{"id":178,"date":"2013-12-22T17:37:00","date_gmt":"2013-12-22T15:37:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=178"},"modified":"2021-04-09T12:16:23","modified_gmt":"2021-04-09T09:16:23","slug":"12-2013-istanbul-ja-helsinki-kaupungit-kahden-maailman-rajalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2013\/12\/22\/12-2013-istanbul-ja-helsinki-kaupungit-kahden-maailman-rajalla\/","title":{"rendered":"12\/2013: Istanbul ja Helsinki: kaupungit kahden maailman rajalla"},"content":{"rendered":"

Helsingin ja Istanbulin markkinoinnissa k\u00e4ytetyt iskulauseet ovat h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n samankaltaisia. Matkailumainosten mukaan molemmat kaupungit ovat \u201did\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtauspaikkoja\u201d. Helsinki\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaisena kaupunkina, jossa voi aistia ripauksen slaavilaista eksotiikkaa. Istanbulia puolestaan markkinoidaan Euroopan ja Aasian maantieteellisen\u00e4 saumakohtana. Se n\u00e4ytt\u00e4ytyy muiden eurooppalaisten suurkaupunkien tavoin sivistyksen ja vapauden tyyssijana sek\u00e4 poliittisen ja sosiaalisen j\u00e4rjest\u00e4ytymisen keskuksena. Samaan aikaan Istanbulin valtavat mittasuhteet, Bysantin ja Ottomaanien valtakunnan aikainen arkkitehtuuri sek\u00e4 rukouskutsujen rytmitt\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ruokkivat k\u00e4sityst\u00e4 salaper\u00e4isest\u00e4 it\u00e4maisesta kaupungista.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuuriset ideat id\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4nnest\u00e4 kohtaavat my\u00f6s n\u00e4iden kaupunkien rakennetussa maisemassa, jossa ihmisten henkil\u00f6kohtaiset kokemukset, jaetut muistot ja ideologiset n\u00e4kemykset ruumiillistuvat. Vieraillessani Istanbulissa syksyll\u00e4 2013 muistelin uutisia levottomuuksia, jotka t\u00e4yttiv\u00e4t Beyo\u011flun kaupunginosan edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Kun ylitin Taksimin aukiota, mieleeni vy\u00f6ryi kuvia v\u00e4kivaltaisista ja arvaamattomista poliiseista, jotka uhkasivat kyynelkaasulla l\u00e4nsimaisia arvoja kannattavia uudistusmielisi\u00e4 mielenosoittajia. Tapahtumien ketju sai alkunsa rauhanomaisesta mielenilmauksesta Gezi-puistossa, jossa joukko istanbulilaisia vastusti hallituksen suurisuuntaista rakennusprojektia. Poliisien v\u00e4kivaltaisen v\u00e4liintulon seurauksena mielenilmaukset laajenivat hallituksenvastaisiksi. Samalla ne levitt\u00e4ytyiv\u00e4t viereiselle Taksimin aukiolle, jonne ihmiset kokoontuivat vastustamaan muun muassa Turkin p\u00e4\u00e4ministeri Recep Tayyip Erdo\u011fanin itsevaltaisia otteita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Moskeija iltavalaistuksessa. Kuva: Salla Jokela.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vierailuni aikaan Taksimin aukio oli rauhallinen. Aloin pohtia omia mielikuviani ja kes\u00e4n tapahtumia suhteessa Istanbuliin liitettyihin kulttuurisiin ideoihin. Id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4linen vastakkainasettelu ei el\u00e4nyt ainoastaan omissa kuvitelmissani, vaan se muodosti my\u00f6s yleisemm\u00e4n tulkintakehyksen alkukes\u00e4n tapahtumille. L\u00e4nsimaisessa mediassa kertomus n\u00e4ist\u00e4 tapahtumista pelkistyi ajatukseen kaupunkitilasta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4, jolla konservatiivinen \u201dit\u00e4\u201d ja liberaali \u201dl\u00e4nsi\u201d kamppailivat yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta ja n\u00e4kyvyydest\u00e4. Arkisissa keskusteluissa ajatusta id\u00e4n ja l\u00e4nnen yhteenotosta vahvisti k\u00e4sitys \u201darabimaailmasta\u201d yhten\u00e4isen\u00e4 kokonaisuutena. Kuvat Taksimin aukion mellakoista kytkeytyiv\u00e4t vuoden 2011 \u201darabikev\u00e4\u00e4st\u00e4\u201d alkaneeseen kansannousujen ja mielenilmauksien sarjaan, vaikka monet toimittajat korostivat, ettei n\u00e4it\u00e4 tapahtumia pit\u00e4isi rinnastaa toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n

Istanbulilaisten kanssa keskustellessani havaitsin, ett\u00e4 hallituksen toimia kritisoivan puheen rinnalle oli noussut huoli Istanbulin imagon saamista kolhuista ja sen vaikutuksista kaupungin vetovoimaan. Paikallinen mattokauppias harmitteli l\u00e4nsimaalaisten asiakkaiden v\u00e4henemist\u00e4 mielenosoituksia seuranneina kuukausina. H\u00e4n halusi kumota kielteisiksi olettamiaan k\u00e4sityksi\u00e4ni Istanbulista osana vaikeasti ennakoitavaa L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taksimin aukio. Kuva: Salla Jokela.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kauppiaan h\u00e4t\u00e4 tuntui tutulta ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4lt\u00e4, sill\u00e4 se muistutti minua identiteettipoliittisesta keskustelusta Suomessa. Erdo\u011fanin aikaisessa Istanbulissa ei kampanjoida ainoastaan sananvapauden ja monimuotoisuuden puolesta, vaan my\u00f6s \u201dl\u00e4nteen\u201d kuulumisen puolesta. Mieleeni palautui kaavamainen kuva suomalaisista, jotka pohtivat, mit\u00e4 muut heist\u00e4 ajattelevat. Kauppiasta h\u00e4irinneet it\u00e4iset mielikuvat Istanbulista muistuttivat kirjallisuudentutkija Edward Saidin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 \u201dorientalismista\u201d, joka tarkoittaa eurooppalaisl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 eksoottisesta, viettelev\u00e4st\u00e4, arvaamattomasta ja toisinaan pelottavasta L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 ja Aasiasta. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys vertautuu kylm\u00e4n sodan aikaisen \u201dsuomettumisen\u201d muovaamaan kuvaan Suomesta osana Neuvostoliiton valtapiiri\u00e4. Vaikka Euroopan unionin j\u00e4senyys ja Nokian menestystarina ovat liitt\u00e4neet Suomen symbolisesti osaksi \u201dl\u00e4ntt\u00e4\u201d, suomettumiskeskustelun kaikuja on kuultu viel\u00e4 2000-luvulla esimerkiksi silloin, kun Helsingin markkinoimisen \u201dven\u00e4l\u00e4isyydell\u00e4\u201d on pel\u00e4tty vahvistavan v\u00e4\u00e4ri\u00e4 mielikuvia Helsingin identiteetist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 Istanbul ett\u00e4 Helsinki haluavat tarjota matkailijoille ja asukkaille monikulttuurista kaupunkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 helposti l\u00e4hestytt\u00e4viss\u00e4, \u201dl\u00e4nsimaisissa\u201d puitteissa. Istanbulin esimerkki osoittaa, ett\u00e4 ei-toivottujen ihmisryhmien ulossulkeminen julkisilta paikoilta voi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 arvaamattomia tapahtumaketjuja. Ollakseen el\u00e4v\u00e4 ja rauhanomainen kulttuurien kohtauspinta kaupungin on annettava tilaa my\u00f6s niille, jotka eiv\u00e4t sovi vallitsevan ideologian m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n muottiin. Helsingiss\u00e4 kaupunkitilan kaupallistuminen uhkaa marginalisoida ne, joilla ei ole varaa tai halua osallistua urbaaniin el\u00e4m\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llisin\u00e4 kuluttajakansalaisina. Meid\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskustella siit\u00e4, mihin laajempaan ideologiaan t\u00e4m\u00e4 hienovarainen ulossulkeminen liittyy ja millaisia seurauksia sill\u00e4 voi olla.<\/p>\n\n\n\n

22.12.2013<\/p>\n\n\n\n

Salla Jokela<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin ja Istanbulin markkinoinnissa k\u00e4ytetyt iskulauseet ovat h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n samankaltaisia. Matkailumainosten mukaan molemmat kaupungit ovat \u201did\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtauspaikkoja\u201d. Helsinki\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaisena kaupunkina, jossa voi aistia ripauksen slaavilaista eksotiikkaa. Istanbulia puolestaan markkinoidaan Euroopan ja Aasian maantieteellisen\u00e4 saumakohtana. Se n\u00e4ytt\u00e4ytyy muiden eurooppalaisten suurkaupunkien tavoin sivistyksen ja vapauden tyyssijana sek\u00e4 poliittisen ja sosiaalisen j\u00e4rjest\u00e4ytymisen keskuksena. Samaan aikaan Istanbulin … <\/p>\n

Continue reading ”12\/2013: Istanbul ja Helsinki: kaupungit kahden maailman rajalla”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=178"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":182,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178\/revisions\/182"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=178"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=178"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=178"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}