K\u00e4vin joitakin viikkoja sitten J\u00e4tk\u00e4saaren infokeskuksessa, jossa kuulin esityksen Helsinkiin suunnitteilla olevista uusista asuinalueista. Kantakaupungin entisten merellisten teollisuusalueiden lis\u00e4ksi asuinalueita nousee muun muassa Pohjois-Helsinkiin ja entisen Sipoon alueelle. My\u00f6s olemassa olevia asuinalueita tullaan t\u00e4ydennysrakentamaan. Helsingiss\u00e4 rakennetaankin nyt enemm\u00e4n kuin suurina l\u00e4hi\u00f6rakentamisen vuosina tai sata vuotta sitten, jolloin tiiviisti rakennetut Kallion ja T\u00f6\u00f6l\u00f6n asuinalueet syntyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
Helsinkiin l\u00e4hivuosina tai ainakin l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4 tulevista uusista asuinalueista on olemassa hienot suunnitelmat, joita kaupungin edustaja esitteli tilaisuudessa aidosti innostuneena. Esittelyst\u00e4 p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 mieleen j\u00e4i uuden kaupunkiasumisen urbaanin luonteen korostaminen hankkeen kuin hankkeen kohdalla. Selatessani my\u00f6hemmin kaupungin yll\u00e4pit\u00e4mi\u00e4 verkkosivuja huomasin saman urbaanin (yli)korostamisen. Tulevan J\u00e4tk\u00e4saaren slogan \u201dUrbaania kaupunkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 meren \u00e4\u00e4rell\u00e4\u201d, Kalasataman \u201dKulttuuria ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 kantakaupungin kainalossa\u201d ja Kruunuvuorenrannan \u201dKaupunkimaista asumista vartin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskustasta\u201d luovat jo hieman kuluneita mielikuvia kahviloista ja vilkkaista asukkaiden kohtaamispaikoista.<\/p>\n\n\n\n
Her\u00e4\u00e4 kysymys voiko kantakaupunkia olla alue, jolla ei ole menneisyytt\u00e4 asuinalueena? Onko sijainti riitt\u00e4v\u00e4 kriteeri, jolla aikaansaadaan kantakaupunkiel\u00e4m\u00e4\u00e4? 1990-luvulla rakennettu Ruoholahti todistaa, ett\u00e4 uusia kantakaupungin asuinalueita on mahdollista synnytt\u00e4\u00e4 onnistuneesti. Ruoholahti miellet\u00e4\u00e4n osaksi kantakaupunkia ja on kaiken lis\u00e4ksi elinvoimainen alue, jossa asukkaat viihtyv\u00e4t. Suunnittelijat tosin yh\u00e4 harmittelevat laman aikana s\u00e4\u00e4st\u00f6syist\u00e4 tehtyj\u00e4 kompromisseja ja edullisia ratkaisuja. Yksi n\u00e4ist\u00e4 on Ruoholahden liian yhten\u00e4inen vaalea yleiss\u00e4vy, joka nykysuunnittelijoiden mielest\u00e4 luo alueelle l\u00e4hi\u00f6m\u00e4ist\u00e4 vaikutelmaa. L\u00e4hi\u00f6m\u00e4isyys tuntuukin olevan ominaisuus mit\u00e4 tulee kaikin voimin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 nykyisess\u00e4 kaupunkisuunnittelussa.<\/p>\n\n\n\n
Helsinkiin tulevan uuden asumisen kaupunkimaisuus ei ole liitetty vain J\u00e4tk\u00e4saareen ja Kalasatamaan. Malmin rajalle tulevaa Alppikyl\u00e4\u00e4 ja Jakom\u00e4en viereen nousevaa Ormuspeltoa mainostetaan sanoilla \u201dKaupunkitaloja urbaaniin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n\u201d. Espoon ja Vantaan rajalle l\u00e4hitulevaisuudessa nousevia \u201dvirkeit\u00e4 kaupunkikyli\u00e4\u201d taas rakennetaan \u201dtiiviisti ja urbaanisti\u201d. Sotienj\u00e4lkeisen suomalaisen kaupunkisuunnittelun ylpeys, mets\u00e4l\u00e4hi\u00f6, ei en\u00e4\u00e4 kelpaa asumisen malliksi. L\u00e4hi\u00f6-sanaakaan ei kaupungin esittelysivuilta l\u00f6ydy edes 1960-luvun Myllypuron tulevaa rakentamista esittelevist\u00e4 teksteist\u00e4. Kun l\u00e4hi\u00f6iden kulta-aikana sotien j\u00e4lkeen korostettiin asumisen luonnonl\u00e4heisyytt\u00e4, pakoa kivikaupungista, on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Myllypuro liikunnan ja hyvinvointipalveluiden kaupunginosa, josta on vain \u201dKivenheitto Keh\u00e4lle\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Sama l\u00e4hi\u00f6-sanan vieroksuminen n\u00e4kyy my\u00f6s Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston vanhojen asuinalueiden perusparannushankkeessa, joka on nimetty Esikaupunkien renessanssiksi. Mukana on 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja alueita, joita viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten kutsuttiin l\u00e4hi\u00f6iksi, kuten Laajasaloa tai Kontulaa. Nyt en l\u00f6yt\u00e4nyt sanaa koko hankekuvauksesta. Kaupungilla on k\u00e4ynniss\u00e4 my\u00f6s L\u00e4hi\u00f6projekti \u2013niminen hanke, joka alkoi jo vuonna 1996, aikana jolloin sanaa sopi viel\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Muutama vuosi sitten alkaneen toimintakauden ohjelmaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n jo ajan henkeen sopivasti tunnuslauseella \u201dL\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 kaupunginosiksi, joissa tapahtuu\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Uutta suunnittelua vahvistetaan my\u00f6s uutta retoriikkaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja luomalla ajan henkeen sopivia mielikuvia. Nimet ovat vain nimi\u00e4, joten onko sill\u00e4 suurta v\u00e4li\u00e4 ollaanko l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4 vai kaupunkikyl\u00e4ss\u00e4? Urbaani kaupunkimaisuus tuntuu kuuluvan nykysuunnittelun suosikkiretoriikkaan ja l\u00e4hi\u00f6-mielikuva on jotain v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4\u00e4. Mutta mit\u00e4 tapahtuu kun aikakausi ja ideaalit vaihtuvat, tuleeko kaupunkimaisuus yhdistym\u00e4\u00e4n kliseen\u00e4 yhden aikakauden rakentamiseen? K\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 urbaani- sanakin loppuun?<\/p>\n\n\n\n
19.9.2011
Katri Lento<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
K\u00e4vin joitakin viikkoja sitten J\u00e4tk\u00e4saaren infokeskuksessa, jossa kuulin esityksen Helsinkiin suunnitteilla olevista uusista asuinalueista. Kantakaupungin entisten merellisten teollisuusalueiden lis\u00e4ksi asuinalueita nousee muun muassa Pohjois-Helsinkiin ja entisen Sipoon alueelle. My\u00f6s olemassa olevia asuinalueita tullaan t\u00e4ydennysrakentamaan. Helsingiss\u00e4 rakennetaankin nyt enemm\u00e4n kuin suurina l\u00e4hi\u00f6rakentamisen vuosina tai sata vuotta sitten, jolloin tiiviisti rakennetut Kallion ja T\u00f6\u00f6l\u00f6n asuinalueet syntyiv\u00e4t. Helsinkiin … <\/p>\n