Hein\u00e4kuussa 2010 astui voimaan uusi asunto-osakeyhti\u00f6laki, jonka tavoitteena on muun muassa lis\u00e4t\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6muotoisen asumisen turvallisuutta ja kannustaa osakkaita pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta huoneistoistaan aikaisempaa paremmin. Nykyisin noin nelj\u00e4nnes Suomen koko asuntokannasta on asunto-osakeyhti\u00f6iden omistuksessa. Erityisesti kaupunkien ja taajamien asuinkerros- ja rivitalot ovat usein asunto-osakeyhti\u00f6iden omistuksessa. Muissa maissa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muun muassa osuuskuntamuotoinen taloyhti\u00f6malli, joissa huoneistojen siirto on monimutkaisempaa kuin asunto-osakeyhti\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6iden velvoitteena on hoitaa asuinrakennuksia ja niiden ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Taloyhti\u00f6iden uudenlaiseksi toimintatavoitteeksi on tullut yhteis\u00f6llisyyden rakentaminen \u2013 my\u00f6s hyv\u00e4n ilmapiirin vaaliminen on t\u00e4rke\u00e4 osa ymp\u00e4rist\u00f6n vaalimista: taloyhti\u00f6t j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t talkoita, pihajuhlia ja muita tilaisuuksia, joiden tarkoitus on koota talon asukkaat yhteen ja tutustuttaa heid\u00e4t toisiinsa. Erilaisista vapaamuotoisista tilaisuuksista on tullut suosittuja, kun taas vuotuiset yhti\u00f6kokoukset kiinnostavat asukkaita l\u00e4hinn\u00e4 vain silloin, kun niiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n suuria remontteja.<\/p>\n\n\n\n
Yhteis\u00f6llisyys rakentuu yhteisist\u00e4 kokemuksista ja muistoista. Siksi asunto-osakeyhti\u00f6t haluavat vaalia menneisyytt\u00e4 my\u00f6s talohistoriikkiprojektien avulla. Historiikkihankkeiden tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4 talojen menneisyytt\u00e4, taloyhti\u00f6iden perustamista, talojen rakentamista, asukkaita ja osakkaita sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 vuosikymmenien aikana talossa sek\u00e4 talon korjauksia ja tapahtumia. Tavoitteena on ollut saada asukkaat ja osakkaat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kotitalojensa menneisyyden eri kerrostumia sek\u00e4 ketk\u00e4 ovat aikaisemmin asuneet huoneistoissa ja miten he ovat asuneet.<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6muoto syntyi Suomessa vuonna 1926 asunto-osakeyhti\u00f6lain my\u00f6t\u00e4. Lain tarkoitus oli helpottaa erityisesti kaupunkien taloyhti\u00f6iden rahoitusta ja rakennustoimintaa, turvata taloyhti\u00f6iden osakkaiden asema ja sitoa osakkeiden omistus huoneistojen hallintaan. Se oli maareformien ja muiden samantapaisten uudistusten tavoin osa vuoden 1918 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeist\u00e4 eheytt\u00e4mispolitiikkaan.<\/p>\n\n\n\n
Jo ennen varsinaista asunto-osakeyhti\u00f6muotoa Suomessa oli perustettu taloyhti\u00f6it\u00e4 1800-luvun lopulta alkaen. Ne liittyiv\u00e4t aikakauteen, jolloin suomalaiset alkoivat muuttaa maalta kaupunkeihin ja kaupungit alkoivat kasvaa. 1800\u20131900-lukujen vaihteessa suuriruhtinaskunnan p\u00e4\u00e4kaupungin Helsingin kasvu paisutti rakennustoimintaa. Aikaisemmin asuintalot olivat olleet p\u00e4\u00e4asiassa yhden omistajan tai perhekunnan omistuksessa. Kun en\u00e4\u00e4 ei ollut kannattavaa rakentaa matalia puutaloja kalliille kaupunkitonteille, kerrostalojen rakentaminen vaati paljon p\u00e4\u00e4omia. T\u00e4m\u00e4n vuoksi perustettiin taloyhti\u00f6it\u00e4, jotka mahdollisti my\u00f6s talousel\u00e4m\u00e4n kehittyminen. Niit\u00e4 perustettiin aluksi erityisesti Helsingiss\u00e4, sill\u00e4 muissa suurissa kaupungeissa kuten Viipurissa ja Turussa yhti\u00f6muotoiset talot eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet yht\u00e4 suosittuja. Helsingiss\u00e4 vuosina 1890\u20131910 rakennetuista 740 asuintalosta osakeyhti\u00f6t rakensivat yli 40 prosenttia, ja yhti\u00f6muotoisia asuinkerrostaloja rakennettiin aluksi erityisesti uusille asuinalueille kuten T\u00f6\u00f6l\u00f6\u00f6n, Ullanlinnaan ja Katajanokalle.<\/p>\n\n\n\n
Taloyhti\u00f6t olivat osa uutta kansalaisyhteiskuntaa, jossa kansalaiset saattoivat vaikuttaa oman asuinymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kehitykseen. Taloyhti\u00f6iden perustajaosakkaina kaupunkilaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vaikuttamaan oman kotitalonsa ja asuinymp\u00e4rist\u00f6n suunnitteluun ja rakentamiseen. Ensimm\u00e4iset talo-osakeyhti\u00f6t olivat ty\u00f6v\u00e4enasuinosakeyhti\u00f6it\u00e4, joiden osakkaat itse rakensivat oman talonsa nykyajan ryhm\u00e4rakentamisen tapaan. My\u00f6s virkamiesten ja liikemiesten uusi yritteli\u00e4s keskiluokka perusti Helsinkiin taloyhti\u00f6it\u00e4 kivikerrostalojen rakennuttamiseksi. Kolmas talo-osakeyhti\u00f6n perustajajoukko olivat rakennusmestarit ja muut rakennusalan ammattilaiset, jotka usein olivat aluksi mukana taloyhti\u00f6n toiminnassa ja my\u00f6s asuivat taloissa. My\u00f6hemmin 1900-luvun alun j\u00e4lkeen uusia kerrostaloja rakensivat en\u00e4\u00e4 rakennusyhti\u00f6t. N\u00e4in asukkaiden vaikutus omaan ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 suunnitteluun rakennusvaiheessa v\u00e4heni.<\/p>\n\n\n\n
Helsingin kerrostalot ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, ja monet kantakaupungin asuinkerrostaloista ovat jo yli 100-vuotiaita. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 talohistoriikit ovat tulleet suostutuiksi, kun taloyhti\u00f6t haluavat juhlistaa historiikilla juhlavuosiaan. Talohistoriaprojekteja on yleens\u00e4 kahdenlaisia: taloyhti\u00f6 teett\u00e4\u00e4 tutkimuksen historiantutkijalla, joka taloyhti\u00f6n ohjauksessa tekee kirjan, tai jotkut talon asukkaat tekev\u00e4t historiikin. Lopputuloksilla on yleens\u00e4 yht\u00e4 suuri ero kuin ammattilaisen ja amat\u00f6\u00f6rin tekemill\u00e4 huoneistoremonteilla: ammattitutkijan tekem\u00e4 kirja on historiantutkimusta, joka liitt\u00e4\u00e4 talon vaiheet osaksi yleist\u00e4 kehityst\u00e4 kuten kaupungin kasvua ja muutosta, kun taas \u201damat\u00f6\u00f6rihistorioitsijoiden\u201d tekem\u00e4t historiikit keskittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa itse talon vaiheisiin ja asukkaiden tarinoihin.<\/p>\n\n\n\n
Parhain lopputulos syntyy, kun talohistoriaprojekteissa asukkaiden ker\u00e4\u00e4m\u00e4t kertomukset ja muu aineisto yhdistyv\u00e4t ammattitutkijan tekem\u00e4\u00e4n tutkimusty\u00f6h\u00f6n. N\u00e4in syntynyt kirja ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kapea-alainen historiikki vaan historiateos, joka palvelee my\u00f6s muuta kaupunkitutkimusta ja historiantutkimusta. Tutkija on my\u00f6s ammattilainen kirjojen tekij\u00e4n\u00e4, joten h\u00e4nell\u00e4 on yleens\u00e4 my\u00f6s paras n\u00e4kemys siit\u00e4, millainen on tietokirja, jonka avulla talon arvostus nousee ja jonka avulla osakkaat ja asukkaat voivat olla ylpeit\u00e4 talostaan, ja miten kirjan avulla menneisyys tulee l\u00e4helle nykyp\u00e4iv\u00e4n kaupunkilaista ja antaa tartuntapintoja entisajan kaupungin arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
20.11.2011
Tero Halonen<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hein\u00e4kuussa 2010 astui voimaan uusi asunto-osakeyhti\u00f6laki, jonka tavoitteena on muun muassa lis\u00e4t\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6muotoisen asumisen turvallisuutta ja kannustaa osakkaita pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta huoneistoistaan aikaisempaa paremmin. Nykyisin noin nelj\u00e4nnes Suomen koko asuntokannasta on asunto-osakeyhti\u00f6iden omistuksessa. Erityisesti kaupunkien ja taajamien asuinkerros- ja rivitalot ovat usein asunto-osakeyhti\u00f6iden omistuksessa. Muissa maissa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muun muassa osuuskuntamuotoinen taloyhti\u00f6malli, joissa huoneistojen siirto on … <\/p>\n