Kuuluisalta yhdysvaltalaiselta museoyhti\u00f6 Guggenheimilta on tilattu selvitys siit\u00e4, millainen uudenlainen taidemuseo voisi sijoittua sen sateenvarjon alla Helsinkiin. Gehry \u2013 kuuluisa losangelesilainen arkkitehti Frank Gehry, jonka suunnittelema taidemuseorakennus Espanjan Bilbaoon houkuttelee yh\u00e4 matkailijoita l\u00e4hes 14 vuotta avaamisensa j\u00e4lkeen \u2013 on ilmoittautunut halukkaaksi suunnittelemaan Helsingin Guggenheim-museon uudisrakennuksen, josta ei kuitenkaan kannata keskustella, ennen kuin tiedet\u00e4\u00e4n, millainen konsepti olisi tulossa. Bilbao-projektin rinnalla pit\u00e4isi kyll\u00e4 arvioida my\u00f6s Ison G:n Pariisiin suunnittelema American Center -kulttuurikeskus, joka jouduttiin sulkemaan 1996 puolisentoista vuotta avajaisten j\u00e4lkeen k\u00e4vij\u00f6iden puutteen takia (huolimatta maineikkaasta arkkitehdista!) ja joka avattiin sis\u00e4tiloiltaan muutettuna vasta 2005 toista tarkoitusta varten Ranskan valtion ostettua sen.<\/p>\n\n\n\n
Aalto-yliopisto haluaa keskitt\u00e4\u00e4 kolme korkeakouluaan samalle kampukselle, Alvar Aallon (todellisen Mega-A:n) suunnittelemaan Espoon Otaniemeen, jossa on suurin Ison A:n kolmesta korkeakoulusta. Jos tavoite toteutuu, Arabianranta ja Helsinki menett\u00e4v\u00e4t Taideteollisen my\u00f6t\u00e4 kaupunginosan syntyyn innoittaneen instituution. Yhteyksiksi korkeakoulujen v\u00e4lill\u00e4 eiv\u00e4t Ison A:n johdon mukaan riit\u00e4 tietoliikenteen tarjoamat verkot eiv\u00e4tk\u00e4 muut teknis-taloudelliset innovaatiot, joilla Iso A muuten haluaa profiloitua; tarvitaan henkil\u00f6kohtainen kontaktipinta 25.000 hengen yhteis\u00f6lle. Miksi Otaniemen laitokset eiv\u00e4t ennen Aalto-yliopiston perustamista olleet tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 vaikka sijoittuivat kiinni toisiinsa?<\/p>\n\n\n\n
Ison G:n selvityksess\u00e4 lupaavaa on sen kohdentaminen uuden museon toimintaan eik\u00e4 suomalaisittain tavanmukaisesti uudisrakennukseen. Rakennuksen suunnittelu, uuden tai vanhan, voidaan aloittaa vasta kun tiedet\u00e4\u00e4n, millaista konseptia ajetaan. Ja mit\u00e4 se tulisi maksamaan. T\u00e4t\u00e4 voisi soveltaa Ison A:n p\u00e4\u00e4rakennukseenkin.<\/p>\n\n\n\n
Toimintakonseptit ovat yksi asia; toisenlaisia kysymyksi\u00e4 liittyy niiden mahdollisten uudisrakennusten paikkoihin. Helsingin kaupunginjohto on tuonut Aalto-yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksen sijoituspaikaksi vaihtoehdon T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahdelta Musiikkitalon ja Sanomatalon tuntumassa. Jos Ison A:n p\u00e4\u00e4rakennus tulee T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahdelle, Iso K eli Keskustakirjasto voisi sijoittua Postitaloon. Toivoa siis viel\u00e4 on. Enso-Gutzeitin (nyt Stora E:n) p\u00e4\u00e4konttorin vieress\u00e4 on toinen tyhj\u00e4 tontti, jota joku on hotellihankkeen j\u00e4lkeen jo ehtinyt sovittaa Ison G:n museorakennukselle. Voisiko ajatella, ett\u00e4 ainakin Katajanokanrannan tontin tilanne j\u00e4\u00e4dytett\u00e4isiin still-kuvan tapaan, ehk\u00e4 jopa pitemm\u00e4ksi ajaksi, jos se edist\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeiden arvojen jatkuvuutta? Etel\u00e4sataman ”Kirjavaa satamaa” (hanketta, ei elokuvaa) voisi kehitell\u00e4 siit\u00e4 riippumatta.<\/p>\n\n\n\n
Joidenkin paikkojen merkitys s\u00e4ilyy historian virrassa. Korvaamattomia arvoja ei saa hukata ei-toivottuihin muutoksiin. Ovi on yh\u00e4 auki paremmille vaihtoehdoille. Kaupungin historiassa on my\u00f6s sen tulevaisuus; uudistuksissakin se on kaikkein kest\u00e4vin tie.<\/p>\n\n\n\n
Jokakev\u00e4isten Kaupunkitutkimuksen p\u00e4ivien teema on t\u00e4n\u00e4 vuonna ”Kaupungin rajoilla”. Ohjelma l\u00f6ytyy sivulta www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net . P\u00e4iv\u00e4t j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 5.\u20136.5. Tampereella. Ilmoittautukaa viimeist\u00e4\u00e4n 21.4.<\/p>\n\n\n\n
Ja kaupunkitutkimuskolumneja! Ulla Salmela kirjoitti helmikuun kolumnin ”Kaupungit luonnon armoilla \u2013 vai luonto kaupungin?”. Raine M\u00e4ntyl\u00e4 kirjoittaa kaupunkisuunnittelun ja -antropologian k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja trading zonesta. Sen teemat liittyv\u00e4t ”Planning for people” -symposiumiin, jonka j\u00e4rjestelyihin Seuramme osallistuu. Symposium j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 4.5., Kaupunkitutkimuksen p\u00e4ivien aattona, Helsingiss\u00e4 Tieteiden talolla. Seuraavan kolumnin kirjoittaa Matti Hannikainen.<\/p>\n\n\n\n
11.4.2011
Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kuuluisalta yhdysvaltalaiselta museoyhti\u00f6 Guggenheimilta on tilattu selvitys siit\u00e4, millainen uudenlainen taidemuseo voisi sijoittua sen sateenvarjon alla Helsinkiin. Gehry \u2013 kuuluisa losangelesilainen arkkitehti Frank Gehry, jonka suunnittelema taidemuseorakennus Espanjan Bilbaoon houkuttelee yh\u00e4 matkailijoita l\u00e4hes 14 vuotta avaamisensa j\u00e4lkeen \u2013 on ilmoittautunut halukkaaksi suunnittelemaan Helsingin Guggenheim-museon uudisrakennuksen, josta ei kuitenkaan kannata keskustella, ennen kuin tiedet\u00e4\u00e4n, millainen konsepti … <\/p>\n