{"id":206,"date":"2013-02-08T17:52:00","date_gmt":"2013-02-08T15:52:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=206"},"modified":"2021-04-09T12:16:24","modified_gmt":"2021-04-09T09:16:24","slug":"02-2013-kaupunkihistorian-merkitys-korostui-historiatutkimuksen-paivilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2013\/02\/08\/02-2013-kaupunkihistorian-merkitys-korostui-historiatutkimuksen-paivilla\/","title":{"rendered":"02\/2013: Kaupunkihistorian merkitys korostui Historiatutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Tieteiden Talolla Helsingiss\u00e4 25.\u201327.10.2012 j\u00e4rjestetyt II Historiatutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t eiv\u00e4t valitettavasti ylitt\u00e4neet kansallista uutiskynnyst\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta ne tarjosivat eritt\u00e4in monipuolisen kuvan historiantutkimuksen tulevista suunnista Suomessa. P\u00e4ivien yhteens\u00e4 61 pidettyyn sessioon sis\u00e4ltyi l\u00e4hes kokonaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suomalaisissa yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kirjo. Sessioiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 heijastaa my\u00f6s historian laajuutta, mutta kertoo samalla kent\u00e4n hajanaisuudesta. Seuraavien p\u00e4ivien kannalta voisi olla luontevaa lis\u00e4t\u00e4 eri teemojen ja aikakausien v\u00e4list\u00e4 vuoropuhelua esimerkiksi l\u00e4hdeaineistoista ja historian tutkimuksen mahdollisista kipupisteist\u00e4. Sessioiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 tarkoitti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kaikkia esitelmi\u00e4 ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n mahdollista kuunnella.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaupunkihistorian kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli se, ett\u00e4 p\u00e4ivill\u00e4 oli nelj\u00e4 erillist\u00e4 kaupunkeihin kohdistunutta sessiota joista yhden, Kaupunkihistorian merkitys, j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi Suomen Kaupunkitutkimuksen Seura. Kolme muuta sessiota olivat Kaksoiskaupungin v\u00e4est\u00f6 \u2013 Helsingin ja Viaporin asukkaat, 1748\u20131808, Cities at Turning Point: Re:interpreting urban history and memory sek\u00e4 Historiatutkimus ja kaupunkisuunnittelu. Seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 session koostui kolmesta esitelm\u00e4st\u00e4. Professori Laura Kolbe (Helsingin yliopisto) esitelm\u00f6i ensin aiheesta Kaupunkihistoria modernin kaupunki-identiteetin rakentajana, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Matti O. Hannikainen (Helsingin yliopisto) puhui aiheesta Rakennettua vai suunniteltua? Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n rakentuminen Lontoossa 1900-luvulla. Kolmantena puhujana oli Marja L\u00e4hteenm\u00e4ki (Helsingin yliopisto) Tammerkosken historia rakennussuojelun kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Session puheenjohtajana toimi seuran puheenjohtaja Anja Kervanto Nevanlinna.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery columns-3 is-cropped\"><ul class=\"blocks-gallery-grid\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"540\" height=\"405\" src=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-003.jpg\" alt=\"\" data-id=\"207\" data-full-url=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-003.jpg\" data-link=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?attachment_id=207\" class=\"wp-image-207\" srcset=\"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-003.jpg 540w, https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-003-300x225.jpg 300w, https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-003-16x12.jpg 16w\" sizes=\"(max-width: 540px) 100vw, 540px\" \/><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"450\" height=\"338\" src=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-009.jpg\" alt=\"\" data-id=\"208\" data-full-url=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-009.jpg\" data-link=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?attachment_id=208\" class=\"wp-image-208\" srcset=\"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-009.jpg 450w, https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-009-300x225.jpg 300w, https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-009-16x12.jpg 16w\" sizes=\"(max-width: 450px) 100vw, 450px\" \/><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"540\" height=\"405\" src=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-011.jpg\" alt=\"\" data-id=\"209\" data-full-url=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-011.jpg\" data-link=\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?attachment_id=209\" class=\"wp-image-209\" srcset=\"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-011.jpg 540w, https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-011-300x225.jpg 300w, https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/London_15_11_2010-011-16x12.jpg 16w\" sizes=\"(max-width: 540px) 100vw, 540px\" \/><\/figure><\/li><\/ul><\/figure>\n\n\n\n<p style=\"font-size:12px\"><em>Matti O. Hannikainen (Helsingin yliopisto) puhui p\u00e4ivill\u00e4 aiheesta &#8221;Rakennettua vai suunniteltua? Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n rakentuminen Lontoossa 1900-luvulla.&#8221; Kuvissa Lontoon Waterlow Park ja Burges Park marraskuussa 2011. Waterlow Park avattiin yleis\u00f6lle jo 1800-luvun lopulla, kun taas Burgess Park rakennettiin vuosina 1950-1999 Southwarkissa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Kaupunkihistorian merkitys korostui kaikissa esitelmiss\u00e4 kansalaisyhteiskunnan vaikutuksen merkityksen\u00e4. Sama ilmi\u00f6 ilmeni esitelmien rakenteessa yhdist\u00e4\u00e4 kaupunkien hallintohistoria ja poliittisen vallan suhde kaupunkien rakentumiseen kansalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa prosessiin ja suoraan kyseisten tilojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Helsingin historiallisen keskustan muodostuminen ja sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen on osa pitk\u00e4\u00e4 prosessia, johon vaikuttavat kaupunki, valtiovalta, ja merkitt\u00e4v\u00e4t helsinkil\u00e4iset. Olennainen kysymys oli, kenen \u00e4\u00e4ni kuului ja ket\u00e4 kuunneltiin prosessissa. George Orwellia lainaten on aiheellista kysy\u00e4, onko keskusteluun osallistuvien ihmisten \u00e4\u00e4nen painoarvo sama, ja jos se ei ole, niin kenen \u00e4\u00e4ni painaa eniten? Toisena yhteisen\u00e4 teemana korostui historiantutkimuksen kannalta oleellinen \u201dtutkijan \u00e4\u00e4ni\u201d \u2013 miten tutkija n\u00e4kee menneen ja asettaa sen yhteyteen osana kansallista ja kansainv\u00e4list\u00e4 kehityst\u00e4. Havainnollisena esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 oli L\u00e4hteenm\u00e4en esitelm\u00e4\u00e4n pohjautunut keskustelu rakennussuojelun, yhteiskunnan ja kaupunkien modernisaation ja nykyisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumisesta 1960-luvulla Suomessa, Iso-Britanniassa ja muualla Euroopassa. Huolimatta session varsin kehnosta ajankohdasta perjantaina klo 16.30\u201318.00, sessio ker\u00e4si suhteellisen hyv\u00e4n yleis\u00f6n, yhteens\u00e4 12 henkil\u00f6\u00e4, verrattuna tutkimusp\u00e4ivien muihin sessioihin. Huomionarvoista tosin on se, ett\u00e4 kaupunkihistoria luonnollisesti vetoaa saman alan tutkijoihin, jotka olivat varsin hyvin edustettuina yleis\u00f6ss\u00e4. Kenties juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 esitelmien j\u00e4lkeen virinnyt keskustelu kehittyi monipuoliseksi ja kiintoisaksi. Esitetyt kysymykset k\u00e4sitteliv\u00e4t niin Lontoon viheralueiden avoimuutta ja koettua turvattomuuden tunnetta kuin jo mainittua Tampereen keskustan suojelun vaikutusta rakennussuojeluun muissa suomalaisissa kaupungeissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaiken kaikkiaan sessio osoittautui toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa vuoropuhelu sek\u00e4 esitelmien ett\u00e4 puhujien ja yleis\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 muodostui el\u00e4v\u00e4ksi ja hedelm\u00e4lliseksi. Sessio osoitti, ett\u00e4 kaupunkihistorian tutkimukselle on huomattavasti tilaa kehitty\u00e4 Suomessa, ja ett\u00e4 tutkimuskohteita on eritt\u00e4in paljon. Rohkaisenkin kaikkia seuran j\u00e4seni\u00e4 ehdottamaan omia esitelmi\u00e4\u00e4n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Turussa j\u00e4rjestett\u00e4ville Kaupunkitutkimuksen p\u00e4iville \u2013 uusille \u00e4\u00e4nille kaupunkien kehittymist\u00e4 l\u00f6ytyy tilaa!<\/p>\n\n\n\n<p>8.2.2013<br><br>Matti Hannikainen<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tieteiden Talolla Helsingiss\u00e4 25.\u201327.10.2012 j\u00e4rjestetyt II Historiatutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t eiv\u00e4t valitettavasti ylitt\u00e4neet kansallista uutiskynnyst\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta ne tarjosivat eritt\u00e4in monipuolisen kuvan historiantutkimuksen tulevista suunnista Suomessa. P\u00e4ivien yhteens\u00e4 61 pidettyyn sessioon sis\u00e4ltyi l\u00e4hes kokonaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suomalaisissa yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kirjo. Sessioiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 heijastaa my\u00f6s historian laajuutta, mutta kertoo samalla kent\u00e4n hajanaisuudesta. Seuraavien p\u00e4ivien kannalta voisi olla &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2013\/02\/08\/02-2013-kaupunkihistorian-merkitys-korostui-historiatutkimuksen-paivilla\/\" class=\"more-link\">Continue reading<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;02\/2013: Kaupunkihistorian merkitys korostui Historiatutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4&#8221;<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=206"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":212,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions\/212"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=206"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=206"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=206"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}