Eilen helsinkil\u00e4isen yl\u00e4koulun kev\u00e4tjuhlassa istuessani en ollut p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ainoastaan lukuvuotta vaan my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 vaihetta uuden tutkimushankkeeni kentt\u00e4t\u00f6ist\u00e4. Vuosi sitten aloin valmistella tutkimusta nuorista monikulttuurisen yhteis\u00f6n toimijoina ja syksyn kuluessa sain luvan aloittaa haastattelut ja havainnoinnit koulussa, jonka itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4juhlassa hyv\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 toivotettiin kaiken kaikkiaan 18 eri kielell\u00e4 \u0096 kaikilla niill\u00e4 \u00e4idinkielill\u00e4, joita koulun oppilaat ja opettajat edustivat.<\/p>\n\n\n\n
Monikulttuurisuus ja kulttuurien moninaisuus ei n\u00e4iden nuorten, kuten ei meid\u00e4n muidenkaan, kohdalla kuitenkaan rajoitu ainoastaan kielen, uskonnon tai etnisen taustan mukanaan tuomiin erilaisuuksiin. Siihen, mik\u00e4 koetaan samanlaiseksi tai erilaiseksi, tuo omat s\u00e4vyns\u00e4 my\u00f6s erilaiset nuorisokulttuurit ja nuorten itsens\u00e4 haastatteluissa korostamat erilaiset tavat suhtautua omaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Vuoden aikana olen tavannut erilaisia oppijoita, laajan joukon eri alan harrastajia (tenniksest\u00e4 joogaan ja yhteiskunnallisista nettikeskusteluista sirkuskouluun), tutkijaa karkuun rynt\u00e4\u00e4vi\u00e4 ja h\u00e4nt\u00e4 aktiivisesti l\u00e4hestyneit\u00e4 oppilaita; oppilaita, joiden kanssa on yhteinen kieli, ja oppilaita, joiden arkea voin yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vain havainnoimalla. Suurin \u0094kulttuurinen kriisi\u0094 tuntuikin koko kentt\u00e4ty\u00f6n aikana syntyv\u00e4n omassa mieless\u00e4ni kokiessani kyvytt\u00f6myytt\u00e4 ennakoida erilaisten kohtaamistilanteiden mukanaan tuomia haasteita.<\/p>\n\n\n\n
Tutkijana olen taiteillut kuuntelijan, kasvattajan ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n naisen roolissa, samalla kun periaatteellisella tasolla olen joutunut miettim\u00e4\u00e4n, miten erilaisuutta voi tutkia hienotunteisesti ilman erojen uusintamista. Lukuvuosi on kulunut oppilaiden mukaan houkuttelemisessa, sopivien tutkimusmenetelmien etsimisess\u00e4 ja kokeilemisessa, tutkimusteht\u00e4v\u00e4n tarkentamisessa ja oman tilan l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 uudessa kentt\u00e4yhteis\u00f6ss\u00e4ni \u0096 kaikki t\u00e4m\u00e4 toisinaan paremmalla, toisinaan huonommalla menestyksell\u00e4. Saldona on useita tunteja haastattelutallenteita ja muutama muistikirjallinen kentt\u00e4p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6j\u00e4, jotka kaikki odottavat purkua kes\u00e4n aikana.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4lleen olen p\u00e4\u00e4ssyt miettim\u00e4\u00e4n my\u00f6s omaa kaupunkitutkijan rooliani: Teen tutkimusta kaupungissa, mutta teenk\u00f6 kaupunkitutkimusta? Miten se, ett\u00e4 tutkin kulttuurien moninaisuutta juuri kaupungissa vaikuttaa tuleviin tulkintoihini? Itse olen kokenut koulun erilaisten erilaisuuksien kiteytym\u00e4ksi, sill\u00e4 milloin ja miss\u00e4 muualla el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ihminen tulee kohtaamaan samanlaista moninaisuutta. Ainakin omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni on ymp\u00e4r\u00f6ivien ihmisten joukko opiskeluun ja ammattiin siirtymisen my\u00f6t\u00e4 muuttunut nuoruusvuosia homogeenisemmaksi, vaikka Persoonia t\u00e4h\u00e4n joukkoon edelleen mahtuukin. Ent\u00e4 miten t\u00e4h\u00e4n erilaisuuksien kiteytym\u00e4\u00e4n vaikuttaa kaupungin rytmi, tarjolla olevien vaihtoehtojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 meit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kaupungissa vain yksinkertaisesti on niin monta?<\/p>\n\n\n\n
Syksyll\u00e4 minulla on paluu koulun arkeen: t\u00e4m\u00e4n lukuvuoden seiskat ovat silloin kaseja; koulutieni heid\u00e4n mukanaan jatkuu l\u00e4pi koko yl\u00e4asteen. Kenties t\u00e4n\u00e4 aikana selvi\u00e4\u00e4 sekin, millainen rooli kaupunkilaisuudella muiden kulttuuristen moninaisuuksien joukossa on heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Nyt t\u00e4m\u00e4 erilaisuuksien kiteytym\u00e4 on kuitenkin villin\u00e4 ja vapaana omassa urbaanissa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n: kaupunkitutkijan kentt\u00e4 on kes\u00e4lomalla!<\/p>\n\n\n\n
10.6.2010<\/p>\n\n\n\n
Pia Olsson<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Eilen helsinkil\u00e4isen yl\u00e4koulun kev\u00e4tjuhlassa istuessani en ollut p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ainoastaan lukuvuotta vaan my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 vaihetta uuden tutkimushankkeeni kentt\u00e4t\u00f6ist\u00e4. Vuosi sitten aloin valmistella tutkimusta nuorista monikulttuurisen yhteis\u00f6n toimijoina ja syksyn kuluessa sain luvan aloittaa haastattelut ja havainnoinnit koulussa, jonka itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4juhlassa hyv\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 toivotettiin kaiken kaikkiaan 18 eri kielell\u00e4 \u0096 kaikilla niill\u00e4 \u00e4idinkielill\u00e4, joita koulun oppilaat ja opettajat … <\/p>\n