Jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 huomaa palanneensa l\u00e4ht\u00f6ruutuun. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa asuvansa vaellusvuosien j\u00e4lkeen uudehkossa rivitalossa, jossa on kaksi kerrosta ja pieni piha \u2013 aivan kuten lapsuudenkodissani. Turvallisuushakuista, keski-ik\u00e4istyv\u00e4\u00e4 vai vain t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4? Asumismuotona ja rakennustyyppin\u00e4 rivitalo on joka tapauksessa omalla tavallaan kiintoisa.<\/p>\n\n\n\n
Rivitaloel\u00e4m\u00e4 ei ole vain asumismuoto, se on toisinaan niin intensiivisen sosiaalista asumista ett\u00e4 tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pohtineeksi suhdettaan siihen. Se on nimitt\u00e4in aivan oma lajinsa: rivitalossa asetutaan osaksi tiivist\u00e4 pienyhteis\u00f6\u00e4, jossa on ripaus omaa rauhaa ja hyv\u00e4ll\u00e4 onnella iso kauhallinen naapuriapua ja -sopua, kuten meill\u00e4. Rakennettuna ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 rivitaloilla on my\u00f6s oma osansa 1900-luvun suomalaisten kaupunkien ja maaseututaajamien rakennusperinn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Rivitaloja on rakennettu Suomessa noin sata vuotta. Varhaiset suunnittelumallit tulivat erityisesti Englannista, mutta pitk\u00e4\u00e4n rivitalot olivat tavallisempia paperilla kuin todellisessa kaupunkitilassa. Varhaisia esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy kuitenkin Helsingist\u00e4 esimerkiksi Kulosaaresta ja Munkkiniemest\u00e4. Varsinaisesti rivitaloasunnot yleistyiv\u00e4t vasta sotien j\u00e4lkeen, 1950- ja 1960-luvuilla. Helsingiss\u00e4 rivitaloja rakennettiin tuolloin ainakin Herttoniemeen ja Maunulaan, Espoossa Tapiolaan. Suurin rakennusbuumi koettiin t\u00e4t\u00e4 seuraavilla vuosikymmenill\u00e4: l\u00e4hes jokaisella paikkakunnalla on t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 usein tasakattoisia, tiilisi\u00e4 rakennusrivej\u00e4 aidattuine pihoineen. Ainakin 1970- ja 80-lukujen lapsille n\u00e4m\u00e4 rivarit ja pihat ovat jo nostalgisia.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun varhaisilla rivitaloilla oli nimekk\u00e4\u00e4t suunnittelijat: 1900-luvun alussa Armas Lindgren ja Eliel Saarinen, sotien j\u00e4lkeen mm. Hilding Ekelund, Kaija ja Heikki Sir\u00e9n, Jorma J\u00e4rvi, Toivo J\u00e4ntti, Ahti ja Esko Korhonen. Syntyi el\u00e4misen puitteita, joita kannattaa vaalia viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin. Eik\u00e4 n\u00e4in ole vain arkkitehtonisista tai esteettisist\u00e4 syist\u00e4, vaan asuminen itsess\u00e4\u00e4n on osoittautunut mukavaksi. Osoituksena asukkaiden arvostuksesta rivitaloyhti\u00f6t ovat alkaneet juhlistaa merkkivuosiaan historiikeilla, kuten vastik\u00e4\u00e4n 60 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nyt maunulalainen Asunto Oy Oulunkyl\u00e4n rivitalot kirjalla \u201dMeid\u00e4n rivari\u201d (2012).<\/p>\n\n\n\n
Rivitaloel\u00e4m\u00e4\u00e4 ei ole asemoitu suomalaiseen mielenmaisemaan niin selke\u00e4sti kuin vaikkapa omakotiasumista. \u201dOma tupa, oma lupa\u201d yhdistettyn\u00e4 inhimilliseen mittakaavaan, luontoon, vihreyteen ja v\u00e4ljyyteen limittyy edelleen mielikuvissamme suomalaisuuteen. Ent\u00e4 rivitaloel\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4t kompromissit ja yhteis\u00f6llisyys?<\/p>\n\n\n\n
Asumiseen liittyv\u00e4t mielikuvat ovat tietysti jatkuvassa muutoksessa ja uusia asumismuotojakin syntyy. Esimerkiksi Helsingiss\u00e4 pohditaan parhaillaan townhouse-tyyppisi\u00e4 asumisen malleja, jotka ovat l\u00e4hell\u00e4 rivitaloasumista. Rivitalot sijoittuvat kuitenkin usein esikaupunkimaiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ovat ensisijaisesti suhteessa pihaan, kun taas townhouset ovat leimallisesti urbaaneja ja suhteessa katuun. Malleja townhouseille (taivutusta auttaisi suomenkielinen termi, siit\u00e4 ei kuitenkaan ole viel\u00e4 p\u00e4\u00e4sty yksimielisyyteen) haetaan tiiviisti rakennetuista keskieurooppalaisista kaupungeista. Toisella tapaa rivitaloja l\u00e4helle tulevat puukerrostalot, joissa rakennuskorkeudet pysyv\u00e4t kohtalaisina ja materiaali liitt\u00e4\u00e4 rakennuksen suomalaisiin asumisen perinteisiin. L\u00e4hitulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miten n\u00e4m\u00e4 asumismuodot otetaan vastaan.<\/p>\n\n\n\n
Takaisin rivitaloel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se el\u00e4m\u00e4ni ensimm\u00e4inen rivitalo, ei en\u00e4\u00e4 niin uusi 80-luvun keltatiilinen rivari, on edelleen paikallaan. Asumisen intensiteetti on laantunut asukkaiden ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja useampia korjauksia on jo tehty. Hiekkalaatikko kasvaa hein\u00e4\u00e4, mutta leikkim\u00f6kki seisoo paikallaan ja palvelee nyt satunnaisesti asukkaiden lapsenlapsia.<\/p>\n\n\n\n
28.11.2012<\/p>\n\n\n\n
Ulla Salmela<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 huomaa palanneensa l\u00e4ht\u00f6ruutuun. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa asuvansa vaellusvuosien j\u00e4lkeen uudehkossa rivitalossa, jossa on kaksi kerrosta ja pieni piha \u2013 aivan kuten lapsuudenkodissani. Turvallisuushakuista, keski-ik\u00e4istyv\u00e4\u00e4 vai vain t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4? Asumismuotona ja rakennustyyppin\u00e4 rivitalo on joka tapauksessa omalla tavallaan kiintoisa. Rivitaloel\u00e4m\u00e4 ei ole vain asumismuoto, se on toisinaan niin intensiivisen sosiaalista asumista ett\u00e4 tulee … <\/p>\n