Kaupunkitutkimuksen p\u00e4ivien t\u00e4m\u00e4nvuotinen teema on \u0094Oikeus kaupunkiin\u0094 \u0096 tai oikeastaan \u0094Oikeus kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n\u0094. Kun keskustelimme teemasta Seuran hallituksessa viime syksyn\u00e4, en niink\u00e4\u00e4n ajatellut kaupunkitutkimuksen klassikkoa Henri Lefebvre’\u00e4 ja h\u00e4nen kirjaansa \u0094Le droit \u00e0 la ville\u0094. Mieless\u00e4ni oli ennen muuta ajatus kaupungista juridiselta kannalta, monenlaisten oikeudellisten prosessien seurauksena.<\/p>\n\n\n\n
Juridiikkaa sis\u00e4ltyy sek\u00e4 kaavoitukseen ett\u00e4 rakentamiseen. Kaupunginvaltuuston hyv\u00e4ksym\u00e4 kaava on juridinen asiakirja, jonka reunaehdot on m\u00e4\u00e4ritelty laeissa, eri maissa eri tavoin. Arkkitehtuurikilpailujen havainnekuvilla ja pienoismalleilla voi olla suurikin merkitys kaupunkisuunnittelijan visioiden kuvaamisessa, mutta rakentamisen ohjaus tapahtuu vain laillisesti sitovan kaavan avulla. T\u00e4m\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt katveeseen keskusteluissa wau-arkkitehtuurista ja kansainv\u00e4lisist\u00e4 julkkisarkkitehdeista.<\/p>\n\n\n\n
Asemakaavojen kuvakieli on vaikeaa ja erityisen vaativaa kaupunkilaiselle on osata lukea kaavasta, mink\u00e4laisia muutoksia sen toteuttaminen tarkoittaisi todelliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Kaavoituksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole kehitetty kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamisen suuntaan. Suunnitellut uudisrakennukset kaavaluonnoksissa esitet\u00e4\u00e4n, mutta paikalla jo olevia rakennuksia, puita ja maastoa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 samasta piirroksesta l\u00f6yd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua omaa kaupunkiaan koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon – my\u00f6s suoraan, ei vain edustuksellisen demokratian muodossa – on uusimmassa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pyritty vahvistamaan. Asiantuntijuuteen nojaavassa yhteiskunnassa ei valtaa kuitenkaan anneta kaupunkilaisillekaan vapaaehtoisesti. Kun joidenkin vaativimpien asemakaavojen k\u00e4sittely etenee virkakoneistossa n\u00e4pp\u00e4rin tempuin luovimalla vahvan kansalaismielipiteen vastaisesti joskin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n sallimissa rajoissa, tulee asioihin vaikuttamaan pyrkiville kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ille tarve saada k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 juristin asiantuntemusta. Muutama vuosikymmen sitten kaupunkirakentamisesta innostuneita oikeustieteilij\u00f6it\u00e4 oli liikkeell\u00e4, mutta en\u00e4\u00e4 alue ei ole muodikas. Auttaisiko nyt, jos kaupunkilaisten oikeus kaupunkiin n\u00e4ht\u00e4isiin my\u00f6s ihmisoikeuskysymyksen\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Toinen oikeudellinen kentt\u00e4 liittyy kaupunkirakentamisen sopimuksiin. Puolueiden edustajat k\u00e4yv\u00e4t neuvotteluja erilaisten intressiryhmien, mm. valtion, yksityisten maanomistajien ja kiinnostuneiden rakennuttajien kanssa ja sopivat kesken\u00e4\u00e4n kaavoituskysymyksist\u00e4. Ongelmallista t\u00e4m\u00e4 on silloin, kun neuvotteluprosessista tai jopa tehdyist\u00e4 sopimuksista ei kaikkea tarpeellista tietoa anneta valtuutetuille eik\u00e4 kaupunkilaisille. Esimerkiksi Kampin kauppakeskuksen suunnitelman kohdalla perusteluna k\u00e4ytettiin rakennuttajan edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 liikesalaisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Kaupungin muutoksessa juridiset sopimukset, olivatpa ne sitten asemakaavoihin tai rakennusten toteutukseen liittyvi\u00e4, ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Kaupunkilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta oleellista ovat niiden kautta avautuvat mahdollisuudet parempaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Jos sopimuksen lopputulos on kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta suotuisa, ei yksityiskohtien neuvotteluun k\u00e4ytetty aika ole kulunut turhaan.<\/p>\n\n\n\n
Dagens Nyheteriss\u00e4 kerrottiin taannoin kampanjasta, jonka tavoitteena oli suojella ja vahvistaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 katoavia tai merkityksilt\u00e4\u00e4n ohentuneita sanoja. Kampanjaan osallistuvat adoptoivat sanoja sitoutumalla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n valitsemaansa ilmaisua useita kertoja. T\u00e4t\u00e4h\u00e4n voisi soveltaa kaupunkeihin. Adoptoikaamme paikkoja, joiden k\u00e4ytt\u00f6 on muuttunut tai muuttumassa tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4iseksi mutta joiden luonteen kaupunkikulttuurin osana haluaisimme elvytt\u00e4\u00e4. Toteutetaan adoptointi \u0094\u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jaloillamme\u0094: vietet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n aikaa niiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Sis\u00e4tilat ovat otollisia adoptiokohteita. Valitsisin heti Postitalon p\u00e4\u00e4salin ja Rautatalon hienon piazzan. Kiinteist\u00f6nomistajan suljettua Rautatalon julkiselta k\u00e4yt\u00f6lt\u00e4 voisi p\u00e4\u00e4sy sinne tosin olla hankalaa. Ulkona adoption kohdentaminen on vaikeampaa. Miten adoptoida paikka, jonka luonne on vaarassa ohentua kansainv\u00e4lisen kiinteist\u00f6sijoittajan pyrkiess\u00e4 rakentamaan siihen \u00f6kyhotellin? Riitt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 tuhannetkaan \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t jalat osoittamaan kaupunkilaisten kiinnostusta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 paikan historialliset merkitykset?<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkitilan adoptointi laajentaa omistusk\u00e4sitett\u00e4 oikeustieteen ahtaan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n ulkopuolelle. Ottaessaan julkisen kaupunkitilan osaksi omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kaupunkilaiset saavat samalla oikeuden kaupunkiin, omaan kaupunkiinsa.<\/p>\n\n\n\n
*<\/p>\n\n\n\n
Lukekaa Suvi Taljan kaupunkitutkimuskolumni \u0094Stadion ja kaupunki\u0094 h\u00e4nen t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 kotikaupungistaan Yhdysvaltain Bostonista! Seuran varapuheenjohtaja Marjaana Niemi on seuraavan kolumnin kirjoittaja.<\/p>\n\n\n\n
14.1.2010<\/p>\n\n\n\n
Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kaupunkitutkimuksen p\u00e4ivien t\u00e4m\u00e4nvuotinen teema on \u0094Oikeus kaupunkiin\u0094 \u0096 tai oikeastaan \u0094Oikeus kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n\u0094. Kun keskustelimme teemasta Seuran hallituksessa viime syksyn\u00e4, en niink\u00e4\u00e4n ajatellut kaupunkitutkimuksen klassikkoa Henri Lefebvre’\u00e4 ja h\u00e4nen kirjaansa \u0094Le droit \u00e0 la ville\u0094. Mieless\u00e4ni oli ennen muuta ajatus kaupungista juridiselta kannalta, monenlaisten oikeudellisten prosessien seurauksena. Juridiikkaa sis\u00e4ltyy sek\u00e4 kaavoitukseen ett\u00e4 rakentamiseen. Kaupunginvaltuuston hyv\u00e4ksym\u00e4 kaava … <\/p>\n