{"id":201,"date":"2013-03-07T17:50:00","date_gmt":"2013-03-07T15:50:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=201"},"modified":"2021-04-09T12:16:24","modified_gmt":"2021-04-09T09:16:24","slug":"03-2013-osallistavaa-kaupunkisuunnittelua-eurooppalaisittain","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2013\/03\/07\/03-2013-osallistavaa-kaupunkisuunnittelua-eurooppalaisittain\/","title":{"rendered":"03\/2013: Osallistavaa kaupunkisuunnittelua eurooppalaisittain"},"content":{"rendered":"

Hankkeiden varassa tapahtuva toiminta saa usein osakseen arvostelua lyhytj\u00e4nteisyydest\u00e4\u00e4n, mutta joskus pyr\u00e4hdyksetkin uusien asioiden pariin voivat olla antoisia. Olin yliopiston (Turun yliopiston Porin yksikk\u00f6) edustajana mukana Euroopan unionin URBACT-ohjelman SURE-hankkeessa, jonka tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 osallistavan kaupunkisuunnittelun ty\u00f6tapoja. Hanketta koordinoi Porin kaupunkisuunnitteluosasto ja se, ett\u00e4 olin mukana hankkeessa, kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 Porin kaupunki on ottanut avosylin yliopistokeskuksen mukaan erilaisiin hankkeisiin.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeeseen osallistui Porin lis\u00e4ksi seitsem\u00e4n eurooppalaista kaupunkia (Eger Unkarissa, Komotin Kreikassa, Gerorgheni Romaniassa, Ottignies-Louvain-la-Neuve Belgiassa, Dun Laoghaire Rahtdown Irlannissa, Larnaca Kyproksella ja Albacete Espanjassa). Kaupungit oli valittu niiden koon mukaan (20 000\u2013185 000 asukasta), ja jokaisesta kaupungista oli valittu yksi kehityskohde (target area).<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen paras anti oli niinkin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4ss\u00e4 asiassa kuin verkostoitumisessa, sek\u00e4 toisten kaupunkien kanssa ett\u00e4 omissa yhteis\u00f6iss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa verkostoituminen ei tarkoittanut kuitenkaan ainoastaan saman alan ihmisten yhteydenpitoa, vaan nimenomaan sektorirajojen yli ulottuvaa toimintaa ja vuoropuhelua. Jokaisessa kaupungissa muodostettiin tukiryhm\u00e4, joka oli mahdollisimman laaja-alainen. Porissa tukiryhm\u00e4\u00e4n kuului sek\u00e4 alueen (Karjarannan kaupunginosa) asukkaita ja yritt\u00e4ji\u00e4, kunnallispoliitikkoja, kaavoittajia, viherosaston ja liikennesuunnittelun v\u00e4ke\u00e4 ett\u00e4 kolmannen sektorin ja oppilaitosten edustusta. Eri kaupunkien tukiryhmiss\u00e4 koostumus hieman vaihteli, mutta kyseess\u00e4 oli taatusti laaja-alaisin hanke, jossa olen kuunaan ollut. Porissa asukkaiden osallistamiseen suhtauduttiin alussa ehk\u00e4 melko skeptisesti. Alueen ihmiset kuitenkaan saatiin mukaan, mutta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s, ett\u00e4 kaupungin eri hallintokuntien edustajat kokoontuivat saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen.<\/p>\n\n\n\n

Me tukiryhm\u00e4n j\u00e4senet verkostoiduimme my\u00f6s kansainv\u00e4listen partnereiden kanssa. Itse p\u00e4\u00e4sin osallistumaan opintomatkalle Irlannin Dun Laoghaireen ja Unkariin Egeriin. Itse\u00e4ni koskettivat erityisesti Irlannin partnereiden opit: ihmisi\u00e4 t\u00e4ytyy auttaa auttamaan itse\u00e4\u00e4n ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n, mutta t\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista, ellei hallinto joskus jousta. Irlantilaiset kehottivat hallintoty\u00f6ss\u00e4 toimivia, erityisesti sosiaality\u00f6t\u00e4 tekevi\u00e4 ihmisi\u00e4 toimimaan joustavasti, keksim\u00e4\u00e4n uudenlaisia ratkaisuja ja kuuntelemaan kaupunkilaisia, silloinkin kun he tulivat etnisist\u00e4 ryhmist\u00e4, joiden toimintatavat eiv\u00e4t istuneet hallinnon n\u00e4kemyksiin. Esimerkiksi Irlannin niin kutsutut vaeltajat, \u201dtravellers\u201d, tuottavat liikkuvalla el\u00e4m\u00e4ntavallaan kaupunginhallinnolle jatkuvaa p\u00e4\u00e4nvaivaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yhteis\u00f6viljelm\u00e4t (Community garden) ovat Shaganaghin kaupunginosan ylpeys Dun Laoghairessa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Irlantilaiset my\u00f6s korostivat yhteis\u00f6n merkityst\u00e4. Suomessakin on puhuttu paljon yhteis\u00f6llisyydest\u00e4, mutta suomen kieless\u00e4 yhteis\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan yleens\u00e4 enemm\u00e4n sosiaalisia kuin fyysisi\u00e4 rakenteita. Irlannista puuttuvat monet pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet, joten kaupunginosien yhteis\u00f6ille oli s\u00e4lytetty paljon enemm\u00e4n odotuksia.<\/p>\n\n\n\n

Egerin kauniista kaupungista j\u00e4i mieleen yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 muistoja, mutta ehk\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 erilaisten etnisten ryhmien kanssa toimiminen on eurooppalaisen kaupunkikulttuurin kynnyskysymyksi\u00e4. Egerin hanke liittyi kaupungin matkailuun kehitt\u00e4miseen. Kaupungin kupeessa, hieman keskustan ulkopuolella on viinikellareita, joihin kaivattiin enemm\u00e4n turisteja, mutta joiden sijainti Szalan, k\u00f6yh\u00e4n ja r\u00e4nsistyneen kaupunginosan, jossa asui romaneja, vieress\u00e4 koettiin ongelmalliseksi. Me suomalaisetkin tied\u00e4mme, ett\u00e4 Euroopan romaniv\u00e4est\u00f6n k\u00f6yhyys ja valtav\u00e4est\u00f6st\u00e4 poikkeavat el\u00e4m\u00e4ntavat asettavat kaupunginhallinnon vaikeiden asioiden \u00e4\u00e4relle, mutta selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 erilaisten etnisten ryhmien kanssa toimiminen on osallistavan kaupunkisuunnittelun ydinkysymyksi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4 ei ole helppo, mutta silt\u00e4 ei voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sulkea silmi\u00e4\u00e4n. Kun puhutaan osallistamisesta, on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 mukaan kaikki asianosaiset ihmiset, my\u00f6s ne, joiden kanssa ei aina tied\u00e4, mist\u00e4 keskustelun aloittaisi: Egeriss\u00e4 meid\u00e4n oli tarkoitus menn\u00e4 Szalaan, mutta emme koskaan p\u00e4\u00e4sseet perille, sill\u00e4 bussi teki t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen juuri kun olimme tulossa alueelle. Syy ei koskaan oikein selvinnyt.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
SURE-hankkeen v\u00e4ke\u00e4 kuuntelemassa matkaoppaan kertomusta Egerin kaupungin historiasta.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaupunkisuunnittelun \u2013 tai kaupunkisuunnittelijan \u2013 jonka tavoitteena on osallistaa ihmisi\u00e4, onkin taivuttava siihen, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ei synny vain rakenteista ja toimintamenetelmist\u00e4, kun kyse on ihmisist\u00e4, vuorovaikutuksesta ja yhteisty\u00f6st\u00e4. Osallistamisesta on turha puhua silloin kun valta on rakennusliikkeell\u00e4, tai kun pyk\u00e4l\u00e4t jyr\u00e4\u00e4v\u00e4t ja hallinto ylenkatsoo kansalaisia. Osallistava kaupunkisuunnittelu on demokraattinen toimintamuoto, jossa tavallisellakin kaupunkilaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4, mutta silloin asiantuntijan t\u00e4ytyy toimia avoimesti, ehk\u00e4 tarkistaa omaa asennettaan \u2013 ja joustaa.

<\/p>\n\n\n\n

7.3.2013 Silja Laine


http:\/\/www.pori.fi\/kaupunkisuunnittelu\/sure\/julkaisutjaesitteet.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/urbact.eu\/en\/projects\/disadvantaged-neighbourhoods\/sure\/homepage\/<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hankkeiden varassa tapahtuva toiminta saa usein osakseen arvostelua lyhytj\u00e4nteisyydest\u00e4\u00e4n, mutta joskus pyr\u00e4hdyksetkin uusien asioiden pariin voivat olla antoisia. Olin yliopiston (Turun yliopiston Porin yksikk\u00f6) edustajana mukana Euroopan unionin URBACT-ohjelman SURE-hankkeessa, jonka tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 osallistavan kaupunkisuunnittelun ty\u00f6tapoja. Hanketta koordinoi Porin kaupunkisuunnitteluosasto ja se, ett\u00e4 olin mukana hankkeessa, kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 Porin kaupunki on ottanut avosylin … <\/p>\n

Continue reading ”03\/2013: Osallistavaa kaupunkisuunnittelua eurooppalaisittain”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=201"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":205,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201\/revisions\/205"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=201"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=201"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=201"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}