{"id":325,"date":"2018-04-17T20:14:00","date_gmt":"2018-04-17T17:14:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=325"},"modified":"2021-04-09T12:16:01","modified_gmt":"2021-04-09T09:16:01","slug":"04-2018-eliel-saarisen-varjo-kirja-arvio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2018\/04\/17\/04-2018-eliel-saarisen-varjo-kirja-arvio\/","title":{"rendered":"04\/2018: Eliel Saarisen varjo (kirja-arvio)"},"content":{"rendered":"

Kaupungin piirteet \/ Stadens pr\u00e4gel \/ Outlining a city<\/em><\/strong>, toim. \/ red. \/ ed. Juha Ilonen. Stiftelsen Pro Helsingfors, Pro Helsinki -s\u00e4\u00e4ti\u00f6, 2017, 240 s.\/p.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Moderni eurooppalainen suurkaupunki oli muotoutumassa 1900-luvun alussa. Kun sadantuhannen asukkaan merkkipaalu ylittyi, tarvittiin perustavasti uudenlaisia keinoja ohjata rakentamista. Kaupunkisuunnittelusta tuli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa suurkaupungin muutosten hallintaa.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisi\u00e4 virtauksia seurattiin Suomessa tarkasti, mik\u00e4 n\u00e4kyi kaavasuunnitelmissa, tekij\u00f6in\u00e4 maan johtavia arkkitehteja kuten Eliel Saarinen, Bertel Jung, Lars Sonck, Birger Brunila ja Otto-I. Meurman. Visioissaan rohkein heist\u00e4 oli Saarinen, joka Suur-Berliini-kilpailun tulosten (1910) innoittamana ja liikemies Julius Tallbergin rahoittamana laati Suur-Helsinki-suunnitelman yhteisty\u00f6ss\u00e4 Jungin kanssa. Suunnitelman julkisti Tallbergin 1917 perustama Pro Helsingfors -s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Satavuotisp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 johdosta s\u00e4\u00e4ti\u00f6 on julkaissut kolmikielisen juhlakirjan \u201dKaupungin piirteet\u201d, jonka \u201dkaupunki\u201d on Helsinki. Sen kaunistaminen on alusta saakka kuulunut s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tarkoituksiin. Kirjan toimittaja, valokuvaaja ja graafinen suunnittelija on Juha Ilonen, ja kirjoittajia on kaikkiaan 22.<\/p>\n\n\n\n

Kirjaan on koottu pitempi\u00e4 kirjoituksia, historiallisia karttoja, vanhoja ja kirjaa varten otettuja uusia valokuvia sek\u00e4 parikymment\u00e4 vinjettim\u00e4ist\u00e4 teksti\u00e4 kirjoittajien suhteesta Helsinkiin.<\/p>\n\n\n\n

Yhdistelm\u00e4 on ep\u00e4tavallinen. Keit\u00e4 varten kirja on tehty ei ilmene. N\u00e4ytt\u00e4vyys ja suuri koko viittaavat lahjakirjaan, jota ei ole tarkoituskaan lukea tarkasti. L\u00e4hdeviitteet osassa kirjoituksia voisivat kertoa tutkimukseen perustuvasta kirjasta, jos niiss\u00e4 kaikissa olisi sovellettu tieteellisi\u00e4 kriteerej\u00e4. Vai onko kyse taidekirjasta? Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Helsingin kaupunkisuunnittelua seuraavat lukijat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t kirjasta kiinnostavia asioita.<\/p>\n\n\n\n

Pitemmiss\u00e4 kirjoituksissa aiheiden kirjo on laaja. Itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelman lis\u00e4ksi kirjoittajat k\u00e4sittelev\u00e4t muun muassa Suomenlinnaa, kartanoita, puistosuunnitelmia, rantoja, uusia tornisuunnitelmia, liikenneverkkoa ja dokumenttielokuvien Helsinki\u00e4. Kaupungin piirteisiin eiv\u00e4t sit\u00e4 vastoin n\u00e4yt\u00e4 kuuluvan keskusta ja sen muutokset, kaupank\u00e4ynti, ty\u00f6 (paitsi tehdasty\u00f6), asuinalueet tai kaupunkiel\u00e4m\u00e4 yleens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Historian merkityst\u00e4 kaupungin rakentumiselle on k\u00e4sitelty monessa kirjoituksessa. Pieni helmi niiden joukossa on Rainer Knapaksen tutkielma 1800-luvun puistoista ja toteuttamattomista puistosuunnitelmista. Loppuosan kirjoittajien henkil\u00f6kohtaiset tunnelmapalaset, \u201desseiksi\u201d nimetyt tekstit kuitenkin ilman ajatusten kehittely\u00e4 tai liitt\u00e4mist\u00e4 kirjan teemoihin, vaikuttavat sattumanvaraisilta ja paikoin toisiaan toistavilta.<\/p>\n\n\n\n

Kuvituksessa on kirjan vahvuus. Suuri sivukoko tuo erityisen hienosti esiin vanhat kartat ja piirrokset. Historialliset valokuvat havainnollistavat valtavia muutoksia. Juha Ilosen kirjaa varten ottamat kuvat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t oman aikamme Helsingin runollisia piirteit\u00e4. Graafisesti ep\u00e4suhtaisia ovat aukeamat, joista toisen sivun peitt\u00e4\u00e4 yksi suuri kuva ja viereisen sivun teksteiss\u00e4 on k\u00e4ytetty pient\u00e4 kirjasinkokoa. Voiko kirjoitusten kuville alistettua asemaa t\u00e4m\u00e4n selvemmin osoittaa?<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuus on j\u00e4\u00e4nyt fragmentaariseksi. Kirjoittajien ajatuskulkua on toistuvien katkojen takia vaikea seurata, kun samalla aukeamalla on tekstej\u00e4 kolmella kielell\u00e4. Kokonaisn\u00e4kemys kaupungin piirteist\u00e4 \u2013 jos kirjan julkaisija, toimituskunta tai kirjoittajat ovat sit\u00e4 edes tavoitelleet \u2013 ei lukijalle v\u00e4lity.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan monia osia ei yhdist\u00e4 historiallisesti rakentunut kaupunki eik\u00e4 nykyinen Helsinki, vaan satavuotias Suur-Helsinki-suunnitelma, sekin vain ohuesti. Eliel Saarisen varjo on pitk\u00e4. *Kirjoitus on julkaistu hieman tiivistetyss\u00e4 muodossa Arkkitehti<\/em>-lehdess\u00e4 vol. 114, 4\/2017.<\/p>\n\n\n\n

17.04.2018<\/p>\n\n\n\n

Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaupungin piirteet \/ Stadens pr\u00e4gel \/ Outlining a city, toim. \/ red. \/ ed. Juha Ilonen. Stiftelsen Pro Helsingfors, Pro Helsinki -s\u00e4\u00e4ti\u00f6, 2017, 240 s.\/p.\u00a0 Moderni eurooppalainen suurkaupunki oli muotoutumassa 1900-luvun alussa. Kun sadantuhannen asukkaan merkkipaalu ylittyi, tarvittiin perustavasti uudenlaisia keinoja ohjata rakentamista. Kaupunkisuunnittelusta tuli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa suurkaupungin muutosten hallintaa. Kansainv\u00e4lisi\u00e4 virtauksia seurattiin Suomessa tarkasti, … <\/p>\n

Continue reading ”04\/2018: Eliel Saarisen varjo (kirja-arvio)”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/325"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=325"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/325\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":327,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/325\/revisions\/327"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=325"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=325"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=325"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}