\u201d50 % heist\u00e4 on syfiliksen ja syyhelm\u00e4n saastuttamia. heid\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olonsa mit\u00e4 suurin vaara yhteiskunnalle. Naiset ja lapset eiv\u00e4t uskalla k\u00e4yd\u00e4 ulkona pime\u00e4n tultua. Nuo puolivillit v\u00e4ijyv\u00e4t heit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in kirjasi p\u00e4iv\u00e4kirjaansa valtioneuvos, professori Eliel Aspelin-Haapkyl\u00e4 Helsingiss\u00e4 lokakuussa 1916. Pelkoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t \u201dpuolivillit\u201d olivat linnoitust\u00f6ihin tuotuja kiinalaisia, jotka her\u00e4ttiv\u00e4t kaupunkilaisissa uteliaisuutta ja pelkoja. Sota-ajalle tyypillisesti kaupungilla liikkui pian kiinalaisten saapumisen j\u00e4lkeen toinen toistaan hurjempia huhuja: heid\u00e4n kerrottiin sy\u00f6v\u00e4n kastematoja, sairastavan ruttoa, ahdistelevan naisia ja lapsia, pahoinpitelev\u00e4n miehi\u00e4 ja syyllistyneen tappoihin. Kokonaan vieraan kulttuurin edustajien ilmestyminen kotiseudulle ei ilahduttanut helsinkil\u00e4isi\u00e4 \u2013 ja kielimuuri esti l\u00e4hemm\u00e4t kontaktit.<\/p>\n\n\n\n
Jo ennen kiinalaisten saapumista oli helsinkil\u00e4inen lehdist\u00f6 ollut huolestunut juutalaisten elinkeinonharjoitusoikeuksien mahdollisesta laajentamisesta maan kaikkiin kaupunkeihin. Kun maahan sodan seurauksena syntyi paheneva pula-aika, ep\u00e4iltiin keinottelun ja pulan takana olevan suurten kaupunkien juutalaisten. Sodan aikana Helsinki \u201dpuhdistui\u201d muista kansalaisuuksista: aluksi kaupungista poistettiin akselivaltojen kansalaiset (saksalaiset, it\u00e4valtalaiset ym.) ja sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen ven\u00e4l\u00e4iset.<\/p>\n\n\n\n
Maailmansodan aikaiseen l\u00e4hdeaineistoon tutustuessa tulee usein tunne, ett\u00e4 lukee t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n helsinkil\u00e4isten verkkokeskustelua. Kiinalaisten paikalle voisi helposti vaihtaa maahanmuuttajat, romanit tai monet muut v\u00e4hemmist\u00f6t. Toiseus mietitytt\u00e4\u00e4 ja pelottaa edelleen.<\/p>\n\n\n\n
Monissa kaupunkisosiologian klassikoissa on todettu kaupunkiel\u00e4m\u00e4n paradoksin olevan, ett\u00e4 pienelle tiiviille alueelle asumaan hakeutuvilla ihmisill\u00e4 tuntuu olevan suurempi tarve erist\u00e4ytymiseen kuin yhteiseloon. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt nopeasti kasvaneissa kaupungeissa. Pohjanmaalta Helsinkiin tulleet hakeutuivat 1900-luvun alkupuolella pohjanmaalaisten asuttamille asuinalueille ja taloihin. New Yorkin asuinalueet jakautuivat pitk\u00e4\u00e4n siirtolaisten kansalaisuuksien mukaan. Uudessa ja kasvavassa kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 haettiin rajoja joka suuntaan: aiemmin tulleet pyrkiv\u00e4t erottumaan my\u00f6hemmin saapuneista, sosiaaliluokat toisistaan ja etniset v\u00e4hemmist\u00f6t pysytteliv\u00e4t omina ryhmin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ja sukupolvien vaihtuessa kaupunki on usein sulatusuuni, joka yhdist\u00e4\u00e4 lukuisat alaryhm\u00e4t yhteiseen paikalliseen identiteettiin \u2013 toki osin erotukseksi muista alueista ja uusista tulokkaista. Onnellisessa kaupungissa kaupunginosien rajoilla tapelleet pojat p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t my\u00f6hemmin naimisiin toisia ryhmi\u00e4 edustaneiden tytt\u00f6jen kanssa. Usein nuoret ovat omaksuneet tai kehitt\u00e4neet itsellens\u00e4 uuden asuinalueensa puhekielen ja kulttuurikoodiston \u2013 kuten esimerkiksi 1900-luvun alkuvuosien ty\u00f6l\u00e4iskaupunginosien nuoret slangin tai New Yorkin siirtolaiset englannin. Arvo Turtiaisen runon mukaisesti Polvij\u00e4rven ja Kiimingin yhtyess\u00e4 syntyy Helsinki.<\/p>\n\n\n\n
Integraatio edellytt\u00e4\u00e4 yhteiseloa. Varoittavista esimerkeist\u00e4 kuulimme mm. vuoden 2006 Kaupunkitutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4, professori Sebastian Roch\u00e9n t\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 salin kuvilla Pariisin palavista l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4, tai lukiessamme Tuomas Nevanlinnan aiempaa kolumnia Chicagon kaupunkirakenteesta ja turvattomuudesta. Kaupungin erilaisten asukasryhmien linnoittautuminen omille asuinalueilleen ja toiseuden torjuminen tuottavat entist\u00e4 suurempia pelkoja ja ep\u00e4luuloja. Ensimm\u00e4isen maailmansodan Helsingiss\u00e4 kiinalaishysterialla ei ollut katetta \u2013 vaikka kyseess\u00e4 ilmeisesti olikin pakkoty\u00f6h\u00f6n komennettu vankijoukko \u2013 ja juutalaissyyt\u00f6kset unohtuivat pian kun keinottelun huomattiin olevan koko kansan huvi. T\u00e4st\u00e4 huolimatta pelot \u2013 puolin ja toisin \u2013 olivat koettuna todellisia ja ohjasivat ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Marraskuun lopulla seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tilaisuudessa emerituskaupunkisuunnittelija Mikael Sundman nosti Helsingin 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien menestystarinaksi alueellisen segregaation v\u00e4hent\u00e4misen ja est\u00e4misen \u2013 varoittaen samalla aikojen olevan muuttumassa. Sundmanin ajattelun kanssa on helppoa olla samaa mielt\u00e4. Kaupungissa asutaan yhdess\u00e4 muiden ihmisten kanssa, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ole mahdollista, jos ei v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin siedet\u00e4 ja hyv\u00e4ksyt\u00e4 my\u00f6s omasta taustasta poikkeavia kanssakaupunkilaisia. Erilaisten kulttuurien ja sosiaaliryhmien kohtaamisesta taisi osaltaan olla kyse my\u00f6s ajankohtaisessa kertomuksessa, jossa kerrotaan tapahtumista Betlehemiss\u00e4 parituhatta vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n
Mukavaa joulun odotusta kaikille!<\/p>\n\n\n\n
9.12.2010
Samu Nystr\u00f6m<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\u201d50 % heist\u00e4 on syfiliksen ja syyhelm\u00e4n saastuttamia. heid\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olonsa mit\u00e4 suurin vaara yhteiskunnalle. Naiset ja lapset eiv\u00e4t uskalla k\u00e4yd\u00e4 ulkona pime\u00e4n tultua. Nuo puolivillit v\u00e4ijyv\u00e4t heit\u00e4.\u201d N\u00e4in kirjasi p\u00e4iv\u00e4kirjaansa valtioneuvos, professori Eliel Aspelin-Haapkyl\u00e4 Helsingiss\u00e4 lokakuussa 1916. Pelkoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t \u201dpuolivillit\u201d olivat linnoitust\u00f6ihin tuotuja kiinalaisia, jotka her\u00e4ttiv\u00e4t kaupunkilaisissa uteliaisuutta ja pelkoja. Sota-ajalle tyypillisesti kaupungilla liikkui … <\/p>\n