{"id":380,"date":"2009-06-14T12:18:00","date_gmt":"2009-06-14T09:18:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=380"},"modified":"2021-04-09T12:37:15","modified_gmt":"2021-04-09T09:37:15","slug":"06-2009-suurkaupunki-eurooppalaisittain","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2009\/06\/14\/06-2009-suurkaupunki-eurooppalaisittain\/","title":{"rendered":"06\/2009: Suurkaupunki eurooppalaisittain"},"content":{"rendered":"<p>Mik\u00e4 tekee suurkaupungista eurooppalaisen? Historialliset monumenttirakennukset, keskustassa olevat asuinkorttelit, suuret puistot vai modernit liiketalot? Mikseiv\u00e4t nekin, mutta minulle nimenomaan rautatie tekee eurooppalaisen kaupungin.<\/p>\n\n\n\n<p>Toista sataa vuotta sitten rautateiden rakentaminen vauhditti kaupungistumista ja teollistumista. Rautatiet ja asemat muuttivat kaupunkirakennetta. Lontoossa rautatielinjat johdettiin keskustaan halvimmalla saatavissa olevan tonttimaan kautta, mik\u00e4 aiheutti ty\u00f6l\u00e4isten asuttamien korttelien laajamittaisia purkuja. Pariisissa rautateiden rakentamista varten laadittuja maanlunastuslakeja k\u00e4ytettiin my\u00f6s uusien p\u00e4\u00e4katujen leikkaamiseen vanhan katuverkoston l\u00e4pi ja n\u00e4in muodostettujen edustavien tonttien luovuttamiseen nousevalle porvaristolle.<\/p>\n\n\n\n<p>Helsingiss\u00e4 rautatieaseman l\u00e4hikorttelit alkoivat pian radan valmistuttua 1860-luvulla houkutella liiketoimintaa ja aiheuttivat vuosikymmenien mittaan liikekeskustan siirtymisen Kauppatorin ja Senaatintorin ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 selv\u00e4sti l\u00e4nteen. Tampereella kaupungin rajojen ulkopuolelle vedetty rautatielinja ja uusi asema her\u00e4ttiv\u00e4t kaupunkilaisten pelkoja kaupungin siirtymisest\u00e4 ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n ilman asemakaavaa itselleen rakentamaan Kytt\u00e4l\u00e4\u00e4n kunnes kaupunki osti maa-alueen, liitti sen kaupunkiin ja toteutti s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen ruutukaavan. Ty\u00f6v\u00e4en alue h\u00e4vitettiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhdysvalloissa rautatiet olivat t\u00e4rkeit\u00e4 l\u00e4nnen valloituksessa ja niiden merkitys s\u00e4ilyi<br>1940-luvulle saakka, mutta vahvan autoteollisuuden ja halvan bensiinin my\u00f6t\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6 kuihtui New York Cityn seutua ja muutamia muita koillis- ja luoteisrannikon yhteyksi\u00e4 lukuunottamatta. Upeista Union Station -rakennuksista on mm. Washington DC:ss\u00e4, Chicagossa, St.Louis\u2019issa ja Seattlessa tehty ostos- ja kulttuurikeskuksia. Ratapihat on jalostettu rakennusmaaksi tai kaupunkien puistoiksi. San Franciscon raitiovaunut (streetcars) toimivat vain matkailijoiden houkuttimina. Amerikkalainen kaupunki on yksityisauton valtakuntaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Britannian siirtomaavallan aikana yksityiset rautatieyhti\u00f6t rakensivat hallinnon edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 infrastruktuuria niin Intiaan kuin Afrikan mantereelle, mutta eurooppalainen rautatieperinne sai valtioiden itsen\u00e4istymisen my\u00f6t\u00e4 yleens\u00e4 v\u00e4isty\u00e4 amerikkalaisten yhti\u00f6iden maantieliikennett\u00e4 suosivien sotilas- ym. intressien tielt\u00e4. Intian suurkaupungeissa rautatiet ovat yh\u00e4 keskeisin l\u00e4hiliikenteen muoto.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopassa raitiotiet ja metro jatkavat rautatien ajatusmaailmaa. Kuinka kotoisalta kuulostaakaan raitiovaunun vaimea kiskosoundi sen ylitt\u00e4ess\u00e4 vaihdetta. Aikanaan paikallisjunat, underground ja metro tekiv\u00e4t kaupunkilaisille mahdolliseksi asua esikaupungeissa ja k\u00e4yd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 keskustassa; n\u00e4in on viel\u00e4kin. Oli ihmeellist\u00e4, ett\u00e4 jaetussa Berliiniss\u00e4 vanhan p\u00e4\u00e4kaupungin U-bahn liitti maan alla molemmat osat toisiinsa, vaikka it\u00e4berliinil\u00e4isilt\u00e4 asemilta oli p\u00e4\u00e4sy siihen silloin estetty. Nyt linja taas toimii yhdistyneess\u00e4 Saksassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ent\u00e4 muualla? Englannissa 1948 valtiollistetut rautatiet yksityistettiin 1990-luvun lopulla ja samalla hallitus haaskasi mit\u00e4t\u00f6nt\u00e4 rahasummaa vastaan rautatieliikenteen hoidon vankat ammattiperinteet ja k\u00e4ytt\u00e4jien luottamuksen. Vaikka yksityist\u00e4misest\u00e4 nyt luovuttaisiin huonosta kokemuksesta viisastuneena, niiden uudelleen rakentaminen veisi vuosikymmeni\u00e4, eik\u00e4 korkeasta laadusta silti olisi takeita. Kannattiko Englannin ottaa mallia USAsta, kun samalla menetettiin korvaamattomia arvoja? Mutta rautatienostalgia el\u00e4\u00e4: Britanniassa on 120 rautatiemuseota pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yll\u00e4 illuusiota arvokkaasta kaupunkihistoriasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Meit\u00e4 eurooppalaisen suurkaupungin nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4, historiasta ja tulevaisuudesta innostuneita on paljon. Urban Lovers \u2013uutiskirjeest\u00e4, jota julkaisee <a href=\"http:\/\/www.avoe.org\/urbanlovers.html\">A Vision of Europe \u2013ryhm\u00e4<\/a>, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niin kevyit\u00e4 avauksia kuin analyyttisemp\u00e4\u00e4kin aineistoa kaupunkikulttuurista. Uusin numero III 2009 esittelee mm. Pietarin metrolinjaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Viel\u00e4k\u00f6 rautatie tekee eurooppalaisen suurkaupungin? Kotikaupungissani Helsingiss\u00e4 puretaan vanhan satamaradan viimeisi\u00e4 osia. Kun rataa 1890-luvun alussa rakennettiin valtion investoinneilla silloisen kaupunkirakenteen ymp\u00e4ri, kaupunkilaiset katsoivat luottavaisina tulevaisuuteen, turvaisivathan suursatamasta ja sen toimintaan saumattomasti liittyv\u00e4st\u00e4 radasta saatavat tuotot kaupunkiyhteis\u00f6n taloudellista itsen\u00e4isyytt\u00e4 irrallaan valtion m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallasta. T\u00e4m\u00e4 toteutui Ven\u00e4j\u00e4n vallan viimeisist\u00e4 vuosikymmenist\u00e4 aina 1970-luvun lopulle saakka.<\/p>\n\n\n\n<p>Sen j\u00e4lkeen alkoi radan hidas katoaminen. Savupiipputeollisuuden rakennemuutoksen ja konttikuljetusten yleistymisen seurauksena Etel\u00e4satama muutettiin matkustajasatamaksi. Satamaradan it\u00e4p\u00e4\u00e4 purettiin 1980-luvulla. T\u00f6\u00f6l\u00f6n tavara-asema, jonne satamaan saapunut tuontitavara oli kuljetettu, menetti samalla el\u00e4m\u00e4nlankansa. Ter\u00e4skuljetukset Hietalahden telakalle ja konttiliikenne L\u00e4nsisatamaan jatkuivat viel\u00e4 2000-luvun alussa. Ruoholahdessa asuin- ja liikekortteleiden keskell\u00e4 Mechelininkadun ylitt\u00e4v\u00e4 tavarajuna her\u00e4tti kansainv\u00e4listen kaupunkihistorioitsijoiden ihastusta: historia tuli kosketuset\u00e4isyydelle, kaupunkilaisittainkin poikkeuksellisen intensiivisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4hitellen kaupungin suunnitelmat nakersivat satamaradan edellytyksi\u00e4 yh\u00e4 ohuemmiksi. Taloudelliset intressit olivat aikanaan tuoneet suursataman ja satamaradan p\u00e4\u00e4kaupungin syd\u00e4meen, ja taloudelliset intressit my\u00f6s h\u00e4vittiv\u00e4t ne sielt\u00e4 2000-luvun alussa. Satamaan johtaneen radan kulttuurihistoriallisia ja taloushistoriallisia arvoja ei viel\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, ja kun rata on purettu, n\u00e4it\u00e4 arvoja ei voi en\u00e4\u00e4 palauttaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Rataliikenteen perinteet onneksi jatkuvat Helsingiss\u00e4 niin raitiovaunuissa, metrossa kuin junissakin. Kaipaan kuitenkin sit\u00e4 erilaisten pienten asioiden integraatiota, jota kaupunkilaisten toisiinsa limittyneet el\u00e4m\u00e4npiirit toivat mukanaan. T\u00e4n\u00e4\u00e4n jokaiselle osoitetaan oma suoraviivainen v\u00e4yl\u00e4ns\u00e4, josta ei saa rangaistuksetta poiketa. Kurvissa kiihdytt\u00e4v\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4 soittaa agressiivisesti kelloa ja edellytt\u00e4\u00e4 jalankulkijoiden loikkivan pois py\u00f6r\u00e4tieksi merkitylt\u00e4 kadun osalta samalla kun jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle pys\u00e4k\u00f6ity pakettiauto tai BMW est\u00e4\u00e4 k\u00e4vely\u00e4. Oivalluksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n flaneerauksen sijasta kaupunkilainen joutuu harjoittamaan ankaraa itsehillint\u00e4\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 motoriikkaa, josta nautinnot ovat kaukana.<\/p>\n\n\n\n<p>Muistan viel\u00e4 ajan, jossa kaupunkilaiset eiv\u00e4t liikkumistavastaan riippumatta rynt\u00e4illeet toistensa eteen vaan k\u00e4yttiv\u00e4t tilaisuutta osoittaa kohteliaisuutta kanssakulkijoille. Ehk\u00e4 sekin viel\u00e4 koittaa, vaikka ei Helsingiss\u00e4, niin paratiisissa &#8211; tai Pariisissa?<\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4\u00e4 kes\u00e4\u00e4, kaupungilla tai ilman!<\/p>\n\n\n\n<p>14.6.2009 <\/p>\n\n\n\n<p>Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mik\u00e4 tekee suurkaupungista eurooppalaisen? Historialliset monumenttirakennukset, keskustassa olevat asuinkorttelit, suuret puistot vai modernit liiketalot? Mikseiv\u00e4t nekin, mutta minulle nimenomaan rautatie tekee eurooppalaisen kaupungin. Toista sataa vuotta sitten rautateiden rakentaminen vauhditti kaupungistumista ja teollistumista. Rautatiet ja asemat muuttivat kaupunkirakennetta. Lontoossa rautatielinjat johdettiin keskustaan halvimmalla saatavissa olevan tonttimaan kautta, mik\u00e4 aiheutti ty\u00f6l\u00e4isten asuttamien korttelien laajamittaisia purkuja. Pariisissa &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2009\/06\/14\/06-2009-suurkaupunki-eurooppalaisittain\/\" class=\"more-link\">Continue reading<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;06\/2009: Suurkaupunki eurooppalaisittain&#8221;<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/380"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=380"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/380\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":383,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/380\/revisions\/383"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=380"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=380"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=380"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}