Brisbane tulvan kourissa, Lontoon lentokent\u00e4t lumen saartamina, junaliikenne t\u00f6kkii lumen ja j\u00e4\u00e4n vuoksi p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla – monien arkea hankaloittavia ja vakaviakin uutisia maailman kaupungeista viime ajoilta. Ovatko nykykaupungit yh\u00e4 enemm\u00e4n luonnon voimien armoilla?<\/p>\n\n\n\n
Onko luonto siis pelottava voima urbaanissa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4? Ehk\u00e4 ilmastonmuutoksen edetess\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 voi yh\u00e4 useammin tuntua, mutta luonto my\u00f6s suojaa kaupunkeja: miten k\u00e4visik\u00e4\u00e4n tulvan yll\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 kaupungin jonka kaikki pinnat on asfaltoitu eik\u00e4 edes neli\u00f6sentti\u00e4 nurmikkoa? Pienikin viherkaistale auttaa kev\u00e4\u00e4n tullen lumien sulamisvesien ohjautumista maaper\u00e4\u00e4n kellarien asemesta. Viheralueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sade- ja tulvavesi\u00e4 l\u00e4p\u00e4isevien pintojen v\u00e4lille voi vet\u00e4\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyysmerkit. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta on perusteltua s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kaupunkivihre\u00e4\u00e4 kaikissa kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, toisin sanoen varmistaa sen riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 my\u00f6s kaupungin urbaaneimmissa osissa ja erityisesti tulva-aroilla alueilla.<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkiekologian ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden nimiss\u00e4 luontoa tuodaan kaupunkeihin uusissa muodoissa, kuten vaikkapa viherkattoina. Ne imev\u00e4t osansa sade- ja sulamisvesist\u00e4, sitovat p\u00f6ly\u00e4 ja vaimentavat melua. Viherkatot ovat yksi esimerkki siit\u00e4, miten luonnon hy\u00f6tyj\u00e4 koetetaan lis\u00e4t\u00e4 ja valjastaa ihmisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaupungeissa, joissa kaikki tila on kallista.<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkiluonto on korostuneesti ihmisen palveluksessa kun my\u00f6s kaupunkisuunnittelussa puhutaan ekosysteemipalveluista. Niill\u00e4 tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia hy\u00f6tyj\u00e4, sek\u00e4 aineettomia ett\u00e4 aineellisia. Yleinen ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuuden kasvu, kaupunkiluonnon taloudellisten arvojen tunnistaminen sek\u00e4 sen monimuotoisuuden hy\u00f6tyjen havaitseminen ovat lis\u00e4nneet ekosysteemipalveluihin liittyvien argumenttien voimaa suunnittelussa ja hallinnossa. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4vi hyvin ilmi mm. viime joulukuussa Helsingin yliopiston Viikin kampuksella j\u00e4rjestetyss\u00e4 seminaarissa, jonka otsikkona oli \u201dKaupunkiekologinen n\u00e4k\u00f6kulma kaupunkirakenteen eheytt\u00e4misess\u00e4 ja tiivist\u00e4misess\u00e4\u201d. Tilaisuus oli my\u00f6s hieno esimerkki siit\u00e4, miten uusia tutkimustuloksia voidaan tarjota hallinnon ja suunnittelun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tutkijoiden, kaavoittajien ja virkamiesten kohtaamisessa toteutettiin yliopistojen kolmatta teht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
On luonnon lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 kaupungissa toki muutakin kuin ekologista iloa: lajien monimuotoistumisen lis\u00e4ksi suomalaiset arvostavat edelleen kaupunkiluontoa osana asuinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4vi ilmi mm. tuoreessa URBA-tutkimusprojektissa, jossa pureuduttiin urbaanin asumisen tulevaisuuden konsepteihin. Suomalaisten asumiseen liitt\u00e4miss\u00e4 arvoissa luonto ja sen l\u00e4heisyys nousivat edelleen korkealle \u2013 aivan kuin heijastaen monia 1900-luvun kaupunkirakentamisen ihanteita: antiurbaaneja puutarhakaupunkeja, mets\u00e4kaupunkeja ja kaikkien ulottuville tarkoitettuja funktionalistisia vihervy\u00f6hykkeit\u00e4. Sanottiin mets\u00e4l\u00e4hi\u00f6iden betonielementtivoittoisesta rakentamisesta sitten muuten mit\u00e4 tahansa, ainakin alueille tyypillinen luonto vet\u00e4\u00e4 asukkailta pisteet kotiin. Monet suomalaiset arvostavat edelleen v\u00e4lj\u00e4\u00e4 yhdyskuntarakennetta, jossa on paljon vihre\u00e4\u00e4 ja avaria n\u00e4kymi\u00e4. URBA-hankkeessa havaittiin, ett\u00e4 asumisen arvot muuttuvat hitaasti: tulevaisuuden asumisen konsepteissakaan ei t\u00e4t\u00e4 voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta, eik\u00e4 se liene tarpeenkaan.<\/p>\n\n\n\n
Ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta tiivist\u00e4, urbaania yhdyskuntarakennetta pidet\u00e4\u00e4n tavoiteltavana. Kaupunkien tiivist\u00e4minen niiden viheralueita t\u00e4yteen rakentamalla ei kuitenkaan n\u00e4ytt\u00e4isi olevan kiistatta hyv\u00e4 asia ekosysteemipalveluiden tai ihmisten asumiseen liitt\u00e4mien arvojen ja arvostusten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kest\u00e4v\u00e4n kehitykseen liittyviss\u00e4 laskelmissa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 muisteta ottaa huomioon jo olemassa olevaan rakentamiseen sidottua ty\u00f6t\u00e4 ja energiankulutusta \u2013 muista niihin sidoksissa olevista arvoista puhumattakaan. Uuden rakentamisen ja vanhan korjaamisen kulutussuhde ei ole yksinkertainen yht\u00e4l\u00f6. Varsinkin jo rakennettuun panostamisen etuja olisi syyt\u00e4 tutkia nykyist\u00e4 enemm\u00e4n. Mutta t\u00e4m\u00e4 on jo sivupolku: jos puntariin asetetaan urbaanin ihmisen ja luonnon voimat, on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 kaupungit kattavat alle prosentin maapallon pinta-alasta, mutta kuluttavat 75% maailman energiasta. Luonto taitaa sittenkin olla enemm\u00e4n kaupunkien ja meid\u00e4n kaupunkilaisten armoilla kuin me luonnon.<\/p>\n\n\n\n
6.2.2011
Ulla Salmela<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Brisbane tulvan kourissa, Lontoon lentokent\u00e4t lumen saartamina, junaliikenne t\u00f6kkii lumen ja j\u00e4\u00e4n vuoksi p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla – monien arkea hankaloittavia ja vakaviakin uutisia maailman kaupungeista viime ajoilta. Ovatko nykykaupungit yh\u00e4 enemm\u00e4n luonnon voimien armoilla? Onko luonto siis pelottava voima urbaanissa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4? Ehk\u00e4 ilmastonmuutoksen edetess\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 voi yh\u00e4 useammin tuntua, mutta luonto my\u00f6s suojaa kaupunkeja: miten k\u00e4visik\u00e4\u00e4n tulvan … <\/p>\n