{"id":192,"date":"2013-09-17T17:45:00","date_gmt":"2013-09-17T14:45:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=192"},"modified":"2021-04-09T12:16:24","modified_gmt":"2021-04-09T09:16:24","slug":"09-2013-pala-kansallismaisemaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2013\/09\/17\/09-2013-pala-kansallismaisemaa\/","title":{"rendered":"09\/2013: Pala kansallismaisemaa"},"content":{"rendered":"

Tampereella tapahtuu jatkuvasti, kaupunkia laajennetaan sivuille ja yl\u00f6sp\u00e4in. Tampereen tornihotelli nousee vanhan veturitallin keskelt\u00e4 kerros kerrokselta. Entisen teollisuuskaupungin savupiippusiluetti on kohta muisto vain. Kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tti juuri, ett\u00e4 rantatunneli rakennetaan, jolloin N\u00e4sij\u00e4rven ranta vapautuu kokonaisuudessaan rakentamiselle. Rakentajien sormet syyhy\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi alueeseen, johon tulevaisuudessa voisi nousta jo 1990-luvulla ensimm\u00e4isen kerran kaavailtu Ranta-Tampellan kaupunginosa. Tammerkosken toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4, Pyh\u00e4j\u00e4rven rannalla sijaitseva Etel\u00e4puisto on saamassa kansainv\u00e4lisen suunnittelukilpailun, jonka tavoitteena on saada alue edustavaksi osaksi kaupunkia. Alueella sijaitseva Birger Federleyn aikoinaan suunnittelema kulkutautisairaala on kilpailuohjelmassa mainittu huonokuntoisena ja t\u00e4ten siis purettavana rakennuksena. Tampereen vanha tavara-asema on my\u00f6s joutumassa moukarin alle uuden toimisto- ja asuinalueen tielt\u00e4. Kaikkea ei voi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, mutta\u2026<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: \u00a9<\/strong> Tampereen kaupunki, Martti Tammisto 2006<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa tapahtuu Tampellan alueella, oman v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni ytimess\u00e4 niin sanoakseni. Olen k\u00e4ynyt l\u00e4pi lukuisia dokumentteja koskien Tampellan tehdasalueen muutosta uudeksi toimisto- ja asuinalueeksi, ja t\u00e4m\u00e4 hienovarainen muutos sai mielenkiintoni her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Hienovarainen siksi, ett\u00e4 se ei tule suuresti muuttamaan kaupunkikuvaa, rakennuksen suojelum\u00e4\u00e4r\u00e4ykset varmistavat sen. Kuitenkin siin\u00e4 kiteytyy (taas kerran) keskustelu siit\u00e4, miten kulttuuriperint\u00f6\u00f6n tulisi suhtautua. Kuuluuko kansallismaisema kaikille vain Satakunnan sillalta katsottavana maisemana vai onko sen tarkoitus olla jotain enemm\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

Kyseess\u00e4 oleva tehdasrakennus sijaitsee paraatipaikalla tehdasmaisemassa Tammerkosken rannalla. Rakennuksen voisi n\u00e4hd\u00e4 jopa teollisuuskaupungin ikonina, joka 1990-luvulla kansallismaisema-nimityksen yhteydess\u00e4 kuvattiin 20 markan seteliin. Sama rakennus on positiivisessa mieless\u00e4 noussut otsikoihin mm. vuonna 2006, jolloin Tampellan kyltti palautettiin rakennuksen katolle vajaan kymmenen vuoden poissaolon j\u00e4lkeen. Ennen teollisuusyrityksen\u00e4 tunnettu Tampella edustaa nyky\u00e4\u00e4n useammin uutta kaupunginosaa, joka on noussut vanhan teollisuusalueen paikalle.<\/p>\n\n\n\n

Entinen pellavatehtaan kiinteist\u00f6 on ollut tyhjill\u00e4\u00e4n viimeiset kaksi vuotta ja rakennuksen omistaja Kiinteist\u00f6 Oy Koskitammi teki aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Omistajan tavoitteena on muuttaa kiinteist\u00f6 kokonaisuudessaan asuink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kaupungin p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t sit\u00e4 vastoin halusivat selvitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s mahdollisuuden kiinteist\u00f6n julkiselle k\u00e4yt\u00f6lle. Tampereen kaupunki on laatinut alueesta, joka kattaa tehdaskiinteist\u00f6n lis\u00e4ksi sen edess\u00e4 sijaitsevan Ty\u00f6npuiston alueen, kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaihtoehdossa rakennukseen sijoitettaisiin p\u00e4\u00e4asiassa asuntoja, toisessa vaihtoehdossa rakennus varattaisiin museok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunki pyysi kaupunkikuvatoimikunnalta ennakkolausunnon asemakaavaluonnoksen vaihtoehdoista. Kaupunkikuvatoimikunnan \u201dyksimielinen n\u00e4kemys on, ett\u00e4 arvokkaassa teollisuusmaisemassa sijaitsevalle, merkitt\u00e4v\u00e4n kaupunkikuvallisen roolin ja vaikuttavat historialliset sis\u00e4tilat omaavalle rakennukselle tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ensisijaisesti julkista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u201d. Kaupunkikuvatoimikunta p\u00e4\u00e4tyikin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaihtoehdoksi niin sanottua hybridi-mallia, jossa kiinteist\u00f6\u00f6n sijoitettaisiin sek\u00e4 asuntoja ett\u00e4 museo- ja liiketiloja.<\/p>\n\n\n\n

Kaupungin ikuisena ongelmana tuntuu vain olevan taloudelliset resurssit. Pellavatehtaan kiinteist\u00f6n omistaja oli tarjonnut rakennusta kaupungille jo kaksi vuotta sitten, mutta kaupunki ei ollut halunnut sit\u00e4. Edelleenkin museovaihtoehdon toteutuessa kaupunki joutuisi ostamaan rakennuksen. Toisaalta Tampereen museot kaipaavat lis\u00e4\u00e4 tilaa. Museoverkkoty\u00f6ryhm\u00e4 j\u00e4tti viime syksyn\u00e4 esityksen, jossa uuden museokeskittym\u00e4n paikaksi ehdotettiin Onkinieme\u00e4. Pellavatehdas ei ollut esityksess\u00e4, mutta ty\u00f6ryhm\u00e4 haluaa tutkia my\u00f6s sen vaihtoehdon. Museoiden tilojen j\u00e4rjest\u00e4minen ei kuitenkaan ole l\u00e4hivuosien ohjelmassa ja Pellavatehtaan kiinteist\u00f6 odottaa ratkaisua nyt.<\/p>\n\n\n\n

Onneksi asenne teollisuusperint\u00f6\u00e4 kohtaan on kuitenkin muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Aiheeseen liittyvist\u00e4 dokumenteista huokuu aito halu saada kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 rakennus kaikkien kansalaisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vaikka tehdasrakennuksen kaupunkikuvallinen rooli on merkitt\u00e4v\u00e4, en\u00e4\u00e4 ei rajoituta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ulkokuoreen teollisuusperint\u00f6\u00e4 m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4. Rakennusyhti\u00f6 Hartela Oy:n tilaama rakennushistoriaselvitys korostaa erityisesti s\u00e4ilyneiden sis\u00e4tilojen merkityst\u00e4. Rakennuksessa on s\u00e4ilynyt mm. alkuper\u00e4isi\u00e4 valurautarakenteita ja kattoholvauksia 1880-luvulta, lattialaattoja 1900-luvun alusta, rautakarmeja ja p\u00e4\u00e4konttorin portaat ja kaiteet 1880-luvulta. Samoin sis\u00e4tiloista on erotettavissa eri rakennusvaiheiden rajapintoja, jotka osaltaan kertovat teollisuuden muutoksista. Voidaanko n\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 rakennus muuttaa vain muutamien ihmisten kodiksi? Asemakaavaluonnoksen selvityksess\u00e4 korostetaan sit\u00e4, miten rakennuksen muuttaminen asuink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muuttaisi pysyv\u00e4sti alkuper\u00e4ist\u00e4 tilajakoa h\u00e4vitt\u00e4en suuret tehdassalit. Sit\u00e4 vastoin rakennuksen julkinen k\u00e4ytt\u00f6 avaisi \u201dainutlaatuisen rakennusperinn\u00f6n ja koskimaisemien kokemisen kaikille: p\u00e4\u00e4syn tehdassaleihin ja tornin n\u00e4k\u00f6alapaikalle\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Jos Tammerkosken tehdasmaiseman paraatipaikalle rakennetaan asuntoja, mihin vedet\u00e4\u00e4n yksityisen ja julkisen raja? Mieleeni muistuvat omakohtaiset kokemukset turistina Porvoossa ja Fiskarsin ruukkialueella, joissa turistien harha-askeleisiin on varmasti paikoin kyll\u00e4stytty. \u201dP\u00e4\u00e4sy kielletty\u201d ja \u201dyksityisalue\u201d \u2013kyltit pyrkiv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n julkisen ja yksityisen rajan selke\u00e4n\u00e4. El\u00e4myshakuisilla ja uteliailla turisteilla vain on paha tapa vaellella ja aina raja ei ole niin selv\u00e4. Asuminen paikassa, joka on samalla yksityinen koti ja turistin\u00e4ht\u00e4vyys tai kansallismaisema, ei ole ristiriidatonta. Tehdassalien valtavat ikkunat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t mm. kysymyksen, mink\u00e4laiset verhot kansallismaisemaan saa ripustaa ja mit\u00e4 kaikkea ikkunoista saa n\u00e4ky\u00e4 tai n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pitk\u00e4n rapistumiskauden j\u00e4lkeen Tampereen kaupunki on kunnostamassa Finlaysonin alueella sijaitsevaa N\u00e4silinnaa yhdistetyksi museo- ja ravintolatilaksi. Se on mielest\u00e4ni iso askel oikeaan suuntaan kulttuuriperinn\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4. Mielenkiinnolla j\u00e4\u00e4n odottamaan, mit\u00e4 Tampellan kulmaukseen tulee.<\/p>\n\n\n\n

Kangasalla 17.9.2013 Marja L\u00e4hteenm\u00e4ki<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tampereella tapahtuu jatkuvasti, kaupunkia laajennetaan sivuille ja yl\u00f6sp\u00e4in. Tampereen tornihotelli nousee vanhan veturitallin keskelt\u00e4 kerros kerrokselta. Entisen teollisuuskaupungin savupiippusiluetti on kohta muisto vain. Kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tti juuri, ett\u00e4 rantatunneli rakennetaan, jolloin N\u00e4sij\u00e4rven ranta vapautuu kokonaisuudessaan rakentamiselle. Rakentajien sormet syyhy\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi alueeseen, johon tulevaisuudessa voisi nousta jo 1990-luvulla ensimm\u00e4isen kerran kaavailtu Ranta-Tampellan kaupunginosa. Tammerkosken toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4, … <\/p>\n

Continue reading ”09\/2013: Pala kansallismaisemaa”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=192"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":194,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions\/194"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}