{"id":213,"date":"2013-01-12T17:54:00","date_gmt":"2013-01-12T15:54:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=213"},"modified":"2021-04-09T12:16:25","modified_gmt":"2021-04-09T09:16:25","slug":"01-2013-yliopiston-koti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2013\/01\/12\/01-2013-yliopiston-koti\/","title":{"rendered":"01\/2013: Yliopiston koti"},"content":{"rendered":"

Kun Helsingin yliopiston uuden kirjaston tilat syksyll\u00e4 avattiin entisen Pukevan tontille Kaisaniemenkadun varteen, sinne oli muuttanut useampi laitoskirjasto l\u00e4hikortteleista. P\u00e4\u00e4rakennuksesta Senaatintorin puolelta siirrettiin taidehistorian, uudelta puolelta mm. kirjallisuusaineiden, Topeliasta historian ja kulttuurin, muualta mm. valtiotieteellisen sek\u00e4 oikeustieteellisen tiedekuntien kirjastot. Keskitetyn kirjaston eduiksi mainittiin toiminnan, henkil\u00f6st\u00f6n ja tilank\u00e4yt\u00f6n tehostuminen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Senaarintori joulukuussa 2011.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yliopiston laitoksille kirjastot ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet keskeisi\u00e4. Yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksessa taidehistorian laitos hallitsi viel\u00e4 1990-luvulla koko vanhan osan ylint\u00e4 kerrosta. Luentosalien, opintosalin, aulan, kanslian ja professorien huoneiden ikkunoista avautui historiallisesti vaikuttava n\u00e4kym\u00e4 Senaatintorille. Pihan puoleisissa huoneissa kirjasto t\u00e4ytti etel\u00e4siiven, kuva-arkisto ja tutkijanhuoneet pohjoissiiven. Kirjaston v\u00e4hemm\u00e4n tarvittuja kirjoja oli sijoitettu pieniin sokkeloihin Yliopiston juhlasalin yl\u00e4osaa kiert\u00e4v\u00e4\u00e4n rakennusmassaan.<\/p>\n\n\n\n

Tehostamistoimet alkoivat jo 1990-luvun lopulla muuttaa taidehistorian tiloja. Tutkijat osoitettiin muualle ja luentosalit otettiin vuokrattavien tilojen pooliin. S\u00e4hk\u00f6posti alkoi korvata osan vastaanottojen opiskelijatapaamisista. Entisiin taidehistorian saleihin tuli paljon vieraita k\u00e4vij\u00f6it\u00e4. Senkin j\u00e4lkeen taidehistorian pieni laitoskirjasto s\u00e4ilyi yhteis\u00f6n kotina. Siell\u00e4 saattoi ohjata opiskelijoita hy\u00f6dyllisten teosten \u00e4\u00e4reen ja keskustella toisten tutkijoiden kanssa. Kirjastojen keskitt\u00e4minen viimeisteli pienten yliopistoyhteis\u00f6jen h\u00e4vi\u00e4misen. Ajatteliko joku t\u00e4t\u00e4 silloin kuin erillisten laitoskirjastojen tehostamista suunniteltiin?<\/p>\n\n\n\n

Tieteellisist\u00e4 kirjastoista minulle t\u00e4rkeimpiin on kuulunut Helsingin yliopiston kirjasto (Kansalliskirjasto). Sen ilmapiiri ja sijainti p\u00e4\u00e4kaupungin syd\u00e4mess\u00e4 ovat luoneet erityisen s\u00e4vyn Rotundan hyllyist\u00e4 l\u00f6ytyvien kirjojen, referaattiteosten, sanomalehtien mikrofilmien, karttojen ja muiden aineistojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Se ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto omassa modernistisessa rakennuksessaan olivat muotoutuneet yhteis\u00f6jens\u00e4 omiksi paikoiksi. Otaniemess\u00e4 Teknillisen korkeakoulun (Aalto-yliopiston) p\u00e4\u00e4kirjastosta, josta 1970-luvun lopulla etsin teollisuus- ja taloushistorian kirjoja, j\u00e4i mieleen jono, joka muodostui kirjastoon tilatun Aku Ankan uusimman numeron \u00e4\u00e4reen, yhteis\u00f6 sekin.<\/p>\n\n\n\n

Pariisissa olen viett\u00e4nyt viikkoja, jopa kuukausia \u00c9cole des Hautes \u00c9tudes en Sciences Sociales’in eli EHESSin kirjastossa Boulevard Raspail’n varrella kuudennessa kaupunginosassa. Kirjasto oli t\u00e4ynn\u00e4 aarteita, joita oli l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 k\u00e4sinkirjoitetuilta pienilt\u00e4 katalogikorteilta puisista laatikostoista. Kirjaston toisen kerroksen ikkunat avautuivat katuel\u00e4m\u00e4n keskelle. Kirjat tilattiin erityisill\u00e4 tilauslapuilla, ja sill\u00e4 aikaa kun virkailijat noutivat niit\u00e4 kellarivarastosta, ehdin k\u00e4yd\u00e4 kulmakahvilassa. T\u00e4m\u00e4kin kirjasto on nyt muuttanut, Ranskan uuden kansalliskirjaston nelj\u00e4n kirjatornin tuntumaan kolmanteentoista kaupunginosaan. Toinen mieluisista kirjastoistani oli vanhan Biblioth\u00e8que nationalen karttaosasto, jossa oli my\u00f6s karttoja koskevia tieteellisia teoksia. Eri puolilta maailmaa tulleille tutkijoille Pariisin kirjastot ovat kaupungin syd\u00e4n, koti.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkihistorioitsijana minulle yliopisto on ennen muuta yhteis\u00f6. Yliopiston tekev\u00e4t sen ihmiset. Kaunis p\u00e4\u00e4rakennus ei yksin riit\u00e4, vaikka sinne yliopistolaiset perinteisesti kokoontuivat arkeen ja juhlaan. Nyt p\u00e4\u00e4rakennus v\u00e4hitellen hiljenee. Opiskelijat ja tutkijat ovat yksitt\u00e4isi\u00e4 luentoja lukuunottamatta toisaalla: ”oppimiskeskuksissa” tietokoneiden \u00e4\u00e4ress\u00e4, keskustan Kaisa-kirjastossa tai muissa kirjastoissa. P\u00e4\u00e4rakennuksen opettajien lehtisalin avaimet on vaihdettu, enk\u00e4 en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4se sinne, ja opettajien kahvila on auki vain puoliltap\u00e4ivin lukukausien aikana. Miss\u00e4 on Helsingin yliopiston koti nyt?<\/p>\n\n\n\n

Uusi Kaisaniemenkadun kirjasto on kulttuurihistoriallisesti kiinnostavalla paikalla. Kun Kaisaniemenkatu 5:n kaupunkitalo 1920-luvun lopulla valmistui, sen ylimm\u00e4n kerroksen kahteen huoneistoon muuttivat talon arkkitehti Martti V\u00e4likangas ja Eduskuntatalon arkkitehti professori J. S. Sir\u00e9n. 1930-luvun elokuvassa Juurakon Hulda tuomari Soratien t\u00e4ss\u00e4 talossa sijaitsevaan kotiin sis\u00e4k\u00f6ksi palkattu Hulda opiskelee ty\u00f6n ohessa ja suorittaa lopulta tutkinnon Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Elegantti punatiilinen kaupunkitalo purettiin 1970-luvun alussa tavaratalokiinteist\u00f6n tielt\u00e4. Kenties jotain paikan hengest\u00e4 kuitenkin kantaa t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja tulevaisuuteen, ymm\u00e4rryksen jano ja oppimisen ilo, my\u00f6s uudessa kirjastossa.<\/p>\n\n\n\n

12.1.2013<\/p>\n\n\n\n

Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Helsingin yliopiston uuden kirjaston tilat syksyll\u00e4 avattiin entisen Pukevan tontille Kaisaniemenkadun varteen, sinne oli muuttanut useampi laitoskirjasto l\u00e4hikortteleista. P\u00e4\u00e4rakennuksesta Senaatintorin puolelta siirrettiin taidehistorian, uudelta puolelta mm. kirjallisuusaineiden, Topeliasta historian ja kulttuurin, muualta mm. valtiotieteellisen sek\u00e4 oikeustieteellisen tiedekuntien kirjastot. Keskitetyn kirjaston eduiksi mainittiin toiminnan, henkil\u00f6st\u00f6n ja tilank\u00e4yt\u00f6n tehostuminen. Yliopiston laitoksille kirjastot ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet keskeisi\u00e4. … <\/p>\n

Continue reading ”01\/2013: Yliopiston koti”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/213"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=213"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/213\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":217,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/213\/revisions\/217"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=213"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=213"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=213"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}