Turun p\u00e4\u00e4kirjaston uusi osa avautui yleis\u00f6lle vuonna 2007. Kirjaston arkkitehtuuri her\u00e4tti ihailua alusta asti, ja olenkin viime vuosina saanut ilokseni esitell\u00e4 rakennusta useille ulkopaikkakuntalaisille. Nyt kun kirjasto on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo usean vuoden ajan, voi sit\u00e4 jo tarkastella my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tuliko siit\u00e4 sellainen kaikki kaupunkilaiset yhteensaattava olohuone, joksi se lanseerattiin? Kuinka pitk\u00e4lle ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n voidaan etuk\u00e4teen suunnitella rakennusten k\u00e4ytt\u00f6tapoja ja sit\u00e4, millaisen paikan rakennus kaupungissa ja kaupunkilaisten arjessa saa?<\/p>\n\n\n\n
Uuden kirjaston edellytykset olivat siin\u00e4 mieless\u00e4 hyv\u00e4t, ett\u00e4 vanhakin p\u00e4\u00e4kirjasto oli sijainniltaan loistava ja sis\u00e4tiloiltaan viihtyis\u00e4, vaikkakin r\u00e4nsistynyt. Asiakaskunta oli siis jo olemassa ja rakennuksen huonosta kunnosta olivat luultavasti k\u00e4rsineet enemm\u00e4n kirjaston ty\u00f6ntekij\u00e4t (ja kirjat!) kuin asiakkaat. Tarpeeseen kirjasto kuitenkin tuli, sill\u00e4 tilanahtaus alkoi olla tosiasia my\u00f6s asiakkaille.<\/p>\n\n\n\n
Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 kirjasto on suorastaan ylitt\u00e4nyt sille asetetut odotukset; siit\u00e4 on tullut juuri sellainen kaupunkilaisten olohuone kun kulttuurilaitoksen nykyaikana haluttaisiin olevan. Kirjastosta l\u00f6ytyv\u00e4t omat houkuttelevat tilansa kaikenik\u00e4isille, ja siell\u00e4 viihtyv\u00e4t teinit ja pikkulapset, mutta my\u00f6s tutkijat, tavalliset kaupunkilaiset ja kirjastossa p\u00e4iv\u00e4n lehden lukevat ohikulkijat. My\u00f6s yliopisto on jalkautunut kirjastoon, ja esimerkiksi monia kirjanjulkistamistilaisuuksia on pidetty kirjaston studiossa. Uskoisin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on mahdollista siksi, ett\u00e4 tilat ovat niin viihtyis\u00e4t. Akustiikka on onnistunut, portaikko on upea ja rauhallista tilaa on riitt\u00e4v\u00e4sti. Yksi h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vimmist\u00e4 seikoista on kuitenkin se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 viihtyisyys syntyy lasiseinien sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lasi on kiehtonut arkkitehteja ja kaupunkilaisia aina ensimm\u00e4isist\u00e4 n\u00e4yteikkunoista l\u00e4htien. Sen kiehtovuus piilee sen ilmeisimm\u00e4ss\u00e4 ominaisuudessa, l\u00e4pin\u00e4kyvyydess\u00e4, joka paitsi kevent\u00e4\u00e4 rakennuksen ilmett\u00e4, my\u00f6s mahdollistaa n\u00e4kym\u00e4n rakennuksen sis\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 ominaisuutta onkin pyritty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n rakennusten markkinointipuheessa. Suuret lasisein\u00e4t vaikkapa Helsingin Sanomatalossa ja tulevassa Musiikkitalossa viestitt\u00e4v\u00e4t, tai niiden halutaan viestitt\u00e4v\u00e4n, arkkitehtuurin keveytt\u00e4 ja avoimuutta mutta my\u00f6s rakennuksessa toimivien instituutioiden l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4. \u201dAvoimuus on Musiikkitalon keskeinen toiminta-ajatus\u201d, kerrotaan Musiikkitalon kotisivuillakin.<\/p>\n\n\n\n
Usein kuitenkin unohdetaan, ett\u00e4 vaikka lasi materiaalina mahdollistaa avoimuuden, se ei voi sit\u00e4 taata. Turhaan ei puhuta naisten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tai poliittisella urallaan kohtaamastaan lasikatosta; lasi voi materiaalina olla my\u00f6s torjuva ja esteit\u00e4 luova ja sen l\u00e4pin\u00e4kyvyys n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4. Siksi laajojen lasipintojen k\u00e4ytt\u00f6 kaupunkiarkkitehtuurissa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suuria riskej\u00e4. Jos rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6 ei perustu avoimeen toimintaan, ei arkkitehtuurin avulla voi luoda kaupunkilaisten olohuonetta, ja silloin lasi voikin vaikuttaa falskilta ja kylm\u00e4lt\u00e4. Ensimm\u00e4iset uutiset k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetusta Sanomatalosta kertoivat linnuista, jotka lensiv\u00e4t p\u00e4in ikkunoita ja taittoivat niskansa. T\u00e4m\u00e4 uutinen j\u00e4i monelle vahvaksi mielikuvaksi rakennuksen luonteesta.<\/p>\n\n\n\n
Turun kirjastossa lasin k\u00e4ytt\u00f6 on hillitty\u00e4 ja mittasuhteiltaan sopusuhtaista. Kadulle p\u00e4in oleva lasisein\u00e4 on lukupaikan vieress\u00e4. Uskoisin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4syy siihen, miksi rakennuksesta on tullut monelle niin t\u00e4rke\u00e4, l\u00f6ytyy kuitenkin kirjan kansien v\u00e4list\u00e4. Kirjaston arkkitehtuuri houkuttelee lukemaan ja rauhoittumaan. Se, mit\u00e4 ohikulkeva kaupunkilainen lasin takana n\u00e4kee, on kauniisti kehystetty lukeva ihminen.<\/p>\n\n\n\n
3.11.2010
Silja Laine<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Turun p\u00e4\u00e4kirjaston uusi osa avautui yleis\u00f6lle vuonna 2007. Kirjaston arkkitehtuuri her\u00e4tti ihailua alusta asti, ja olenkin viime vuosina saanut ilokseni esitell\u00e4 rakennusta useille ulkopaikkakuntalaisille. Nyt kun kirjasto on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo usean vuoden ajan, voi sit\u00e4 jo tarkastella my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tuliko siit\u00e4 sellainen kaikki kaupunkilaiset yhteensaattava olohuone, joksi se lanseerattiin? Kuinka pitk\u00e4lle ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n voidaan … <\/p>\n