{"id":228,"date":"2012-05-31T18:00:00","date_gmt":"2012-05-31T15:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=228"},"modified":"2021-04-09T12:16:25","modified_gmt":"2021-04-09T09:16:25","slug":"05-2012-pitkia-perspektiiveja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2012\/05\/31\/05-2012-pitkia-perspektiiveja\/","title":{"rendered":"05\/2012: Pitki\u00e4 perspektiivej\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna on Helsingin juhlavuosi \u2013 koko kaupunki juhlii. P\u00e4\u00e4kaupunkina Helsinki muistaa 200-vuotista taivaltaan. Helsinki juhlii my\u00f6s Maailman muotoilup\u00e4\u00e4kaupunkina (World Design Capital), jonka n\u00e4k\u00f6kulmat painottuvat t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Sata vuotta sitten, kun Helsinki valmistautui viett\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupungiksi korottamisensa satavuotismuistop\u00e4iv\u00e4\u00e4, kaupungin asemakaava-arkkitehti Bertel Jung katsoi samalla tavoin sek\u00e4 menneeseen ett\u00e4 tulevaan. H\u00e4n kiinnitti huomiota siihen, miten kaupungin maa-alue oli pysynyt l\u00e4hes samana vuodesta 1812 vuosisadan lopulle saakka, vaikka asukasluku oli kasvanut ajoittain hyvinkin nopeasti. 1820-luvulla v\u00e4est\u00f6 kasvoi 7,000 asukkaasta (1820) kolminkertaiseksi yhden vuosikymmenen aikana, mutta tilaa uudisrakentamiselle riitti hyvin. Senaatintorin ymp\u00e4rille rakentuneella p\u00e4\u00e4kaupungilla oli kasvunvaraa joka ilmansuuntaan viel\u00e4 1800-luvun viimeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4, kun rautatie, elinkeinojen vapautuminen ja teollistuminen johtivat ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n kasvuun.<\/p>\n\n\n\n

Jung liitti nopean kaupungistumisen yleisemp\u00e4\u00e4n eurooppalaiseen kehykseen. Vuoden 1800 tienoilla Euroopassa oli ollut 22 asukasluvultaan sadantuhannen ylitt\u00e4nytt\u00e4 kaupunkia, mutta sata vuotta my\u00f6hemmin niit\u00e4 oli jo 158. Helsingiss\u00e4 oli vuonna 1908 108,000 asukasta, 31,8 prosenttia maan kaupunkilaisv\u00e4est\u00f6st\u00e4. Jung arvioi v\u00e4kiluvun kasvavan n. 350,000 asukkaaseen vuoteen 1940 menness\u00e4. (N\u00e4in tapahtui vuonna 1946.) Kaupungistumisen jatkuminen merkitsi 1910-luvulla kuitenkin uudenlaista tilannetta Helsingin historiassa. Kaupungin alue oli t\u00e4yttym\u00e4ss\u00e4, ja uudisrakentamista ohjautui ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lle maaseudulle, radanvarsiyhdyskuntiin ja huvilakaupunkeihin.<\/p>\n\n\n\n

Helsingin tulevaisuuden kannalta suotuisaa ja kansainv\u00e4lisesti poikkeuksellista vuonna 1912 olivat kaupungin omistamat suuret maa-alueet sen rajojen ulkopuolella. Ne turvaisivat kaupungin kehitt\u00e4misn\u00e4kym\u00e4t pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. Jungin Suur-Helsinki-visiossa kivikaupunki ulottui T\u00f6\u00f6l\u00f6st\u00e4 Ruskeasuolle, radanvartta Pasilaan ja Oulunkyl\u00e4\u00e4n sek\u00e4 Siltasaarelta Vanhaankaupunkiin. Huvila- tai puutarhakaupunkeja h\u00e4n suunnitteli Meilahteen ja Oulunkyl\u00e4\u00e4n. Berliinin, Wienin ja Bostonin suurten kaupunkipuistojen esimerkit innostivat Jungia hahmottelemaan Helsinkiin puistovy\u00f6hykkeen tai keskuspuiston, joka ulottui ratapihalta El\u00e4intarhan ja Pasilan kautta Oulunkyl\u00e4\u00e4n ja Vantaanjokilaaksoa seuraten K\u00e4pyl\u00e4n kautta takaisin keskustaan.<\/p>\n\n\n\n

Moni Bertel Jungin sata vuotta sitten esitt\u00e4mist\u00e4 visioista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toteutuneen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tarkasti. Helsingin laajalle ulottuva maaomaisuus tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta vuoden 1946 alueliitoksen my\u00f6t\u00e4, viiveell\u00e4, mutta juuri oikeaan aikaan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sodanj\u00e4lkeisten vuosikymmenien valtavaa rakentamistarvetta nopeasti kasvavassa p\u00e4\u00e4kaupungissa. Helsingin koko vuosisadan ajan soveltama maanomistuspolitiikka vaihtui myynti\u00e4 suosivaksi vasta 1990-luvun talouslaman seurauksena eik\u00e4 talouden parantuminen t\u00e4t\u00e4 linjaa korjannut. Sen vaikutukset tulevat ulottumaan hyvin pitk\u00e4lle tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Kun Helsinki puoli vuosisataa sitten 1962 vietti p\u00e4\u00e4kaupungiksi korottamisensa 150-vuotisjuhlaa, kaupunginvaltuusto teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen konsertti- ja kongressitalon rakentamisesta T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden \u00e4\u00e4reen. Helsinkil\u00e4iset saivat hienon lahjan. Finlandia-talo, jonka ensimm\u00e4inen vaihe valmistui 1971, piirsi Helsingin pysyv\u00e4sti maailmankartalle vuoden 1975 ETYK-kokouksen paikkana ja tunnuksena. Mit\u00e4 Helsingin kaupunki t\u00e4n\u00e4 vuonna p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 antaa lahjana helsinkil\u00e4isille tulevaisuutta varten?<\/p>\n\n\n\n

Saako esitt\u00e4\u00e4 toivomuksia? Toivon suurta lahjaa. Helsinkil\u00e4isille sopiva lahja, joka n\u00e4ytt\u00e4isi suuntaa pitk\u00e4lle tulevaisuuteen, on puistokatu. Valtuusto p\u00e4\u00e4tt\u00e4k\u00f6\u00f6n tehd\u00e4 Mannerheimintiest\u00e4 puistokadun, jonka puurivit jatkuisivat keskeytym\u00e4tt\u00e4 Erottajalta Ruskeasuolle ja jonka varrelta puita ei kaadettaisi moneen vuosikymmeneen, kenties ei koskaan. Vanhoista asemakaavoista n\u00e4kee, kuinka Heikinkatuja ja niist\u00e4 jatkunutta L\u00e4ntist\u00e4 viertotiet\u00e4, my\u00f6hemmin Turuntiet\u00e4, siis nykyist\u00e4 Mannerheimintiet\u00e4, on eri aikoina suunniteltu puistokaduksi. Vain katkelmia on toteutettu ja istutettuja puurivej\u00e4 on kaadettu. Yhten\u00e4isen\u00e4 jatkuva puistokatu olisi merkki vahvasta kaupunki-identiteetist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viisi ja puoli kilometri\u00e4 pitk\u00e4 Mannerheimintie puistokatuna liitt\u00e4isi Helsingin muiden eurooppalaisten p\u00e4\u00e4kaupunkien kulttuuriperint\u00f6\u00f6n. Mit\u00e4 olisi Berliini ilman Unter den Linden’i\u00e4\u00e4n ja Pariisi ilman Champs \u00c9lys\u00e9es’t\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 Praha ilman Vaclavsk\u00e9 n\u00e1m\u00easti’aan? Mit\u00e4 on moderni tulevaisuuden p\u00e4\u00e4kaupunki ilman vihreit\u00e4 linjojaan? Puistokatu tarjoaa pitk\u00e4n perspektiivin eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Seuran toiminnassa kev\u00e4\u00e4n kiinnostavana vierailukohteena oli Eduskuntatalo ja sen taideteokset. Eduskunnan intendentti, FT Liisa Lindgren tarjosi hienon kokemuksen ryhm\u00e4llemme. Vierailuperinnett\u00e4 jatketaan syksyll\u00e4, ehdotuksia kohteiksi?<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkitutkimuksen 10. p\u00e4iv\u00e4t toukokuun alussa, teemana t\u00e4n\u00e4 vuonna Kaupunki kuvassa, onnistuivat erinomaisesti. Osallistujia oli yli 150 ja ty\u00f6ryhm\u00e4esitelmi\u00e4 viidett\u00e4kymment\u00e4. Kiitokset kaikille osallistujille, p\u00e4\u00e4puhujillemme, ty\u00f6ryhmien puheenjohtajille ja esitelm\u00f6itsij\u00f6ille, tieteellisen toimikunnan j\u00e4senille ja muille p\u00e4ivien j\u00e4rjestelyihin osallistuneille! Erityinen kiitos kuuluu Suvi Taljalle, tieteellisen toimikunnan varapuheenjohtajalle, joka piti kaikkia lankoja k\u00e4siss\u00e4\u00e4n taitavasti ja sujuvasti. Kaupunkitutkimuksen Seura, joka t\u00e4n\u00e4 vuonna kantoi p\u00e4ivist\u00e4 p\u00e4\u00e4vastuun, on saanut niist\u00e4 runsaasti positiivista palautetta.<\/p>\n\n\n\n

Muistakaa kaupunkitutkimuskolumnit! Katsotaan Brasiliaan. Aura Kivilaakso, Seuran tiedotusvastaava, kirjoittaa S\u00e3o Paulosta ja kysyy, puuttuuko kaupunkikuvasta jotain.<\/p>\n\n\n\n

Puistokatua odotellessa<\/p>\n\n\n\n

31.5.2012<\/p>\n\n\n\n

Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 vuonna on Helsingin juhlavuosi \u2013 koko kaupunki juhlii. P\u00e4\u00e4kaupunkina Helsinki muistaa 200-vuotista taivaltaan. Helsinki juhlii my\u00f6s Maailman muotoilup\u00e4\u00e4kaupunkina (World Design Capital), jonka n\u00e4k\u00f6kulmat painottuvat t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja tulevaisuuteen. Sata vuotta sitten, kun Helsinki valmistautui viett\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupungiksi korottamisensa satavuotismuistop\u00e4iv\u00e4\u00e4, kaupungin asemakaava-arkkitehti Bertel Jung katsoi samalla tavoin sek\u00e4 menneeseen ett\u00e4 tulevaan. H\u00e4n kiinnitti huomiota siihen, miten … <\/p>\n

Continue reading ”05\/2012: Pitki\u00e4 perspektiivej\u00e4”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=228"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":232,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions\/232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=228"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=228"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=228"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}