{"id":254,"date":"2011-09-04T18:23:00","date_gmt":"2011-09-04T15:23:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=254"},"modified":"2021-04-09T12:15:35","modified_gmt":"2021-04-09T09:15:35","slug":"09-2011-lahikuvia-ja-perspektiiveja-eurooppaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2011\/09\/04\/09-2011-lahikuvia-ja-perspektiiveja-eurooppaan\/","title":{"rendered":"09\/2011: L\u00e4hikuvia ja perspektiivej\u00e4 Eurooppaan"},"content":{"rendered":"<figure class=\"wp-block-gallery columns-2 is-cropped\"><ul class=\"blocks-gallery-grid\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"487\" height=\"379\" src=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/taulu1.jpg\" alt=\"\" data-id=\"255\" data-full-url=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/taulu1.jpg\" data-link=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?attachment_id=255\" class=\"wp-image-255\" srcset=\"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/taulu1.jpg 487w, https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/taulu1-300x233.jpg 300w, https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/taulu1-16x12.jpg 16w\" sizes=\"(max-width: 487px) 100vw, 487px\" \/><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"472\" height=\"381\" src=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/taulu2.jpg\" alt=\"\" data-id=\"256\" data-full-url=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/taulu2.jpg\" data-link=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?attachment_id=256\" class=\"wp-image-256\" srcset=\"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/taulu2.jpg 472w, https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/taulu2-300x242.jpg 300w, https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/taulu2-16x12.jpg 16w\" sizes=\"(max-width: 472px) 100vw, 472px\" \/><\/figure><\/li><\/ul><\/figure>\n\n\n\n<p>Kev\u00e4tkes\u00e4n Pariisista l\u00f6ytyi kiinnostava n\u00e4yttely, Dans l&#8217;intimit\u00e9 des fr\u00e8res Caillebotte, peintre et photographe (Caillebotte-veljesten yksityisel\u00e4m\u00e4), joka toi Caillebotte-veljesten kuvat ensi kertaa yhdess\u00e4 yleis\u00f6n ulottuville. Gustave Caillebotte (1848 \u2013 1894) maalasi ja Martial Caillebotte (1853 \u2013 1919) valokuvasi 1800-luvun lopun nopeasti muuttuvaa Pariisin kaupunkikuvaa. Gustave C. oli koulutukseltaan juristi, osallistui Ranskan-Saksan sotaan 1870-luvun alussa, mutta omistautui sen j\u00e4lkeen maalaamiselle ja k\u00e4ytti varojaan tukeakseen k\u00f6yhempi\u00e4 taiteilijoita. Martial C. oli pianisti ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, mutta h\u00e4nen intohimonsa oli valokuvaus.<\/p>\n\n\n\n<p>Kummallekin Pariisi merkitsi urbaania el\u00e4m\u00e4ntapaa, teknist\u00e4 edistyst\u00e4 ja kansalaisten vapautta: modernia p\u00e4\u00e4kaupunkia. Napol\u00e9on III:n ja Pariisin prefektin paroni Haussmannin toimenpiteet 1850-luvulta 1870-luvulle toivat kaupunkilaisille leveit\u00e4 puiden reunustamia p\u00e4\u00e4katuja, rautatieasemia yhdist\u00e4v\u00e4n keh\u00e4radan, suuret kaupunkipuistot sek\u00e4 hygieniaa parantavan vesi- ja viem\u00e4r\u00f6intiverkoston. Bulevardeja pitkin ja niiden varrelle rakennettujen porvarishuoneistojen parvekkeilta avautui uudenlaisia n\u00e4k\u00f6aloja katumaisemaan ja sen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Niit\u00e4 Caillebotten veljeksetkin kuvasivat. Boulevard Haussmannin liikennesaareke, Oopperatalon risteyksen liikennett\u00e4 tai hiirenkorvilla oleva puistokadun puu, kaikki yl\u00e4viistosta, sateenvarjot ja kiilt\u00e4v\u00e4t katukivet Rue de Paris&#8217;n kaupunkikuvassa tai uuden aikakauden modernit liikennemuodot ja rautatiesillat valtavine mittasuhteineen \u2013 kuviin piirtyi Pariisi, jonka osia voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kaupunkimaisemasta viel\u00e4kin, pitk\u00e4lle toista vuosisataa my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Gustave Caillebotten teokset vertautuvat sek\u00e4 aihepiireilt\u00e4\u00e4n ett\u00e4 laadultaan aikalaisten t\u00f6ihin, sellaisiin kuin \u00c9douard Manet&#8217;n Parveke (1869), Edgar Degas&#8217;n Concorde-aukio (1875), Pierre-Auguste Renoir&#8217;in Moulin de la Galetten tanssiaiset (1876) ja Claude Monet&#8217;n Eurooppa-silta, Saint-Lazaren asema (1877). Caillebottea ei kuitenkaan pitk\u00e4\u00e4n aikaan luettu kuuluvaksi ranskalaisen maalaustaiteen keskeiseen historiaan, koska h\u00e4nen ei vaurautensa vuoksi tarvinnut myyd\u00e4 teoksiaan. Suuri yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4si n\u00e4kem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 vasta 1950-luvulla kun omaiset alkoivat tarjota niit\u00e4 yksityiskokoelmistaan, ostajina erityisesti yhdysvaltalaiset museot. Martial Caillebotten kaupunkivalokuvia, joita voisi verrata esimerkiksi Pariisin kaupungin historiatoimikunnan Charles Marvillelt\u00e4 tilaamiin, modernisaatiota tallentaneisiin valokuviin 1860- ja 1870-luvuilla tai \u00c9douard Atgetin vuosisadanvaihteen valokuviin, ei ole laajalti tunnettu aikaisemmin.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4yttelyn hienot rinnastukset, joihin sis\u00e4ltyi my\u00f6s kuvia Caillebotten kotiel\u00e4m\u00e4st\u00e4, heid\u00e4n maaseutuhuvilastaan, puutarhasta ja veneilyst\u00e4, kertoivat monipuolisesti siit\u00e4, millaisena Haussmannin Pariisin porvaristo kuvasi omaa maailmaansa. Kokonaisuus oli antoisa ja omaper\u00e4inen. Maalausten ja valokuvien pareista syntyi kolmas ulottuvuus, jossa maalausten v\u00e4rit, l\u00e4mmin tunnelma ja l\u00e4heisyys, jopa intiimi yksityisyys, limittyiv\u00e4t valokuvien optisesti tarkkaan mutta et\u00e4\u00e4nnytetymp\u00e4\u00e4n konkretiaan. Kuvaparien dialogi kertoi 1800-luvun j\u00e4lkipuolen Pariisista enemm\u00e4n kuin kumpikaan yksin. Bulevardeja pitkin avautui perspektiivej\u00e4 kauemmaksi, tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyt n\u00e4yttely on suljettu, mutta siihen voi viel\u00e4 tutustua kuvina: http:\/\/www.culturespaces-minisite.com\/caillebotte\/<\/p>\n\n\n\n<p>Linkist\u00e4 avautuvan sivun vasemmasta alakulmasta (Le parcours) p\u00e4\u00e4see n\u00e4yttelyn eri teemoihin sek\u00e4 kymmeniin maalauksiin ja valokuviin. Uusia kuvasarjoja avautuu yksitt\u00e4isten kuvien sivuilta. Englanninkielinen esittely l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4: http:\/\/www.musee-jacquemart-andre.com\/en\/jacquemart\/177-events\/?displayType=DetailALaUne&amp;eventId=606<\/p>\n\n\n\n<p>Jacquemart-Andr\u00e9-museon milj\u00f6\u00f6 soveltui erityisen hyvin Caillebotte&#8217;ien kuvien esittelyyn. Vuonna 1875 valmistuneen hienostuneen ja kauniisti s\u00e4ilytetyn kaupunkitalon rakennutti Ranskan vaikutusvaltaisimpiin perheisiin kuulunut, Saksan-Ranskan sotaan osallistunut, sotilasuransa ja kansanedustajan teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt pankkiiri ja taiteen ker\u00e4ilij\u00e4 \u00c9douard Andr\u00e9, joka my\u00f6hemmin avioitui taidemaalari N\u00e9lie Jacquemart&#8217;n kanssa. Kaupunkitalon sijainti boulevard Haussmannin varrella korosti taloudellisen vallan ja vauraiden perheiden el\u00e4m\u00e4ntapojen merkityst\u00e4 suurkaupungin modernisoinnissa 1800-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n\n<p>Pariisia reunustavissa pikkukaupungeissa on my\u00f6s kiinnostavia museoita. Suomalainen askelkivi on Alvar Aallon suunnitelman pohjalta rakennettu yksityishuvila Maison Louis Carr\u00e9 Pariisin l\u00e4nsipuolella Rambouillet&#8217;n l\u00e4hell\u00e4. Louis Carr\u00e9 (1897\u20131977) oli galleristi ja taidekauppias, jonka toiminta kietoutui modernin taiteen historiaan hieman samalla tavalla kuin \u00c9douard Andr\u00e9n omana aikanaan. Sek\u00e4 Andr\u00e9 ett\u00e4 Carr\u00e9 ker\u00e4siv\u00e4t ja esitteliv\u00e4t taidetta. Korttelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Jacquemart-Andr\u00e9-museosta sijaitsi Louis Carr\u00e9n toimisto, jonne h\u00e4n matkusti autollaan p\u00e4ivitt\u00e4in huvilaltaan. Huvilan arkkitehtoninen kokonaisuus on vuonna 1996 m\u00e4\u00e4ritetty historialliseksi monumentiksi, suojelukohteeksi. Suomen Kulttuurirahasto osti kiinteist\u00f6n 2006; se on nyt avoinna yleis\u00f6lle museona.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksityistalo Maison Louis Carr\u00e9 kaikkine detaljeineen on puhdaslinjaista Aallon arkkitehtuuria, samanlainen kuin kuvissa vastavalmistuneena vuonna 1959. Taloa kehyst\u00e4v\u00e4lt\u00e4 suurelta tontilta avautui aikanaan lavea laaksomaisema. Nyt valtavat puut katkaisivat n\u00e4kym\u00e4n; oli vain talo, ruohopeitteinen geometrisesti pengerretty maasto ja puusto tontin reunoilla, kuin toisinto pienoismallista mittakaavassa 1:1. Vaikutelma vahvistui sis\u00e4tiloissa, joissa oli esill\u00e4 joitakin rakennusta varten erityisesti suunniteltuja kalusteita ja valaisimia, osin prototyyppej\u00e4, sek\u00e4 muuta alkuper\u00e4ist\u00e4 irtaimistoa. Ty\u00f6huoneen kirjojen kerrottiin olevan Louis Carr\u00e9n j\u00e4ljilt\u00e4 ennallaan, muutamia valokuvia oli esill\u00e4 ja makuuhuoneiden vaatekaapeista l\u00f6ytyi Carr\u00e9-puolisoiden aitoja vaatekertoja, mutta kodilta talo ei en\u00e4\u00e4 vaikuttanut.<\/p>\n\n\n\n<p>Olen k\u00e4ynyt talossa aikaisemmin, 26 vuotta sitten, kun Louis Carr\u00e9n leski viel\u00e4 asui siell\u00e4. Muistikuvissani suuret maalaukset, ehk\u00e4 Fernand L\u00e9ger&#8217;n ja Pablo Picasson, hallitsivat keskeist\u00e4 hallitilaa ja siit\u00e4 laajenevaa olohuonetta. Aalto loi arkkitehtonisin keinoin tiloja taideteoksille ja niist\u00e4 nauttimiselle. Kun teokset nyt puuttuivat, puuttui samalla keskeinen konteksti, josta rakennuksen arkkitehtuuria tulisi arvioida. Vaatimattomilla voimavaroilla toimivassa museossa ei tietenk\u00e4\u00e4n voi esitell\u00e4 aitoja picassoja, mutta hyv\u00e4t v\u00e4rikopiot riitt\u00e4isiv\u00e4t suunnitellun ja alkuper\u00e4ist\u00e4 l\u00e4henev\u00e4n tunnelman tavoittamiseksi. Kertooko Maison Louis Carr\u00e9n nykytila siit\u00e4, millaisena rakennuksen s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 huolta kantaneet suomalaiset arkkitehdit ja arkkitehtuuria harrastavat vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t haluavat arkkitehtuuria esitell\u00e4? Nyt museo on dokumentti vain maailmankuulun arkkitehdin intentioiden toteutumisesta, ei siit\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jota varten arkkitehti talon suunnitteli ja joka viime k\u00e4dess\u00e4 mittaa arkkitehtuurin arvoja ja merkityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Vastap\u00e4\u00e4t\u00e4, saman kyl\u00e4tien varrella on Aalto-kohdetta paljon kuuluisampi rakennus, Jean Monnet&#8217;n koti, alkujaan maatilaan kuulunut olkikattoinen maalaistalo puutarhan keskell\u00e4. Kahden talon l\u00e4heisyys ei ole sattuma: asuessaan Luxembourgissa Monnet oli vuokrannut talonsa pariksi vuodeksi Carr\u00e9lle ja ehdottanut h\u00e4nelle l\u00e4hipeltojen ostamista oman talon paikaksi. Jean Monnet (1888\u20131979) oli jo Pariisin rauhankokouksessa 1919 ollut Ranskan kauppa- ja teollisuusministerin avustaja ja sen j\u00e4lkeen perustetun, YK:n edelt\u00e4j\u00e4n Kansainliiton varap\u00e4\u00e4sihteeri. H\u00e4n oli 1950 p\u00e4\u00e4arkkitehti my\u00f6s ns. Schuman-suunnitelmassa, josta syntyi Euroopan hiili- ja ter\u00e4syhteis\u00f6, Ranskan ja Saksan keskin\u00e4isen ep\u00e4luulon torjunut Euroopan rauhanomaisen kehityksen turvannut liitto, EU:n edelt\u00e4j\u00e4. Monnet asui t\u00e4ss\u00e4 kodissaan vuodesta 1945 kuolemaansa saakka ja siell\u00e4 h\u00e4n yhteisty\u00f6kumppaneineen loi Euroopan unionin perustan.<\/p>\n\n\n\n<p>Monnet&#8217;n talo muodosti hienon kokonaisuuden, jolla oli samanaikaisesti erityisen julkinen ulottuvuus osana yhteist\u00e4 eurooppalaista historiaamme ja yksityinen ulottuvuus modernin Euroopan vaikuttajan kotina. Monnet&#8217;n el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 ja h\u00e4nen perhe-el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 olivat tiloissa l\u00e4sn\u00e4 sivup\u00f6ydill\u00e4, kirjahyllyiss\u00e4 ja seinill\u00e4 valokuvissa tytt\u00e4rist\u00e4 ja maailmankuuluista poliitikoista, kehystettyin\u00e4 kirjein\u00e4, jotka liittyiv\u00e4t Euroopan yhteis\u00f6n perustajien kanssak\u00e4ymiseen, ja kopioina virallisista yhteisty\u00f6sopimusasiakirjoista. Vanhan talon alakerran oleskelutilat avautuivat useampien suurten ranskalaisten lasioviparien kautta puutarhaan. Tunnelma talossa oli kodikas ja intiimi. Vaikka arkkitehtuuri ei ole nimekk\u00e4\u00e4n suunnittelijan ty\u00f6t\u00e4, rakennus ei vaikuttanut paikalta, jonka ominaisuudet olisivat olleet yhdentekevi\u00e4 siell\u00e4 tapahtuville ajatuksille, keskusteluille ja tapaamisille. Monnet&#8217;n talossa oli helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sen erityinen ilmapiiri oli tarjonnut otollisen ymp\u00e4rist\u00f6n koko Euroopan yhteist\u00e4 tulevaisuutta koskeneille keskusteluille.<\/p>\n\n\n\n<p>Carr\u00e9n talo muistutti modernia veistosta puiston keskell\u00e4 tai nykyajan linnaketta, jonka ulkosein\u00e4t sek\u00e4 vartioivat sis\u00e4tiloja ett\u00e4 piirsiv\u00e4t niiden rajat ulkotiloihin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja ehdottomasti. Siin\u00e4 miss\u00e4 Carr\u00e9n talo seisoi ylh\u00e4isess\u00e4 yksin\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n sulkeutuneena ja et\u00e4\u00e4ll\u00e4 kyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4, Monnet&#8217;n talo ulottui pienen kadun reunaan ja avautui maisemaansa vapaasti. Monnet&#8217;n talon sis\u00e4tilat ja taloon kiinni kasvanut vehmas puutarha sulautuivat toisiinsa eik\u00e4 niiden v\u00e4linen raja en\u00e4\u00e4 erottunut, ei ainakaan sin\u00e4 hehkuvana kev\u00e4tkes\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kun vierailin siell\u00e4. Ajattelin Monnet&#8217;n kaukon\u00e4k\u00f6ist\u00e4 visiota yhtenevist\u00e4 tavoitteista ja keskusteluja niiden saavuttamiseksi. Ajattelin yhteist\u00e4 Eurooppaa, jonka rajat ovat v\u00e4hitellen katoamassa.<\/p>\n\n\n\n<p>4.9.2011<\/p>\n\n\n\n<p>Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kev\u00e4tkes\u00e4n Pariisista l\u00f6ytyi kiinnostava n\u00e4yttely, Dans l&#8217;intimit\u00e9 des fr\u00e8res Caillebotte, peintre et photographe (Caillebotte-veljesten yksityisel\u00e4m\u00e4), joka toi Caillebotte-veljesten kuvat ensi kertaa yhdess\u00e4 yleis\u00f6n ulottuville. Gustave Caillebotte (1848 \u2013 1894) maalasi ja Martial Caillebotte (1853 \u2013 1919) valokuvasi 1800-luvun lopun nopeasti muuttuvaa Pariisin kaupunkikuvaa. Gustave C. oli koulutukseltaan juristi, osallistui Ranskan-Saksan sotaan 1870-luvun alussa, mutta omistautui &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2011\/09\/04\/09-2011-lahikuvia-ja-perspektiiveja-eurooppaan\/\" class=\"more-link\">Continue reading<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;09\/2011: L\u00e4hikuvia ja perspektiivej\u00e4 Eurooppaan&#8221;<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/254"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=254"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/254\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":259,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/254\/revisions\/259"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=254"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=254"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=254"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}