Yksi 1800-luvun keskeisi\u00e4 kaupunkeja koskeneita puheenaiheita oli kaupungissa asumisen terveellisyys tai oikeammin ep\u00e4terveellisyys. Uhkana n\u00e4htiin muun muassa kaupunkien ilma, t\u00e4ynn\u00e4 tieteen tuolloin vastik\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4 bakteereita. Kaupunkiel\u00e4m\u00e4n kiireisyydest\u00e4 taas puhuttiin jo antiikin aikana, jolloin yl\u00e4luokka pakeni tasaisin v\u00e4liajoin maaseudulle rauhoittumaan. Samaan teemaan liittyen saksalainen filosofi Georg Simmel kirjoitti 1900-luvun vaihteessa aisti\u00e4rsytysten ylitarjonnan kaupungissa aiheuttavan hermosairauksia asukkaissaan.<\/p>\n\n\n\n
Suomessa Zacharias Topelius kauhisteli helsinkil\u00e4isten surkeita asuinoloja ja asumusten ep\u00e4terveellisyytt\u00e4 1850-luvun \u0092sosiaalireportaaseissaan\u0092 Helsingfors Tidningarissa. Vuonna 1859 Topelius kirjoitti, ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 asuttiin \u0094kalliimmin ja huonommin kuin miss\u00e4\u00e4n muualla Euroopassa\u0094 ja per\u00e4\u00e4nkuulutti parempia ja ennen kaikkea terveellisimpi\u00e4 asuntoja ty\u00f6v\u00e4enluokalle. 1900-luvun vaihteen suomalaisissa kaupungeissa haluttiin varmistaa erityisesti ty\u00f6l\u00e4islasten hyvinvointi, ja kaupunkilaislapsia alettiin eri yleishy\u00f6dyllisten j\u00e4rjest\u00f6jen ja kaupungin taholta kuljettaa maalle kes\u00e4kuukausina vahvistumaan ja toipumaan kaupunkiel\u00e4m\u00e4n huonoista terveysvaikutuksista. Vakavia terveyshuolia ja laajaa keskustelua Suomen kaupungeissa aiheuttivat my\u00f6s muun muassa rantojen saastuminen ja j\u00e4tevesiongelmat. Asuinymp\u00e4rist\u00f6n terveellisyys olikin pitk\u00e4\u00e4n kuuma puheenaihe Suomen kaupungeissa.<\/p>\n\n\n\n
Nykyisess\u00e4 kaupunkiasumisesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 julkisessa keskustelussa terveyskysymykset eiv\u00e4t ole nousseet samalla tavalla puheenaiheeksi kuin aiempina vuosisatoina. Kaupunkiasumisesta puhuttaessa keskityt\u00e4\u00e4n useimmiten asuinalueen viihtyisyyden arviointiin, arkkitehtuuriin tai asumisen laadun mittaamiseen (joka ei sis\u00e4ll\u00e4 terveysnormeja). Tai kaupunkiasumista arvotettaessa painotetaan hyvi\u00e4 kulkuyhteyksi\u00e4, ei kaupunkilaisten terveytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Miksi kaupunkiasumisen terveellisyydest\u00e4 ei keskustella enemp\u00e4\u00e4? Kaupungissa asumisessa on omat terveysriskins\u00e4 ja niihin on mielek\u00e4st\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Tutkijat tuovat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti esille tutkimustuloksiaan muun muassa siit\u00e4 miten korkea melutaso aiheuttaa ihmisill\u00e4 stressitason nousua, joka taas puolestaan voi altistaa syd\u00e4nsairauksille. Ilmastomuutos aiheuttaa my\u00f6s omat erityisongelmansa suurkaupungeille. Jokin aika sitten uutisoitiin australialaisesta tiedekonferenssista, jossa keskusteltiin muun muassa siit\u00e4 miten Sydneyn odotetaan ilmaston l\u00e4mpenemisen my\u00f6t\u00e4 muuttuvan ihmisasumiselle mahdottomaksi noin runsaan viidenkymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Keskustelut kaupunkiasumisen terveysvaikutuksista k\u00e4yd\u00e4\u00e4nkin l\u00e4hinn\u00e4 tiedeihmisten kesken eik\u00e4 ongelmia ole erityisemmin k\u00e4sitelty julkisessa keskustelussa.<\/p>\n\n\n\n
Olemmeko me hyv\u00e4ksyneet kaupungissa asumiseen liittyv\u00e4t riskitekij\u00e4t itsest\u00e4\u00e4nselvyyksin\u00e4, joihin on mahdoton vaikuttaa? Kaupungistuneelle el\u00e4m\u00e4ntavalle on vaikeaa kuvitella vaihtoehtoja \u0096 paluu agraariseen el\u00e4m\u00e4ntapa ei ole mahdollinen, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n toivottu vaihtoehto, kuin pienelle v\u00e4hemmist\u00f6lle. Kaupunkilaisten asuinymp\u00e4rist\u00f6n pit\u00e4isi kuitenkin olla, ei ainoastaan viihtyis\u00e4, korkealuokkainen ja hyvien kulkuyhteyksien varrella, vaan my\u00f6s terveellinen.<\/p>\n\n\n\n
17.6.2009<\/p>\n\n\n\n
Katri Leino<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Yksi 1800-luvun keskeisi\u00e4 kaupunkeja koskeneita puheenaiheita oli kaupungissa asumisen terveellisyys tai oikeammin ep\u00e4terveellisyys. Uhkana n\u00e4htiin muun muassa kaupunkien ilma, t\u00e4ynn\u00e4 tieteen tuolloin vastik\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4 bakteereita. Kaupunkiel\u00e4m\u00e4n kiireisyydest\u00e4 taas puhuttiin jo antiikin aikana, jolloin yl\u00e4luokka pakeni tasaisin v\u00e4liajoin maaseudulle rauhoittumaan. Samaan teemaan liittyen saksalainen filosofi Georg Simmel kirjoitti 1900-luvun vaihteessa aisti\u00e4rsytysten ylitarjonnan kaupungissa aiheuttavan hermosairauksia asukkaissaan. … <\/p>\n