{"id":284,"date":"2010-08-15T18:34:00","date_gmt":"2010-08-15T15:34:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=284"},"modified":"2021-04-09T12:15:37","modified_gmt":"2021-04-09T09:15:37","slug":"08-2010-urbaania-museoarkkitehtuuria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2010\/08\/15\/08-2010-urbaania-museoarkkitehtuuria\/","title":{"rendered":"08\/2010: Urbaania museoarkkitehtuuria"},"content":{"rendered":"

Tein retken Nykytaiteen museoon Kiasmaan saadakseni kaupunkitutkimustani varten tuoreita kokemuksia t\u00e4st\u00e4 yli 12 vuotta sitten avatusta nykyarkkitehtuurikohteesta. Osuin kes\u00e4n iloksi ripustettuun n\u00e4yttelyyn Ilja Glazunov ja Suomi <\/em>, joka museon omien sanojen mukaan \u0094l\u00e4hestyy Urho Kekkosen ajan Suomea taidemaailman ilmi\u00f6n kautta\u0094. Historiantutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta n\u00e4in ylev\u00e4sti muotoiltu tavoite toteutui n\u00e4yttelyss\u00e4 kovin kapeasti ja ep\u00e4analyyttisesti, ep\u00e4kiinnostavastikin. Konteksteja ei esitelty. Mutta milloin mainokset olisivat vastanneet todellisuutta!<\/p>\n\n\n\n

Museon arkkitehtuurin arviointiin n\u00e4yttely osoittautui kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hy\u00f6dylliseksi. Muistan Glazunov-kohun ajat hyvin. Kuvataiteesta ei silloinkaan ollut kyse. Yritysjohtajien ja poliitikkojen kannatti tehd\u00e4 riskisijoitus muotokuvatilaukseen, vaikka tuloksesta ei ollut varmuutta. Markkinaetua Neuvostoliitossa suhteessa kotimaiseen kilpailijaan oli saavutettavissa. Glazunovilta tilattu muotokuva oli lelu, joka Neuvostoliiton johdon yst\u00e4v\u00e4ksi julistautuneen piti saada \u0094koska kavereillakin on\u0094.<\/p>\n\n\n\n

Kiasman arkkitehtuuri oli oman aikansa Glazunov-muotokuva, muotilelu. 1990-luvun alussa, kun museon arkkitehtuurikilpailua valmisteltiin ja j\u00e4rjestettiin, Neuvostoliitto oli romahtanut eik\u00e4 liittymisest\u00e4 Euroopan unioniin keskusteltu edes eduskuntavaalien edell\u00e4. Nyt yst\u00e4vi\u00e4 haettiin toisesta ilmansuunnasta. Nykytaiteen mekka oli New York. Monilla oli kiire osoittaa Suomen ja Helsingin vahvat yhteydet rapakon taakse. Se, ett\u00e4 arkkitehtuurikilpailun voitti amerikkalaisen arkkitehdin Steven Hollin laatima ehdotus, oli odottamaton lis\u00e4etu. Sen avulla museo julisti kansainv\u00e4lisyytt\u00e4\u00e4n. Samalla medialle ja muille halukkaille avautui keino tulkita museosuunnitelmaa koskevat kriittiset puheenvuorot suomalaisten arkkitehtien katkeruudeksi menetetyst\u00e4 projektista.<\/p>\n\n\n\n

Museoon tulijalle aula on kalsea. Komeaan korkeaan tilaan ja paljaille seinille mahtuisi useampiakin nykytaiteen teoksia houkuttelemaan k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 peremm\u00e4lle. Kiasman peruskokoelmassa valittavissa olisi yli 9000 teosta, ja vaihtuvissa n\u00e4yttelyiss\u00e4 on esitelty t\u00f6it\u00e4 kansainv\u00e4lisilt\u00e4 taiteilijoilta Islannista Etel\u00e4-Afrikkaan ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Brasiliaan. N\u00e4yttelyjen esillepanot ovat vaihdelleet. Glazunov-n\u00e4yttelyn ripustus laskosteltuine sivuverhoineen ja rankomaisine piirustustelineineen oli teatraalinen. K\u00e4vij\u00f6iden joukossa n\u00e4ytti olevan 1970-luvulla el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aktiivisinta aikaa el\u00e4neit\u00e4, joista osa kuului tulleen museoon ensi kertaa. Museolle luotu pinnallinen imago on my\u00f6s torjunut joitakin k\u00e4vij\u00e4ryhmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kiasma suunniteltiin l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n irralliseksi kappaleeksi, er\u00e4\u00e4nlaiseksi j\u00e4ttil\u00e4isveistokseksi, jonka n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n katsoja huokaisee ihmetyksest\u00e4. Wau-arkkitehtuurin teho j\u00e4i kuitenkin lyhyeen. Jo nyt talo n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 loppuun kulutetulta ja vanhanaikaiselta. Rakennuksen vieress\u00e4 olevaa julkista tilaa ei hoideta: rullalautojen py\u00f6rist\u00e4 naarmuuntuneet kivipenkit, roskaisuus, julkisivussa hapsottavat nokeentuneet mainoslakanat ja auringon haalistama nurmikkoalue kertovat rakennuksen haltijoiden halusta rajata oma piirins\u00e4 tiukasti seinien sis\u00e4puolelle vastoin julkisen rakennuksen perinteist\u00e4 kaunistavaa vaikutusta milj\u00f6\u00f6seen. Kiasma on kuriositeetti, ei luonteva osa kaupunkia. Kaksitoista vuotta ei ole riitt\u00e4nyt kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 kaupunkikuvaan.<\/p>\n\n\n\n

Pariisin Mus\u00e9e du quai Branly<\/em> (2006) afrikkalaisen, aasialaisen ja amerikkalaisen taiteen kokoelmineen valmistui Seine-joen rantakortteliin keskelle porvariston hillitty\u00e4 charmia henkiv\u00e4\u00e4 kaupunginosaa. Huomiota on her\u00e4tt\u00e4nyt vain sen uudisrakennuksen wau-arkkitehtuuri, joka kooltaan rikkoo perinteisen korttelin mittakaavan, eiv\u00e4t teokset, eik\u00e4 niit\u00e4k\u00e4\u00e4n ole esitelty historiallisissa yhteyksiss\u00e4\u00e4n. Lontoon Tate Modern<\/em> (2000) modernin taiteen ja nykytaiteen kokoelmineen perustettiin entiseen voimalarakennukseen Thames-joen rantakortteliin keskelle kuihtuvaa ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n asuin- ja teollisuusaluetta. Museon vaikutus kaupunginosaan on ollut merkitt\u00e4v\u00e4, ei arkkitehtuurin vuoksi, vaan sen innostuksen ja uudistamistahdon seurauksena, jota alueen uusi julkinen toiminta toi mukanaan. Kiinnostusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 n\u00e4yttelyt ett\u00e4 uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n korjattu teollisuusrakennus.<\/p>\n\n\n\n

Millainen olisi ollut nykytaiteen museon vaikutus Helsingiss\u00e4, jos sille ei olisi vaadittu uudisrakennusta Eduskuntatalon tuntumaan, vaan se olisi sijoittunut esimerkiksi 1980-luvun lopulla teollisuusk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vapautuneeseen entiseen Sinebrychoffin panimoon Punavuoreen Hietalahden torin kulmaan?<\/p>\n\n\n\n

*<\/p>\n\n\n\n

Muistakaa kaupunkitutkimuskolumnit: kes\u00e4n kolumnistimme on ollut Seuran hallituksen j\u00e4sen Pia Olsson kirjoituksellaan Kentt\u00e4 kes\u00e4laitumella <\/em>. Uuden kolumnin kirjoittaja on kaupunkihistorioitsija Rainey Tisdale, joka vieraili Fulbright-tutkijana Helsingin yliopiston Collegiumissa ja Helsingin kaupunginmuseossa. H\u00e4nen kolumninsa otsikko on Coming to a Street Corner Near You <\/em>.<\/p>\n\n\n\n

15.8.2010<\/p>\n\n\n\n

Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tein retken Nykytaiteen museoon Kiasmaan saadakseni kaupunkitutkimustani varten tuoreita kokemuksia t\u00e4st\u00e4 yli 12 vuotta sitten avatusta nykyarkkitehtuurikohteesta. Osuin kes\u00e4n iloksi ripustettuun n\u00e4yttelyyn Ilja Glazunov ja Suomi , joka museon omien sanojen mukaan \u0094l\u00e4hestyy Urho Kekkosen ajan Suomea taidemaailman ilmi\u00f6n kautta\u0094. Historiantutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta n\u00e4in ylev\u00e4sti muotoiltu tavoite toteutui n\u00e4yttelyss\u00e4 kovin kapeasti ja ep\u00e4analyyttisesti, ep\u00e4kiinnostavastikin. Konteksteja ei … <\/p>\n

Continue reading ”08\/2010: Urbaania museoarkkitehtuuria”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/284"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=284"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/284\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":285,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/284\/revisions\/285"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=284"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=284"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=284"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}