{"id":195,"date":"2013-09-14T17:47:00","date_gmt":"2013-09-14T14:47:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=195"},"modified":"2021-04-09T12:16:24","modified_gmt":"2021-04-09T09:16:24","slug":"09-2013-esimerkkina-detroit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2013\/09\/14\/09-2013-esimerkkina-detroit\/","title":{"rendered":"09\/2013: Esimerkkin\u00e4 Detroit?"},"content":{"rendered":"

Amerikkalaisille autoteollisuus on kansallinen monumentti ja talouden tukipilari, kuten my\u00f6s presidentti Obama on muistuttanut. Detroit, ”Motor Town”, edusti jo 1950-luvulla amerikkalaista vapaaseen liikkumiseen, kulutukseen ja omakotiasumiseen perustuvaa el\u00e4m\u00e4ntapaa. Kaupungin konkurssissa on kyse pitk\u00e4n prosessin seurauksista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Hyl\u00e4tty Packard-autotehdas Detroitissa 2009
(Albert Duce \/ Wikimedia Commons).<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1950 Detroit oli 1.85 miljoonalla asukkaallaan USAn 4. suurin kaupunki. Sen j\u00e4lkeen kaupungin v\u00e4kiluku ja samalla merkitys ovat jatkuvasti supistuneet. Nyt asukasluku on 700.000. Muutoksen katalysaattorina olivat USAn liittovaltion investoinnit sodan j\u00e4lkeen valtateiden rakentamiseen. Valtatiet tekiv\u00e4t asukkaista ja yrityksist\u00e4 riippumattomia suurkaupunkien rajoista. Kaupunkialueet alkoivat hajautua. Samankaltaisia seurauksia n\u00e4kyi Helsingiss\u00e4 yli 100 vuotta sitten, kun rautatien varteen syntyneet yhdyskunnat johtivat seudun ohjaamattomaan kasvuun. Detroitissa merkityst\u00e4 oli my\u00f6s paikallisyhteis\u00f6ill\u00e4. Monissa suurissa autoteollisuusyrityksiss\u00e4 valkoisten ammattitaitoisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden j\u00e4rjest\u00f6t estiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n mustien ty\u00f6nhakijoiden p\u00e4\u00e4syn koulutusta vaativiin teht\u00e4viin ja yritysten ammattikoulutukseen. Se sitoi mustat tehdasty\u00f6l\u00e4iset pienituloisiksi. Valtateiden my\u00f6t\u00e4 Detroitin rajojen ulkopuolelle syntyi kymmeni\u00e4 kokonaan valkoisten ty\u00f6l\u00e4isten asuttamia itsen\u00e4isi\u00e4 yhdyskuntia, jotka estiv\u00e4t mustien perheiden muuton alueelleen. My\u00f6s monet teollisuusyritykset sijoittuivat yhdyskuntiin. Yritysten maksamat kiinteist\u00f6verot eiv\u00e4t hy\u00f6dytt\u00e4neet Detroitia, jossa p\u00e4\u00e4osa pienituloisista mustista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 asui.<\/p>\n\n\n\n

Taloudellis-etninen segregaatio tuotti segregoidun kaupunkirakenteen. Vanha Detroit ja sen p\u00e4\u00e4osin mustat ja k\u00f6yh\u00e4t asukkaat olivat ydin, jota ymp\u00e4r\u00f6i vauraiden valkoisten asukkaiden yhdyskuntien keh\u00e4. Detroitia on pidetty kuvana yhdysvaltalaisen apartheidin keskuksesta. Segregoitu kaupunkirakenne on tavallinen USAn suurkaupungeissa. Detroitin seudulla (Metropolitan Detroit) on 4.2 miljoonaa asukasta noin 10.000 km\u00b2:n alueella. Helsingin seudulla on 1.4 miljoonaa asukasta noin 3.000 km\u00b2:n alueella. Detroitin seutu k\u00e4sitti vuonna 1980 kaikkiaan 86 kuntaa (municipalities) ja 45 pikkukaupunkia (townships), ja vuonna 2010 niit\u00e4 oli yhteens\u00e4 jo yli 185. Helsingin seudulla on 12 kuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1977, kun energiakriisi ja ulkomaisten autojen p\u00e4\u00e4sy USAn markkinoille heikensiv\u00e4t autoteollisuuden kannattavuutta, Detroitin ongelmat olivat jo selv\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Keskustassa oli hyl\u00e4ttyj\u00e4 vuosisadanvaihteen merkkirakennuksia, autioita liiketaloja ja ruohottuneita tehdasalueita. Autoilijoita varoitettiin ajamasta keskustan asuntoalueen kautta ry\u00f6st\u00f6uhan takia. Samankaltaisia kokemuksia minulla on my\u00f6s mm. Bostonista, Philadelphiasta, San Franciscosta, Chicagosta ja St. Louisista. Detroitin on annettu rapistua vuosikymmeni\u00e4. Se on joutunut marginaaliin vallank\u00e4yt\u00f6n kaikilla tasoilla liittovaltiosta kaupunginhallintoon. Vaaleissa valitut edustajat kuuntelevat vain hyvin organisoituja valkoisten yhdyskuntien \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 ja leikkaavat julkisia investointeja koulutukseen, k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4miseen ja kehitt\u00e4misohjelmiin. Detroitin ja muiden suurkaupunkien oheneva veropohja ei riit\u00e4 kasautuvien ongelmien ratkaisemiseen. Detroitin konkurssi kertoo USAn yhteiskuntapoliitikan pitk\u00e4st\u00e4 linjasta. Sit\u00e4 on hallinnut ajatus yhteisten asioiden hoitamisen \u2013 ja sen aiheuttamien kulujen \u2013 minimoinnista ja oman ryhm\u00e4n etujen edist\u00e4misest\u00e4, my\u00f6s muiden kustannuksella. Vain er\u00e4iss\u00e4 it\u00e4rannikon ja luoteisosavaltioiden kaupungeissa on kannatusta eurooppalaisille, yhteisiin etuihin perustuville n\u00e4kemyksille, joiden mukaan yhteiskunnan heikoimpien turvana on koko yhteis\u00f6n voima.<\/p>\n\n\n\n

Millaisia Detroit ja muut suuret teollisuuskaupungit nyt olisivat, jos amerikkalainen yhteiskunta ei olisi sallinnut kaupunkirakenteen fragmentoitumista ja taloudellista ja etnist\u00e4 segregaatiota? Jos 185 kunnan tilalla olisi yksi nykyist\u00e4 paljon suurempi Detroit? Helsingiss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n hajautuminen her\u00e4tti keskustelun liitoksesta jo 1900-luvun alussa. Alueliitos, jossa kaupunki laajeni viisinkertaiseksi, toteutettiin valtiovallan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 1946. Sen johdosta Helsinki pystyi hoitamaan siirtov\u00e4en asuttamisen ja maaltamuuton valtavat haasteet. My\u00f6s Vuosaaren ja \u00d6stersundomin liitokset ovat olleet t\u00e4rkeit\u00e4 koko p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkihistorian n\u00e4k\u00f6kulmasta Detroit on varoittava esimerkki. Helsingin seudulla on jo huolestuttavia merkkej\u00e4 kaupunkirakenteen hajautumisesta ja segregoitumisesta. Yksi kokonaisuus, johon kuuluisivat nykyiset naapurit Kirkkonummea, Vihti\u00e4, Hyvink\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Sipoota my\u00f6ten, avaisi uusia mahdollisuuksia kehitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 kaupunkiamme. Kyll\u00e4: uusi liitos tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n

14.9.2013<\/p>\n\n\n\n

Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Amerikkalaisille autoteollisuus on kansallinen monumentti ja talouden tukipilari, kuten my\u00f6s presidentti Obama on muistuttanut. Detroit, ”Motor Town”, edusti jo 1950-luvulla amerikkalaista vapaaseen liikkumiseen, kulutukseen ja omakotiasumiseen perustuvaa el\u00e4m\u00e4ntapaa. Kaupungin konkurssissa on kyse pitk\u00e4n prosessin seurauksista. Vuonna 1950 Detroit oli 1.85 miljoonalla asukkaallaan USAn 4. suurin kaupunki. Sen j\u00e4lkeen kaupungin v\u00e4kiluku ja samalla merkitys ovat jatkuvasti … <\/p>\n

Continue reading ”09\/2013: Esimerkkin\u00e4 Detroit?”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=195"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":198,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions\/198"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=195"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=195"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}