Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on esitt\u00e4nyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle tornitalojen uudisrakentamisen periaatteiksi vy\u00f6hykemallia. Sen mukaan historialliseksi ydinkeskustaksi rajatulla alueella (A) olemassaolevasta rakennuskorkeudesta selv\u00e4sti poikkeavia ylikorkeita uudisrakennuksia ei sallittaisi er\u00e4it\u00e4 poikkeuksia lukuunottamatta. Muilla alueilla (B, C) olisi mahdollista rakentaa yli 16-kerroksisia uudisrakennuksia. Ehdotukseen liittyy raportti ja kartta, jolle on merkitty nykyiset ja suunnitellut ylikorkeat rakennukset.<\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4\u00e4 vy\u00f6hykemallissa on se, ett\u00e4 Kaupunkisuunnitteluvirasto tarkastelee ylikorkean uudistamisrakentamisen ehtoja periaatetasolla, tosin l\u00e4hinn\u00e4 vain tulevan kaupunkikuvan kokonaisuuden kannalta. Kaupunkihistorian n\u00e4k\u00f6kulma on j\u00e4\u00e4nyt raportissa ohuiden viittausten varaan. Vaikka raportissa esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s tornirakentamisen taloudellisia edellytyksi\u00e4, siihen ei sis\u00e4lly historiallista tarkastelua rakennusoikeuksien myynnist\u00e4 1920\u20131930-luvuilla ja 1950\u20131960-luvuilla tai kaupungin omistaman rakennusmaan luovutuspolitiikan muutoksista (vuokraus vs. myynti) eik\u00e4 kummankaan vaikutuksista kaupunkikuvaan, ylikorkeaan rakentamiseen tai rakentamisen yleisempiin ehtoihin.<\/p>\n\n\n\n
Tornien, ylikorkeiden talojen ja pilvenpiirt\u00e4jien rakentamisessa kyse on ennen muuta talouden kovista realiteeteista. Se, ett\u00e4 niiden vaikutuksesta my\u00f6s kaupunkilaisten milj\u00f6\u00f6 ja kaupunkikuva kenties vaurioituvat pysyv\u00e4sti, ei tornitalohankkeita ajavien rakennuttajien ja kiinteist\u00f6sijoittajien sek\u00e4 ilmeisesti er\u00e4iden kaupungin virkamiesten ja luottamushenkil\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkilaisen kannalta ongelmallista on vy\u00f6hykemallin sis\u00e4lt\u00f6: se, minne ylikorkeita uudisrakennuksia sallittaisiin ja miten enimm\u00e4iskorkeudet m\u00e4\u00e4ritett\u00e4isiin. Kaupunkisuunnitteluviraston periaatesuunnitelma sellaisena kuin sit\u00e4 on esitelty julkisuudessa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monessa kaupunkilaisessa pelkoa siit\u00e4, ett\u00e4 Pandoran lipasta historiallisen ydinkeskustan tuhoamiselle ylikorkeilla rakennuksilla ollaan avaamassa. Lontoon ja Tallinnan kaupunkikuvien kehitys viime vuosikymmenilt\u00e4 ovat varoittavia esimerkkej\u00e4 suunnasta, johon ei Helsingiss\u00e4 eik\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla tule edet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kartalle A- ja B-vy\u00f6hykkeiden v\u00e4linen rajaviiva on piirretty vapaalla k\u00e4dell\u00e4 niin, ett\u00e4 historiallisen ydinkeskustan reuna ei m\u00e4\u00e4rity nykyisten kaupunkirakenteellisten kokonaisuuksien pohjalta vaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti, osittain kortteleiden keskelt\u00e4. Onko tarkoituksena ollut luoda edellytyksi\u00e4 rajan l\u00e4heisyydess\u00e4 tontteja omistavien tahojen aloitteellisuudelle, jonka seurauksena oma tontti sijoittuisi, kenties rahallista korvausta vastaan, sopivasti ylikorkean uudisrakentamisen sallivalle puolelle rajaa?<\/p>\n\n\n\n
Historialliseen ydinkeskustaan, jonne Kaupunkisuunnitteluvirasto ei periaatteessa sallisi lainkaan uusia torneja, on osoitettu yksitoista ylikorkeaa uudisrakennusta jokseenkin perusteluitta. Niist\u00e4 kolme on merkitty Hietalahteen Telakkarantaan ja Merikorttelin keskelle, yksi Hanasaaren asuinterassitaloihin sek\u00e4 kuusi tornia Hernesaareen. (Ja miksi kartalle Museokadun ja Runeberginkadun kulmaan on nykyiseksi merkitty torni, jota ei ole todellisuudessa?)<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4tk\u00e4saari on rajattu kokonaan B-alueelle. Siit\u00e4 muutaman metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4, kadun toisella puolella, alkaa ylikorkealta rakentamiselta kielletty A-alue. J\u00e4tk\u00e4saareen A-alueen ulkopuolella Bulevardin ja Mechelininkatujen p\u00e4\u00e4tteeksi sijoittuvan tornin suunnitelmakin on jo pitk\u00e4ll\u00e4: yl\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n paksumman, hieman muotopuolen tornirakennuksen suunnitelman tilaaja on Katajanokalle hotellia havitellut norjalainen kiinteist\u00f6sijoittaja.<\/p>\n\n\n\n
T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden alueelle, suunnilleen Musiikkitalon ja Kiasman v\u00e4liin Eduskuntatalon eteen, on kartalla osoitettu uudisrakennus, ”campanile” (kellotorniko?), jota ei ole n\u00e4kynyt miss\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n asti hyv\u00e4ksytyss\u00e4 kaavassa eik\u00e4 yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n muussa suunnitelmassa. Miksi paikalle pit\u00e4isi rakentaa uusi torni? Kaupunkikuvan kannalta uusi ylikorkea rakennelma rikkoisi milj\u00f6\u00f6t\u00e4, jonka kohokohtia nyt ovat Rautatieaseman ja Kansallismuseon tornit sek\u00e4 kauempana kattojen takaa nouseva Tuomiokirkon torni.<\/p>\n\n\n\n
Torneja tai yleisemmin rakennusoikeuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 on esitetty Helsingin kortteleihin jo monessa historian aallossa. 1920-luvun lopulla, juuri ennen maan ensimm\u00e4isen Asemakaavalain s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4, kaupunki oli nostanut yleist\u00e4 maksimirakennuskorkeutta ja sallinnut tontinomistajien ylitt\u00e4\u00e4 sen rahakorvausta vastaan. Menettely osoittautui heti ep\u00e4onnistuneeksi erityisesti kaupunkikuvan suojelun kannalta. Ongelmallista oli my\u00f6s se, ettei lain edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 tasapuolisuutta ollut mahdollista toteuttaa, jos vain joillekin tontinomistajille olisi my\u00f6nnetty lupa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti korkeampaan rakentamiseen. Kaupunki ja valtio ryhtyiv\u00e4tkin kiireesti ostamaan yksityisten omistamia tontteja historiallisesta keskustasta, jotta empirekortteleiden yhten\u00e4inen rakennuskorkeus ja samalla kansallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n alueen arvo olisi mahdollista s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ennen kuin keinottelijat ehtiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilannetta hy\u00f6dykseen.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 ylikorkeilla rakennuksilla tavoitellaan? Virastop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tuomas Rajaj\u00e4rven mukaan korkea rakentaminen on ”t\u00e4m\u00e4n ajan trendi”: kun muualla tehd\u00e4\u00e4n torneja, pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4nkin saada niit\u00e4 Helsinkiin, siis. Mutta keiden trendi? Ylikorkeita kerrostaloja on suurkaupunkeihin rakennettu kautta aikojen yksityisen liike-el\u00e4m\u00e4n ja kiinteist\u00f6ill\u00e4 sijoitustuottoja tavoittelevien rakennuttajien toiveita t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kun kiinteist\u00f6sijoittaja tai h\u00e4nen palkkaamansa arkkitehti kutsuu torneja trendiksi, h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmaisua, jonka tarkoituksena on saada mahdollisimman moni kaupunkilainen ja kaupungin poliittinen p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4 kannattamaan hanketta. Samalla peitet\u00e4\u00e4n sen yksityistaloudelliset ulottuvuudet, siis se, ett\u00e4 tornin sallivalla asemakaavalla yksi rakennuttaja saa enemm\u00e4n rakennusoikeutta, enemm\u00e4n n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja enemm\u00e4n tuottoa p\u00e4\u00e4omalleen kuin toiset rakennuttajat.<\/p>\n\n\n\n
Ylikorkeiden uudisrakennusten hankkeissa ei ole kyse kaupunkikuvan kaunistamisesta tai kaupungin identiteetin vahvistamisesta maamerkkirakennuksilla, vaikka niit\u00e4 sellaisiin lahjapapereihin k\u00e4\u00e4rittyin\u00e4 tarjoillaankin kaupunkilaisten hyv\u00e4ksytt\u00e4viksi. Hankkeiden ydin on taloudellinen, t\u00e4sm\u00e4llisemmin sanottuna sijoittajien taloudellisten etujen edist\u00e4minen. Kiinteist\u00f6sijoittajan ja rakennuttajan kannattaa suostutella kaupunki mahdollisimman suuren rakennusoikeuden my\u00f6nt\u00e4miseen, mielell\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n erottuvana pilvenpiirt\u00e4j\u00e4n\u00e4 tai tornina tai h\u00e4mm\u00e4styst\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 wau-rakennuksena, joilla saavutetaan etuly\u00f6ntiasema suhteessa naapureihin. Kiinteist\u00f6sijoittajan taloudellinen j\u00e4nne on yht\u00e4 lyhyt kuin aikajakso asemakaavasuunnittelusta rakennuksen valmistumiseen; sen j\u00e4lkeen hankkeen voitot ovat kotiutettavissa ja sijoitettavissa uusiin tuottaviin projekteihin.<\/p>\n\n\n\n
1960-luvun kiihko keskustan liiketalojen rakentamiseen aiheutti kymmenien koristeellisten 1800-luvun lopulla valmistuneiden kaupunkitalojen purkuaallon, jonka seuraukset latteiden toimistolaatikoiden muodossa yh\u00e4 rikkovat Helsingin kaupunkikuvaa ja her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kysymyksi\u00e4 j\u00e4lkipolvissa. Kaupunkilaisille tornitalohankkeiden vaikutukset ovat pysyvi\u00e4, my\u00f6s silloin kun tulos ei ole toiveiden, tavoitteiden tai rakennuttajan antamien lupausten mukainen.<\/p>\n\n\n\n
Guggenheim-hanke eteni tammikuun toisella viikolla t\u00e4rke\u00e4n askeleen kohti konkretiaa, kun kaupungin s\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4 tilaama selvitys julkistettiin. Kaupunkilaiset ovat sen johdosta esitt\u00e4neet erinomaisia perusteltuja argumentteja. Oliko selvityksen tarkoituksena muutakin kuin kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 Atlantin kautta kuvauksia nykyisist\u00e4 suomalaisista museoista ja Helsingin et\u00e4isyyksist\u00e4 muun maailman metropoleihin? Jos oli, voi j\u00e4lkiviisaasti todeta, ett\u00e4 nyt tulostettua raporttia syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 eurooppalaisen kaupunkikulttuurin, museotoiminnan ja taidekent\u00e4n ajankohtaista analyysia Helsingin kaupunki olisi saanut tilaamalla selvityksens\u00e4 monitieteiselt\u00e4 tutkijaryhm\u00e4lt\u00e4 suomalaisesta yliopistosta. Vaarana olisi tietysti ollut se, etteiv\u00e4t tutkijat olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pit\u00e4neet Guggenheim-s\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 ainoana, edullisimpana tai edes oikeana keinona toteuttaa asetetut taiden\u00e4yttelyihin ja matkailuun liitetyt tavoitteet. Toivotaan, ett\u00e4 kaupunginvaltuusto ei kiiruhda ratkaisuun vaan malttaa varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa valmistellakseen rauhassa seuraavaa askelta.<\/p>\n\n\n\n
Kysymykset tornivisioista, kaupunkikulttuurista, br\u00e4ndeist\u00e4 ja kaupunkikuvasta ovat ajankohtaisia my\u00f6s tulevilla Kaupunkitutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4, joiden teemana on t\u00e4n\u00e4 vuonna ”Kaupunki kuvassa”. Kaupunkiel\u00e4m\u00e4n muotoja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useammin kuvien, mielikuvien ja visioiden kautta. Kysymme, keit\u00e4 varten kaupunkien identiteettej\u00e4, imagoja ja br\u00e4ndeja kehitet\u00e4\u00e4n. Onko yrityksi\u00e4, sijoituksia ja matkailijoita houkutteleva kaupunki tavoiteltava my\u00f6s erilaisten kaupunkilaisten arkiel\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta? Mik\u00e4 on historian kautta v\u00e4littyv\u00e4 kuva kaupungista? My\u00f6s kirjailijat ja kuvataiteilijat vaikuttavat siihen, mik\u00e4 kaupungissa koetaan merkitykselliseksi. Kuka omistaa kaupunkikuvan ja ketk\u00e4 saavat siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4? Helsingin kaksoisjuhlavuoden 2012 innostamana keskustelemme my\u00f6s Helsingin 200-vuotisesta historiasta p\u00e4\u00e4kaupunkina ja sen avaamista n\u00e4kymist\u00e4 tulevaisuuteen maailman designp\u00e4\u00e4kaupunkina.<\/p>\n\n\n\n
Monitieteiset Kaupunkitutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 3.\u20134.5.2012 Tieteiden talolla Helsingiss\u00e4. Call for Papers avautuu helmikuun alkup\u00e4ivin\u00e4 ja ohjelma julkistetaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Tervetuloa Kaupunkitutkimuksen p\u00e4iville!<\/p>\n\n\n\n