsinki on Suomessa erityistapaus. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 toimii yh\u00e4 aktiivisesti yksi maan vanhimpia kaupunkirakentamiseen liittyvi\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, t\u00e4n\u00e4 vuonna 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nyt Helsinki-Seura. Se otti jo 1930-luvulla kantaa empirekortteleiden s\u00e4ilytt\u00e4misen puolesta, mik\u00e4 johti 1952 Valtioneuvoston suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Helsingiss\u00e4 asui 1930-luvun lopulla noin nelj\u00e4nnesmiljoona asukasta. Espoo on samansuuruinen nyt, mutta en ole toistaiseksi l\u00f6yt\u00e4nyt sielt\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 ajamassa kaikkien kaupunkilaisten yhteist\u00e4 etua, vain kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistyksi\u00e4, vanhimpana ilmeisesti Tapiolan Kilta, joka perustettiin 1953, samaan aikaan kuin kaupunginosakin.<\/p>\n\n\n\n
Nairobissa, Kenian p\u00e4\u00e4kaupungissa, asuin 1980-luvun alussa kun siell\u00e4 oli noin miljoona asukasta, mutta ei Nairobi-Seuraa puolustamassa katoamassa olevaa 1920-luvun kaupunkikuvaa. Yhdysvaltain keskil\u00e4nnen St. Louisissa, joka tunnetaan Eero Saarisen Gateway Arch\u2019ista, oli vuonna 1990 noin 2,5 miljoonaa asukasta. Siell\u00e4 toimi Landmarks Association of St.Louis-niminen rakennussuojeluj\u00e4rjest\u00f6 (ja varmasti muitakin), mutta niiden vaikutusvalta oli eurooppalaisia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 selv\u00e4sti kapeampi. Amerikkalaisten j\u00e4rjest\u00f6jen toiminta perustuu yksityisiin lahjoitusvaroihin, mik\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen, kohdistuuko niiden kiinnostus erilaisiin kohteisiin tasapuolisesti vai priorisoidaanko lahjoittajien suosimia rakennustyyppej\u00e4 tai yhteiskuntaryhmi\u00e4. Pariisissa, jossa olen asunut sek\u00e4 1990-luvun alussa ett\u00e4 sen lopussa ja jossa silloin oli noin 2,1 miljoonaa asukasta, toimii lukuisia kaupunkirakentamisen kysymyksiin vaikuttavia kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, joilla on todellista valtaa<\/p>\n\n\n\n
Miss\u00e4 suhteissa kaupungit eroavat toisistaan? Hyv\u00e4t julkisen hallinnon perinteet ja yhteiskunnallista vastuutaan kantavat yritykset luovat edellytyksi\u00e4 kansalaisyhteiskunnan toiminnalle. Kaupungit, joissa kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t keskustelevat julkisesti kaupungin muutoksista, ovat samalla niit\u00e4 kaupunkeja, joissa on ollut kansalaisaktiviteetteja pitk\u00e4\u00e4n, joissa uusia kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 syntyy luontevasti tilanteiden mukaan ja joissa kaupunkilaisten n\u00e4k\u00f6kulmat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t julkisuuteen ja otetaan vakavasti huomioon vallank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
*<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkitutkimuksen p\u00e4ivien teema t\u00e4n\u00e4 vuonna on urbaani kansalaisuus. Se on samalla er\u00e4\u00e4nlainen omakuva. Suomen kaupunkitutkimuksen seura t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna, nyt toukokuussa, 10 vuotta. Kun puhumme kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4, haluamme puhua my\u00f6s Seuran ja muiden tieteellisten yhdistysten siit\u00e4 roolista, joka l\u00e4henee kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen toimintaa. Urbaani kansalaisuus perustuu ajatukseen, ett\u00e4 kansalaisuuden idea sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kansalaisten oikeuksia ett\u00e4 velvoitteita. Oikeudet liittyv\u00e4t yksil\u00f6ihin ja heid\u00e4n turvaansa, velvoitteet puolestaan siihen, miten yhteis\u00f6n j\u00e4senyys vaikuttaa yksil\u00f6n toimintaan ja el\u00e4m\u00e4ntapoihin.Urbaani kansalaisuus painottaa j\u00e4senyyksi\u00e4 kaupunkiyhteis\u00f6iss\u00e4.
Kaupunkilainen saa kaupungistaan monenlaista tukea. Mutta h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s velvoite ajatella ja edist\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, yhteis\u00f6ns\u00e4 hyvinvointia ja jatkuvuutta. T\u00e4t\u00e4 on urbaani kansalaisuus. Monille kaupunkilaisille se on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 eettinen arvo ja yksi merkitt\u00e4v\u00e4 syy siihen, miksi haluaa kuulua kaupunkilaisten yhteis\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Paljon lainatussa kohdassa virkaanastujaispuheestaan 1961 John F. Kennedy puhui kansalaisuudesta tavalla, jota haluan soveltaa kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ja kaupunkilaisuuden ideaan: \u201c\u00c4lk\u00e4\u00e4 kysyk\u00f6, mit\u00e4 kaupunkinne voi tehd\u00e4 teid\u00e4n hyv\u00e4ksenne; kysyk\u00e4\u00e4, mit\u00e4 te voitte tehd\u00e4 kaupunkinne hyv\u00e4ksi.\u201d<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4t\u00e4 yhteiskunnallista p\u00e4\u00e4omaa kaupungeissa kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t edustavat. T\u00e4h\u00e4n my\u00f6s Suomen Kaupunkitutkimuksen Seura haluaa tarjota oman panoksensa.<\/p>\n\n\n\n
7.5.2009<\/p>\n\n\n\n
Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Historiankirjoituksessa kaupunkien muutoksia on ollut tapana kuvata j\u00e4nnittynein\u00e4 kahden valtapoolin v\u00e4liin. Yhten\u00e4 poolina on (markkinataloudessa) kauppa ja teollisuus: yksityiset yritykset, jotka luovat yhteis\u00f6n taloudellisen dynamiikan. Toisena on julkinen valta: valtion ja kaupungin hallinnot, jotka rajaavat yhteis\u00f6n j\u00e4senten ja yritysten oikeuksia ja velvoitteita. T\u00e4ss\u00e4 kehyksess\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t on mielletty valtapoolien katveessa toimiviksi ep\u00e4virallisiksi ryhmittymiksi vailla erityisemp\u00e4\u00e4 omaa … <\/p>\n