![\"\"](\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/kuva-kannesta-rajattu.jpg\")
Siin\u00e4 miss\u00e4 julkisuutta ja yksityisyytt\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 historiantutkimuksen keskustelussa n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 on tarkasteltu varsin laajalti, niihin liittyv\u00e4 tilallinen n\u00e4k\u00f6kulma on ollut jokseenkin marginaalissa. Itse k\u00e4sitepari juontuu jo antiikista, mutta vasta 1600-luvulta alkavassa kehityksess\u00e4 voidaan hahmottaa t\u00e4h\u00e4n k\u00e4sitepariin liittyv\u00e4t modernit tilalliset merkitysyhteydet. <\/p>\n\n\n\n
Tutkin v\u00e4it\u00f6skirjassani Teksteist\u00e4 rakennettu kaupunk<\/em>i \u2013 Julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 1740\u20131810 t\u00e4m\u00e4n keskeisen k\u00e4siteparin ja sen tilallisten merkitysten n\u00e4yt\u00e4ytymist\u00e4 yhdess\u00e4 pohjoiseurooppalaisessa keskikokoisessa kaupungissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa t\u00e4m\u00e4n pitk\u00e4kestoisen prosessin n\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 yhden keskikokoisen kaupungin arjessa ja tiloissa. Tarkastelin, mill\u00e4 tavoin toisaalta fyysinen kaupunkitila ja toisaalta aikalaisten tilakokemus kuvastui 1700-luvun teksteiss\u00e4 ja aikalaisk\u00e4sitteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Historiantutkimuksen yksi suurimmista haasteista liittyy kieleen ja k\u00e4sitteisiin \u2013 pitk\u00e4n ajan kuluessa tapahtuneisiin merkityssiirtymiin ja merkitysten muutoksiin. Historioitsija ilmaisee, kirjoittaa ja julkaisee oman aikansa kielell\u00e4, mutta h\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 operoi tutkimansa aikakauden kielen ja k\u00e4sitteiden historiallisissa sedimenteiss\u00e4. Historioitsija on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 useinmiten vain kohtalaisin ennakkotiedoin varustettu muukalainen omituisten kirjoitettujen j\u00e4lkien keskell\u00e4. H\u00e4nen tutkittavakseen on l\u00e4hes aina p\u00e4\u00e4tynyt varsin satunnainen otanta menneisyydest\u00e4 s\u00e4ilynytt\u00e4 aineistoa. <\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 merkityst\u00e4 yhdell\u00e4 1700-luvun keskikokoisella kaupungilla, satojen kaltaistensa joukossa, sitten on historiantutkimukselle? V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 paljonkin, sill\u00e4 1600-luvun lopun ja 1700-luvun uudenlaisen julkisuuden ilmi\u00f6it\u00e4 \u2013 kahvihuoneita, katuvaloja, assembl\u00e9e-tanssiaisia, sanomalehdist\u00f6n synty\u00e4, ja monia muita ilmi\u00f6it\u00e4 \u2013 on tarkasteltu ennen kaikkea aikakauden suurkaupunkien n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n\n\n\n Keskikokoisten kaupunkien tutkimuksen merkitys kuvastuu vaikkapa kahvihuoneissa. T\u00e4m\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 omaksuttu instituutio kehittyi 1600-luvun lopun Lontoossa poliittisen seurustelun ja keskustelun areenaksi, uudenlaisen julkisuuden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ksi. 1700-luvun Euroopan suurkaupunkien kahvihuoneissa luettiin lehti\u00e4, k\u00e4ytiin debattia, juotiin kahvia ja muita juotavia \u2013 sek\u00e4 tupakoitiin runsaasti. <\/p>\n\n\n\n Turun ensimm\u00e4inen kahvihuone avasi ovensa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1743. Sen muutaman viikon mittainen tarina kuvastaa kiinnostavasti sit\u00e4, miten Tukholmasta omaksuttu uutuus ei aivan heti saanut turkulaisia puolelleen. Vain pari viikkoa kahvihuoneen avattuaan joutui s\u00e4\u00e4misk\u00e4ntekij\u00e4 Wilhelm Petter Gelhard maistraatin kuultavaksi, sill\u00e4 ylioppilaat olivat pelanneet uhkapelej\u00e4 ja juoneet paloviinaa kahvihuoneella y\u00f6kaudet. Gelhard lupasi suitsia kahvihuoneen menoa, mutta se katoaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen l\u00e4hteist\u00e4. H\u00e4n kaiketi siirtyi pysyv\u00e4sti s\u00e4\u00e4misk\u00e4ntekij\u00e4ksi ja j\u00e4tti kyseenalaisen sivuelinkeinonsa. Gelhardin kahvihuone monine seuraajineen kuvastaa sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 metropolien poliittisten keskustelujen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t olivat pienemmiss\u00e4 kaupungeissa varsin tavanomaisia, usein sivuelinkeinona yll\u00e4pidettyj\u00e4 anniskelupaikkoja. Yhteinen k\u00e4site \u2013 kahvihuone, kaffehus, coffee house \u2013 kuitenkin kuvastaa instituution ja ilmi\u00f6n ylirajaisuutta kaikkialla 1700-luvun Euroopassa. <\/p>\n\n\n\n Tutkimukseni tuo esiin jo aiemmin tunnetun julkisen ja yksityisen kahtiajaon puuttumisen tai toissijaisuuden 1700-luvun tilallisessa kulttuurissa. Jo aikaisemmassa tutkimuksessa on tuotu esiin t\u00e4m\u00e4n kahtiajaon modernin ymm\u00e4rrystavan soveltumattomuus 1800-lukua edelt\u00e4v\u00e4n maailman historialliseksi tulkintakehykseksi. Liian usein t\u00e4m\u00e4n kahtiajaon poissaolo, tai vasta muotoutumassa oleva hahmo, on kuitenkin tulkittu siten, ett\u00e4 varhaismodernien kaupunkien tilalliset rajapinnat olisivat olleet sumeita tai ep\u00e4selvi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Kun tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulma hahmotellaan aikalaisk\u00e4sitteiden ja -kielenk\u00e4yt\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohdasta, t\u00e4m\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4 tai sumea kuva kaupunkitilasta osoittautuu kyseenalaiseksi. Itse asiassa 1700-luvun turkulaiset hahmottivat kaupunkinsa tilallisia ja ajallisia rajapintoja hyvinkin selke\u00e4sti. Aikalaiskieleen ja -k\u00e4sitteisiin etsiytyv\u00e4 l\u00e4hestymistapa tuo esiin rikkaan kirjon tapauskohtaisia tilallisia luonnehdintoja. Vuoden 1734 laissa ja turkulaisissa teksteiss\u00e4 k\u00e4site yleinen tai yhteinen, allm\u00e4n, oli yleisin tilaan liittyv\u00e4 k\u00e4site, mutta useammin tilallisuuden hahmottamiseen k\u00e4ytettiin toisia k\u00e4sitteit\u00e4 sek\u00e4 tapauskohtaisesti muotoiltuja ilmaisuja. 1700-luvun ihmisten tilakokemus ei ollut sumea, vaikka yksityisen ja julkisen k\u00e4sitteet olivatkin tilallisessa merkityksess\u00e4\u00e4n l\u00e4sn\u00e4 vasta hiljaisina signaaleina. <\/p>\n\n\n\n Nimenomaan k\u00e4sitteet kytkev\u00e4t tutkimukseni my\u00f6s nykyhetkeen ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n keskusteluihin. 1700-luvun Ruotsin tavanomaisin tilallinen k\u00e4site yleinen on vaipunut taka-alalle, ja sen tilalla puhutaan nyky\u00e4\u00e4n julkisesta ja puolijulkisesta. Meill\u00e4 on toki yleisi\u00e4 k\u00e4ym\u00e4l\u00f6it\u00e4 ja Ranskassa sanotaan, ett\u00e4 viimeinen j\u00e4\u00e4nne yleisest\u00e4 tilasta on omakotiasujien velvollisuus puhdistaa talonsa edustalla kulkeva jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4 siell\u00e4 jokseenkin satunnaisesta lumesta. <\/p>\n\n\n\n Historiantutkimuksen teht\u00e4v\u00e4 on perustutkimuksen itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n arvon ohella her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tietoisuus siit\u00e4, miten nykyisyytemme on rakentunut. Julkisen tilan intressiristiriidat eiv\u00e4t ole uusi asia. Kaupunkiyhteis\u00f6jen erilaisten ryhmien ja julkisen vallan v\u00e4lill\u00e4 on aina k\u00e4yty debattia siit\u00e4, kenelle julkinen tila kuuluu ja mit\u00e4 siell\u00e4 saa tehd\u00e4. L\u00e4hinn\u00e4 k\u00e4sitteet ja niiden merkitykset muuttuvat pitk\u00e4kestoisessa ajan virrassa.<\/p>\n\n\n\n 29.06.2017<\/p>\n\n\n\n Panu Savolainen<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viime kes\u00e4n\u00e4 l\u00e4nsimaailmassa tapahtui yksi ihmisten tilank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4sti mutta ilmeisen hetkellisesti mullistanut ilmi\u00f6. Hein\u00e4kuun lopulta alkaen mediassa sai kyll\u00e4stymiseen asti t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 Pok\u00e9mon Go -peli\u00e4 koskeviin uutisiin, katsauksiin ja analyyseihin. Joitain julkisessa tilassa omassa kuplassaan parveilevat pelaajat \u00e4rsyttiv\u00e4t \u2013 toiset kokivat sen kaupunkitilaa el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Uudenlainen kaupunkitilaan kietoutuva peli pakotti my\u00f6s julkisen vallan ja median kartoittamaan sallitun … <\/p>\n