{"id":372,"date":"2009-10-10T12:03:00","date_gmt":"2009-10-10T09:03:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=372"},"modified":"2021-04-09T12:16:53","modified_gmt":"2021-04-09T09:16:53","slug":"10-2009-taikasanoja-kaupungin-hallintaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2009\/10\/10\/10-2009-taikasanoja-kaupungin-hallintaan\/","title":{"rendered":"10\/2009: Taikasanoja kaupungin hallintaan"},"content":{"rendered":"<p><strong>Design, esim. design-hotelli.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ennen, 1950-luvulla design tarkoitti korkeatasoista suunnittelua ja valmistusta, esim. Finnish design. Nyt, 2000-luvulla sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n taikasanana peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huonoa laatua ja kyseenalaista valmistelua kuten Katajanokan \u00f6kyhotellihankkeessa. Design-sanalla omien etujensa ajajat pyrkiv\u00e4t nostamaan suunnitelmansa asiantuntijoiden asiaksi, kaupunkilaisten el\u00e4m\u00e4nkokemuksen yl\u00e4puolelle ja heid\u00e4n arvostelunsa tavoittamattomiin. Design-sana korostaa kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 ja muodikkuutta. Samalla se ilmaisee kyvytt\u00f6myytt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 historiallisia arvoja. K\u00e4sitteen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ilmeni ep\u00e4johdonmukaisuutta, kun entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen ajoi hotellin uudisrakennusta Helsingin historialliseen syd\u00e4meen, vaikka on puhunut Rooman historiallisen keskustan laadusta. Pantheonin aukiolle eiv\u00e4t kuitenkaan edes hyv\u00e4veliverkostot eiv\u00e4tk\u00e4 lahjukset tuo hotellin uudisrakennusta. Tutkiva journalisti voisikin selvitt\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisten kansainv\u00e4listen ja kotimaisten vaikuttajaverkostojen ja mahdollisten vastapalvelujen kautta Katajanokan hanke on saanut tukijoita ohi demokraattisen valmistelun ja kaupunkilaisten yhteisten etujen. Omertan laki on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, hankkeesta eiv\u00e4t alemmat virkamiehet saa en\u00e4\u00e4 puhua julkisesti.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Aalto, esim. Aalto-hotelli, Aalto-yliopisto.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kansainv\u00e4lisesti kuuluisan sankariarkkitehdin nimell\u00e4 halutaan glorifioida hankkeita, joilla ilman etuliitett\u00e4 ei ilmeisesti olisi tulevaisuutta. Taikasana peitt\u00e4\u00e4 tyhjyyden: sen, ettei keisarilla ole vaatteita. Nimi ei tuo sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Korpinen yritti myyd\u00e4 Katajanokan hanketta ensin Aalto-hotellina kaupunginvaltuutetuille, mutta nimi ei siin\u00e4 joukossa tehonnut. Innovaatioyliopistoa markkinoidaan nyt Aalto-yliopistona, jonka logo A? kertoo neuvottomuuden jatkumisesta. Aallon harjalla voi yritt\u00e4\u00e4 ratsastaa, mutta Suuri Aalto voi tsunamin tapaan huuhtoa pois lopunkin substanssin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kaupunkilaisten olohuone, esim. Keskustakirjastosta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tarkoitus on luoda mielikuva kaikille avoimista yhteisist\u00e4 paikoista ja kodikkaasta ihmisl\u00e4heisyydest\u00e4, mill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 todellisuuden kanssa. (Fasadin henki, 2001.) K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n taikasanana mm. Keskustakirjaston yhteydess\u00e4 piilottamaan hankkeen ajajien pakkomiellett\u00e4 uudisrakennuksesta, jonka he kuvittelevat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kaikki Pasilan p\u00e4\u00e4kirjastoon nelj\u00e4nnesvuosisata sitten asetetut mutta toteutumattomat toiveet. Mikko Leistin selvitys Keskustakirjastosta (2007) kuvasi monenmoisia toimintoja, mutta ei kirjoja tai lehti\u00e4 eik\u00e4 niiden lainausta. Kuinka ohueksi voivat kirjastoihmiset p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ydintoiminnan ilman ett\u00e4 kirjastonimikkeelt\u00e4 putoaa pohja: el\u00e4\u00e4k\u00f6 kirjaston henki yh\u00e4, vaikka konkretiaa ei n\u00e4y? Ja miksi kirjastoon pit\u00e4isi julkisin varoin rakennuttaa ravintola-, kahvila-, n\u00e4yttely- ja kokoustiloja ja yleinen saunakin, kun niit\u00e4 on keskustassa muutenkin? Radikaali s\u00e4\u00e4st\u00f6ehdotukseni: ulkoistetaan ne! Varataan kirjasto kirjoille ja niiden lainaamiselle, ne ovat kaupunkilaisille t\u00e4rkeit\u00e4. Muuten olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Postitalo sopisi t\u00e4ydellisesti uuden Keskustakirjaston paikaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>*<\/p>\n\n\n\n<p>Lukekaa syyskuussa ilmestynyt kaupunkikolumni, Marc Schalenbergin kirjoitus Kjell West\u00f6n Helsingist\u00e4!<\/p>\n\n\n\n<p>Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>\n\n\n\n<p>10.10.2009<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Design, esim. design-hotelli. Ennen, 1950-luvulla design tarkoitti korkeatasoista suunnittelua ja valmistusta, esim. Finnish design. Nyt, 2000-luvulla sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n taikasanana peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huonoa laatua ja kyseenalaista valmistelua kuten Katajanokan \u00f6kyhotellihankkeessa. Design-sanalla omien etujensa ajajat pyrkiv\u00e4t nostamaan suunnitelmansa asiantuntijoiden asiaksi, kaupunkilaisten el\u00e4m\u00e4nkokemuksen yl\u00e4puolelle ja heid\u00e4n arvostelunsa tavoittamattomiin. Design-sana korostaa kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 ja muodikkuutta. Samalla se ilmaisee kyvytt\u00f6myytt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 historiallisia &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2009\/10\/10\/10-2009-taikasanoja-kaupungin-hallintaan\/\" class=\"more-link\">Continue reading<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;10\/2009: Taikasanoja kaupungin hallintaan&#8221;<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/372"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=372"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/372\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":374,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/372\/revisions\/374"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=372"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=372"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=372"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}