{"id":187,"date":"2013-11-29T17:43:00","date_gmt":"2013-11-29T15:43:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=187"},"modified":"2021-04-09T12:16:23","modified_gmt":"2021-04-09T09:16:23","slug":"11-2013-seuran-syysretken-kohteena-kiistelty-santahamina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2013\/11\/29\/11-2013-seuran-syysretken-kohteena-kiistelty-santahamina\/","title":{"rendered":"11\/2013: Seuran syysretken kohteena kiistelty Santahamina"},"content":{"rendered":"

Suomen kaupunkitutkimuksen seuran perinteinen syysretki tehtiin lokakuun alussa Santahaminan sotilassaarelle. Santahaminan, kuten muidenkin Puolustusvoimien hallussa olevien saarten kohtalo on ollut jo vuosia ajankohtainen aihe Helsingiss\u00e4, sill\u00e4 kaupunki on ilmaissut halukkuutta ottaa saaret k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja laatia niille uudelleenk\u00e4ytt\u00f6suunnitelmia. Ehdotuksia on tehty sek\u00e4 saarten kaavoittamisesta asutukseen ett\u00e4 kaupunkilaisten virkistys- ja retkeilyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n vuoden alusta vapautui kolme Helsingin edustan saarta Vallisaari, Kuninkaansaari ja Kuivasaari puolustusk\u00e4yt\u00f6st\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 ainakin Vallisaari on p\u00e4\u00e4tetty avata kaupunkilaisille vapaa-ajanviettokohteeksi. Mets\u00e4hallituksen hallinnoimaan saareen on mietitty muun muassa luontopolkua , pop-up-ravintolaa ja elokuvafestivaalia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jarmo Nieminen kertoo Santahaminan alueen historiasta taustanaan Leijonatalo. Kuva AKN.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainittuihin kolmeen saaren verrattuna Santahamina on pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurin, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 sen houkuttelevuutta. Vihreiden kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on ehk\u00e4 innokkaimpana ajanut Santahaminan kaavoitusta asuink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Soininvaaran visioissa se olisi 20 000:nen helsinkil\u00e4isen koti. Muutos olisi suuri, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vakituisia asukkaita saarella on runsaat 400, mink\u00e4 lis\u00e4ksi 1500 varusmiest\u00e4 k\u00e4y saarella vuosittain varusmiespalvelunsa.<\/p>\n\n\n\n

Oppaanamme Santahaminassa toimi eversti evp., sotahistorioitsija ja kaupunginvaltuutettu Jarmo Nieminen. Niemisen kanta saaren uudelleenkaavoitukseen tuli retkemme aikana selv\u00e4ksi. H\u00e4n toivoo saaren j\u00e4\u00e4v\u00e4n armeijan haltuun jo siit\u00e4kin syyst\u00e4 ett\u00e4 saarella asuva runsas el\u00e4in- ja kasvilajisto s\u00e4ilyisi. Jarmo Nieminen korosti miten ilman sotilassaaren suljettua luonnetta saari tuskin olisi s\u00e4ilynyt niin luonnontilaisena. Eri\u00e4v\u00e4kin mielipide asiaan on, jotkut n\u00e4kev\u00e4t ammunnoissa maastoon j\u00e4\u00e4vien hylsyjen saastuttavan maaper\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kadettikoulun koulurakennus valmistui vuonna 1939. Sen suunnitteli arkkitehti Olavi Sortta. Kuva AKN.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aivan oma n\u00e4k\u00f6kulmansa saareen on entisill\u00e4 santahaminalaisilla. Heit\u00e4 on runsaasti, sill\u00e4 asumisoikeus saarella p\u00e4\u00e4ttyy kun oma tai vanhempien ty\u00f6 saarella loppuu. Sen j\u00e4lkeen entiselle kotisaarelle ei ole asiaa kuin kutsutuksi tulon kautta. Historian ja kansatieteen oppiaineiden viime syksyn\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteisell\u00e4 kurssilla opiskelijat haastattelivat Santahaminassa eri vuosikymmenin\u00e4 asuneita saarelaisia. Haastattelut ovat luettavissa Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa. Moni lapsuusvuosiaan saarella viett\u00e4nyt n\u00e4ki elon saarella l\u00e4hes paratiisimaisena, jossa saaren luonto rantoineen ja metsineen sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyys loivat lapsille kasvuymp\u00e4rist\u00f6n, jossa asuntojen ulko-ovetkin j\u00e4tettiin lukitsematta. T\u00e4m\u00e4 muistojen saari oli j\u00e4\u00e4nyt monelle suureksi kaipauksen kohteeksi, kuten yhdell\u00e4 joka muisteli miten vietti kes\u00e4ns\u00e4 saarella kavereidensa kanssa aamusta iltaan uimahousuissa. Monia suretti, ettei entiselle kotisaarelle ollut en\u00e4\u00e4 kuin satunnaista p\u00e4\u00e4sy\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta suurin osa entisist\u00e4 saarelaisista toivoi Santahaminan s\u00e4ilyv\u00e4n Puolustusvoimien hallussa.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelu Santahaminasta jatkuu. Armeijalta mahdollisesti vapautuvien saarten lis\u00e4ksi helsinkil\u00e4isi\u00e4 puhuttaa my\u00f6s muun muassa Kivinokan kohtalo. Kaupunkitutkimuksen seura j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 keskustelutilaisuuden Helsingin rantojen ja saarten uudelleenk\u00e4ytt\u00f6suunnitelmista. Tilaisuuteen kutsutaan eri n\u00e4kemyksi\u00e4 omaavia alustajia ja keskustelijoita. Tervetuloa kuulemaan ja kertomaan oma mielipiteesi!<\/p>\n\n\n\n

29.11.2013<\/p>\n\n\n\n

Katri Lento<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen kaupunkitutkimuksen seuran perinteinen syysretki tehtiin lokakuun alussa Santahaminan sotilassaarelle. Santahaminan, kuten muidenkin Puolustusvoimien hallussa olevien saarten kohtalo on ollut jo vuosia ajankohtainen aihe Helsingiss\u00e4, sill\u00e4 kaupunki on ilmaissut halukkuutta ottaa saaret k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja laatia niille uudelleenk\u00e4ytt\u00f6suunnitelmia. Ehdotuksia on tehty sek\u00e4 saarten kaavoittamisesta asutukseen ett\u00e4 kaupunkilaisten virkistys- ja retkeilyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n vuoden alusta vapautui kolme Helsingin … <\/p>\n

Continue reading ”11\/2013: Seuran syysretken kohteena kiistelty Santahamina”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=187"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":191,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions\/191"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=187"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}